Valtuustoryhmä perusti koulutuspoliittisen työryhmän

Eilen valtuustoryhmä käsitteli pitkään virkamiesten tekemää peruskoulu- ja lukioverkon kehittämissuunnitelmaa. Paikalla suunnitelmaa olivat esittelemässä tilaajajohtaja Lasse Eskonen ja suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen. Minulle sisältö on jo ennestään tuttu, olen kuullut asiaesittelyn jo aika monta kertaa eri yhteyksissä. Odotetusti valtuutettuja askarrutti suunnitelmassa monet asiat ja yksityiskohdat. Vaikeaksi päätöksenteon tekee virkamiesten ehto: ota tai jätä. Toisin sanoen kouluverkkosuunnitelmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten virkamiesten mukaan suunnitelmasta ei ole mahdollista poimia pois joitakin kohtia. Erityisesti kuulemma lukioverkkosuunnitelma on näin tiukka. Minua ainakin harmittaa Hervannan lukion lakkauttamisesitys kuin myös suunnitelma erityistä tukea tarvitsevien lasten Saukonpuiston koulun lakkauttaminen v. 2015. Jos koulu lakkautetaan tarvitaan erittäin suuri määrä avustajia kouluihin, jotta integraatio onnistuisi. Myös pienten lasten koulujen 1-4 luokkien muuttaminen 1-2 luokiksi huolestuttaa. Kolmasluokkalaiset ovat mielestäni vielä liian pieniä kulkemaan pitkiä koulumatkoja yksin kävellen tai bussilla.
Koska valtuustoryhmä ei ollut valmis hyväksymään kouluverkkosuunnitelmaa sellaisenaan päätettiin perustaa valtuustoryhmän sisältä työryhmä, joka tutkii ja valmistelee asiaa ja tuo sitten esityksen valtuustoryhmälle. Työryhmään valittiin Atanas Aleksovski ( pj ), Johanna Loukaskorpi, Tero Mattila ja minä. Aikaa meillä on kuukausi, esitys tulee olla valmis 15.1.2010. Tämä siitä syystä, koska kh:n suunnittelujaosto käsittelee asiaa jo tammikuussa. Työryhmä alkaa töihin heti, kokoonnumme jo ennen joulua. Toivottavasti saamme hyvän ja kaikkia tyydyttävän esityksen aikaiseksi.

Uusia haasteita

Tiistaina 1.12 pidettiin Mielenterveysyhdistys Taimin syyskokous. Minut valittiin hallituksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Syksyllä sain yhteydenottoja Taimin jäseniltä. Minua pyydettiin asettumaan Taimin hallituksen puheenjohtajaehdokkaaksi. Kävin tutustumassa Taimin toimintaan ja työntekijöihin, minua pyydettiin myös kirjoittamaan yhdistyksen omaan Kipunoita- lehteen. Taimin tilat sijaitsevat Ruusantalossa, Koulukadulla.

Taimi ry on mielenterveyskuntoutujien oma yhdistys, johon voivat liittyä kaikki mielenterveysasioista kiinnostuneet. Yhdistyksen toimintaan kuuluu mielenterveysasioista tiedottaminen, vertaistukitoiminta, mielekkään toiminnan tarjoaminen mielenterveyskuntoutujille ja Kipunoita- lehden julkaiseminen. Jäsenille on tarjolla yli 40 toiminta- ja vertaistukiryhmää. Yhdistyksellä on lounaskahvila nimeltä "Ruusan kahvila" ja yhdistys kuuluu Mielenterveyden keskusliittoon. Taimi ry on perustettu 1976 ja sen jäsenmäärä on noin 1000. Yhdistyksellä on toiminnanjohtaja, 6 työntekijää sekä lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä.

Jäsenistö halusi tällä kertaa valita puheenjohtajaksi alunperin yhdistyksen ulkopuolelta tulleen puheenjohtajan. Olen toki yhdistyksen jäsen. Samalla syyskokous valitsi kuuden hengen hallituksen ja heille varajäsenet.
Näin isossa yhdistyksessä haasteita riittää, mutta otan ne innostuneesti ja mielelläni vastaan. Taimissa on työlleen omistautuneet työntekijät sekä innostunut jäsenistö, joten uskon, että tulevaisuudessa yhdistys menestyy ja voimme yhä paremmin toimia mielenterveyskuntoutujien hyväksi lamasta huolimatta.

Demarit sittenkin mukaan valtuustosopimukseen

Eilen kokoonnuimme ylimääräiseen valtuustoryhmän kokoukseen, joka oli ymmärrettävästi hyvin tiivistunnelmainen. Kokous kesti pitkään emmekä lopulta ehtineet käsittelemään muuta kuin valtuustosopimuksen, budjettiasiat jäivät kokonaan käsittelemättä ajan puutteen vuoksi.
Hyvä näin ainakin minun ja lasten kannalta, sillä en olisi voinut jäädä kokoukseen yhtään pidemmäksi aikaa, koska mies on työmatkalla.
Olimme jo aikaisemmin hylänneet kyseisen valtuustosopimuksen, mutta sen jälkeen neuvotteluyhteys XL:n kanssa oli rakentunut uudelleen. Minulle, kuten monelle muullekin valtuutetullemme, päätös valtuustosopimuksen hyväksymisestä oli erittäin vaikea. Olin ihan viimeiseen hetkeen asti kielteisellä kannalla. Kuuntelin erittäin tarkkaan muiden puheenvuoroja ja lopulta tein päätökseni äänestää sopimuksen puolesta. Äänestystulos oli 10-6 valtuustosopimuksen puolesta. Valtuustoryhmämme neuvottelijat olivat tehneet pitkän ja vaikean työn sopimusneuvotteluissa ja koska he lopulta olivat sopimuksen kannalla, uskaltauduin heidän kokemukseensa ja tietoonsa nojaten äänestämään sopimuksen puolesta.
Kokouksen jälkeen kuulin, että myös vasemmistoliittokin oli päätynyt sopimuksen kannalle.
Valtuustosopimuksen tulee siis allekirjoittamaan melkein koko valtuusto lukuunottamatta perussuomalaisten neljää valtuutettua ja SKP:n yhtä valtuutettua.
Valtuustosopimus sisältää kylläkin meille monia kipukohtia, mutta toivon, että neuvottelupöydissä mukana olemalla voimme vaikuttaa päätösten suuntaan ja laajuuteen.
Näin vaikeat taloudelliset ajat vaativat laajaa vastuunkantoa valtuustossa.
Valtuustosopimus koskee koko valtuustokautta.


Alla koko valtuustosopimus :


TAMPEREEN VALTUUSTOSOPIMUS VUOSILLE 2010-2012

Kaupungin taloudellinen tilanne on maailmanlaajuisen taantuman vuoksi poikkeuksellisen nopeasti huonontunut ja kaupungin talous uhkaa painua n. 80 milj. euroa alijäämäiseksi.
Allekirjoittaneet valtuustoryhmät sitoutuvat seuraaviin toimenpiteisiin Tampereen kaupungin talouden tasapainottamiseksi kuluvalla valtuustokaudella. Ryhmät neuvottelevat yhdessä sopimuksen toteuttamisesta ja vuosien 2010-12 talousarvioista.
Toimenpiteet sisältävät kaupungin tulopohjan kasvattamista veroja korottamalla ja tämän vuoksi valtuustoryhmät edellyttävät että myös toimintamenoissa toteutetaan säästöjä.

1. TULOJEN LISÄÄMINEN

1.1.
Tuloveroprosenttia nostetaan 1 prosenttiyksiköllä vuosille 2010-2012. Tällä tavoitellaan noin 30 miljoonan euron lisätuloja vuodessa.
1.2.
Kiinteistöveroprosentteja nostetaan 0,1 prosenttiyksiköllä vuosille 2010-2012. Tällä tavoitellaan noin 6 miljoonan euron lisätuloja vuodessa. Korotuksia kompensoidaan toimeentulotukiasiakkaiden asumiskustannuksissa.
1.3.
Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverovapautta ei poisteta.
1.4.
Rakentamattomien tonttien korotettua kiinteistöveroa ei oteta käyttöön.
1.5.
Palvelumaksuja korotetaan v. 2010 kolmella prosentilla niiltä osin kuin korotus on mahdollista. Hyvinvointipalveluiden asiakasmaksuja ei kuitenkaan koroteta eikä joukkoliikenteen lipun hintoja koroteta enempää kuin talousarviokehyksessä edellytettiin. Maksujen korotuksen tavoitteena on noin 1 miljoonan euron lisätulot. Vuoden 2011 ja 2012 maksuista päätetään näiden vuosien talousarvion laadinnan yhteydessä.
1.6.
Omaisuuden myynneillä voidaan vapauttaa pääomia kaupungin tulevien investointien toteuttamiseen. Omaisuuden myyntiä ei käytetä juoksevien menojen rahoittamiseen. Tavoitteena on vuosina 2010-2012 yhteensä 100 miljoonan euron myyntitulot. Omaisuuden myyntikohteet ja -periaatteet linjataan kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa.
1.7.
Kaikkien tytär- ja yhteisöomistusten osalta laaditaan omistajapoliittiset tavoitteet kesäkuuhun 2010 mennessä. Kaikkia Tampereen yhtiöomistuksia tulee tarkastella avoimesti ja selvittää mahdollisuudet luopua omistuksista tai osasta niitä. Yhtiöiden maksamien osinkojen vuosittaista tasoa nostetaan 0,5 milj. euroon. Yhtiöitä kehotetaan selvittämään mahdollisuudet myydä omaisuuttaan pääomien tehokkaaksi kierrättämiseksi niissä tapauksissa, joissa yhtiö tarvitsee konsernipankilta lainaa investointeihinsa.

2 HENKILÖSTÖSÄÄSTÖT

2.1.
Tavoitteena on saada valtuustokaudella säästöjä kaupungin henkilöstömenoissa 45 milj. euroa. Tavoitteeseen pyritään hyvinvointipalveluiden laatua heikentämättä.
2.2. Palvelutuotannon tuottavuutta pyritään nostamaan niin, että valtuustokauden loppuun mennessä saadaan 25 miljoonan euron säästöt (jaksotettuna kolmelle vuodelle 5 + 10 + 10 milj. euroa). Tuottavuuden kehitystä mitataan mm. palveluiden ja henkilötyövuosien määrällä.
2.2.
Vuoden 2010 budjetissa henkilöstömenoja vähennetään 20 miljoonaa euroa lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksiin verrattuna. Säästöt kohdennetaan siten, että niissä otetaan Hejan ja henkilöstöyksikön määrittelemät kriteerit huomioon.
Nämä henkilöstösäästöt toteutetaan sekä toimintayksiköiden johdon keinoin että henkilöstön kanssa sovittavin keinoin. Tällaisia keinoja ovat mm.:
2.2.1. Sovitaan henkilöstön kanssa lomarahojen osittaisesta leikkaamisesta. Säästötavoite vuonna 2010 on tältä osin 7 - 9 miljoonaa euroa. Lisäksi pyritään paikalliseen sopimukseen lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Henkilöstölle suositellaan vapaaehtoisia palkattomia vapaita. Säästötavoite näiltä osin vuonna 2010 on vähintään 3 miljoonaa euroa. Mainittuihin toimenpiteisiin liitetään kannustimia.
2.2.2.Vakansseja täytetään tiukennetuin kriteerein koko valtuustokauden ajan ja sisäistä rekrytointia kehitetään. Kaupungin menokuria tiukennetaan sitovuusmääräyksiä täsmentämällä kaikilla tasoilla, myös henkilöstökustannusten osalta. Näillä toimilla tavoitellaan vuonna 2010 noin 6 - 8 miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoihin.
2.2.3.Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen ja tapaturmien vähentämiseksi asetetaan selkeät tavoitteet. Tavoitteisiin päässeitä yksiköitä palkitaan kannustavan palkkiojärjestelmän avulla. Tavoitteena on 2 miljoonan euron säästöt vuonna 2010. Lisäksi selvitetään keinot henkilöstön nopean hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Kannustavissa palkkiojärjestelmissä mukana olevat yksiköt toteuttavat kattavat kehityskeskustelut.
2.3.
Lomautuksiin ei ole tarvetta, jos säästötavoitteisiin päästään muilla keinoin. Tilannetta tarkastellaan kuukausittain ja ellei säästöihin päästä, tarvittavista toimenpiteistä päätetään 1.3.2010 mennessä.

3. PALVELUJEN TUOTTAVUUDEN LISÄÄMINEN

3.1.
Palvelujärjestelmät organisoidaan asiakaslähtöisesti ja sähköisiä palveluita otetaan käyttöön. Välittömän asiakastyön osuutta kokonaistyöajasta lisätään. Hallinnollisiin töihin käytettyä työpanosta vähennetään.
3.2.
Talousohjausta kehitetään tukemaan tuottavuuden parantamista. Vuonna 2010 selvitetään tilikaudet ylittävän budjetoinnin käyttöönoton mahdollisuudet. Tuotantoyksiköiden on tuotteistettava ja hinnoiteltava palvelunsa.
3.3.
Erikoissairaanhoidon päällekkäisyydet puretaan ja painopistemuutos kuntouttavaan perustason hoitoon toteutetaan. Vuonna 2010 selkeytetään työnjako PSHP:n kanssa osana oman erikoissairaanhoidon uudelleenorganisointia. Akuutin perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja lisätään tavoitteena vähentää merkittävästi siirtoviivemaksuja.
3.4.
Uusia organisointiratkaisuja selvitetään. Tulevaisuuden organisaatiomalleista tehdään selvitykset Tampereen Infratuotanto-, Tampereen Ateria- ja Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitosten osalta. Selvitysten pohjalta tehdään päätökset erikseen. Osaratkaisuita ei tehdä ennen näitä päätöksiä. Mahdollisissa uusissa organisaatioratkaisuissa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
3.5.
Palveluverkkoa kehitetään aktiivisesti vastaamaan väestö- ja asukasrakenteen muutoksia. Tätä varten valitaan ohjausryhmä, jossa on edustajat sekä virka- että luottamushenkilöistä. Vuonna 2010 tehdään päätös Koukkuniemen alueen kehittämissuunnitelmasta ja aikataulutettu suunnitelma lähivuosille oppilaitosverkon sopeuttamisesta oppilasmäärien muutoksiin. Osaratkaisuita ei tehdä ennen kuin kokonaisuuksista on päätetty. Vaihtoehtoja sisältävän selvityksen pohjalta tehdään päätökset sosiaalipalvelujen organisoinnin muutoksista ja tilankäytön tehostamisesta vuonna 2010. Koulujen ja muiden tilojen monikäyttöisyyttä lisätään. Rakennemallin toteutuksessa priorisoidaan täydennysrakentamista olemassa olevien palvelujen äärelle.
3.6.
Hankinnoissa haetaan merkittäviä säästöjä toimintatapoja kehittämällä. Tavoitteena on saavuttaa 8 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Vuonna 2010 tehdään päätökset seudullisesta logistiikkatoiminnasta ja selvitetään mahdollisuudet yhteishankintoihin tai yhteiseen hankintaorganisaatioon PSHP:n kanssa. Kaikissa merkittävissä / uusissa hankinnoissa tehdään arvio soveltuvimmasta hankintatavasta ennen hankinnan käynnistämistä.
Vuonna 2010 selvitetään kaikki toistaiseksi kilpailuttamatta olevat merkittävät hankinnat
ja tehdään päätökset niiden kilpailuttamisesta tai kilpailutta jättämisestä. Selvitys tuodaan suunnittelujaostoon.
3.7.
Johtamista uudistetaan ja tehostetaan tavoitteena laadun ja tuottavuuden parantaminen. Kehitetään laadun huomioon ottavia tuottavuusmittareita. Tiedolla johtamista tukevat järjestelmät otetaan laajamittaiseen käyttöön.
3.8.
Tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan. Kehittämishankkeet priorisoidaan tuottavuuden ja laadun näkökulmasta. Alvari-toiminta ulotetaan koko kaupungin alueelle nykyisillä resursseilla ja sen painopistettä siirretään palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. CAF-arviointijärjestelmä pilotoidaan valituilla tuotantoalueilla.

4. MUUT ASIAT

4.1.
Uuteen palveluliiketoiminnan elinkeinopoliittiseen ohjelmaan varataan rahoitus vuodesta 2010 alkaen. Ohjelmassa kehitetään teollisuuden ja hyvinvointipalvelujen asiakaslähtöisiä palveluliiketoimintamalleja ja osaamista. Ohjelma kohdentuu mm. uutta liiketoimintaa synnyttäviin avoimiin innovaatioympäristöihin, kasvuyritysten kehittämiseen erityisesti palvelusektorilla, verkostomaisten liiketoimintaratkaisujen ja teknologian mahdollistamien palveluratkaisujen synnyttämiseen ja tarvittavan uuden tietotaidon synnyttämiseen.
4.2.
Työllisyydestä huolehditaan pitämällä kaupungin investoinnit korkealla tasolla (minimi 120 miljoonaa). Vuokra-asuntotuotannossa tavoitteena on 700-900 asunnon vuosittainen rakennustahti, josta omien tytäryhtiöiden osuus on 200 - 300 asuntoa. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki sitoutuu luovuttamaan riittävästi tontteja ja takaamaan lainoja tytäryhteisöille. Tonttien riittävyyden saavuttaminen edellyttää asemakaavoituksen tehostamista. Myös yritys- ja pientalotonttien riittävyydestä huolehditaan mm. kaavoitusta nopeuttamalla.
4.2. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tehostetaan niin että kunnan työmarkkinatukiosuutta saadaan pienennettyä.
4.3. Tampereen kaupunki toteuttaa seudullisen ilmastostrategian edelläkävijäskenaarion mukaisia toimenpiteitä. Käynnistetään laaja-alainen energia- ja ilmasto-ohjelma seudullisen ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Suhdanneluonteisen valtion korjaus- ja energia-avustuksen loputtua kaupunki laittaa omaa rahaa korjaus- ja energia-avustuksiin tavoitteena vähentää asumisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä.


Tampereella XX.XX.2009


Tampereen Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Tampereen Vihreä valtuustoryhmä

Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmä

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä

Tampereen Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä

Tampereen Sitoutumattomien valtuustoryhmä

Valtuustopimusta ei synny

Valtuustopimusta ei synny
- Vasemmisto ei alistu sanelupolitiikkaan

Neuvottelut vasemmiston ja porvariryhmittymän välillä valtuustosopimuksesta ovat päättyneet. Syynä neuvotteluiden katkeamiseen on Kokoomuksen sanelupolitiikka. Kokoomuksen asenne neuvotteluihin tuli esiin, kun Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Koskinen esitti torstain 22.10. neuvotteluissa, että sopimuksen osapuolten on hyväksyttävä ensi vuoden talousarvio ilman muutoksia, vaikka ryhmät eivät ole vielä edes nähneet talousarvioesitystä. Aikaa talousarvion käsittelyyn ei olisi annettu. Ryhmät olisivat hyväksyneet talousarvion kannet, mutta eivät olisi päässeet vaikuttamaan sisältöön. Aiemmin oli sovittu, että ryhmät neuvottelevat talousarviosta.

- Olemme huolestuneita säästöjen ja ulkoistamisen vaikutuksista kaupunkilaisten palveluihin, kaupungin henkilöstön jaksamisesta ja työttömyydestä. Valtuustosopimukseen on kirjattu hyvin yleisellä tasolla, että Koukkuniemen alueen ja kouluverkon kehittämisestä tehdään päätökset, ja että liikelaitosten organisaatiomalleja selvitetään. Jos kerran neuvottelu ja yhteistyö onkin käytännössä sanelua, tuskin kenenkään muun, kuin XL:n mielipiteitä kuunnellaan näissä kuntalaisten kannalta merkittävissä asioissa, valtuustoryhmiensä puheenjohtajat Pekka Salmi ja Marjatta Stenius-Kaukonen sanovat.

Vasemmisto ja XL-ryhmä ovat olleet myös erimielisiä harjoitettavasta henkilöstöpolitiikasta. Kokoomukselle kaupungin henkilöstön lomauttaminen on kynnysehto, joka pitää sopimuksessa olla keinovalikoimassa. SDP ja Vasemmistoliitto olisivat halunneet käyttää muita keinoja säästöjen aikaan saamiseksi henkilöstön kanssa neuvotellen.
- Lomautus sopii varsin huonosti julkisten palveluiden tuottamiseen. Emme halua vaarantaa esimerkiksi lasten päivähoitoa, opetusta tai vanhusten hoitoa lomautuksilla. Emme voi jatkaa neuvotteluja, joihin osallistumisen ehtona on lomautusten hyväksyminen, Salmi ja Stenius-Kaukonen perustelevat.

Porvariryhmittymä suhtautui myös varsin nihkeästi Vasemmiston vaatimiin työllisyyspanostuksiin. Työttömyys on noussut viisi prosenttiyksikköä ja nuorisotyöttömyys yli 80 prosenttia vajaassa vuodessa.
- Tarvitaan reippaita toimenpiteitä, jottei 1990-luvun laman ilmiöt syrjäytymisestä ja huono-osaisuudesta toistu. Halusimme euromääräiset panostukset näkyviin, mutta porvariryhmittymä ei tähän suostunut, Salmi ja Stenius-Kaukonen kertovat.

Ryhmyrit pitävät mahdollisuuksia löytää budjettisopu tältä pohjalta mahdottomana.
- Olemme erittäin pettyneitä lopputulokseen. Neuvottelut olivat rakentavia ja hyvähenkisiä aina torstaihin saakka. Olimme, jopa siinä uskossa, että valtuustosopimuksesta alkaisi uusi yhteistyön tie vaikeassa taloudellisessa tilanteessa selviämiseksi. On hyvä, että Kokoomuksen asenne tuli riittävän ajoissa esille. Kokoomus ei halua aitoa kumppanuutta ja yhteistyötä vaan sanella tahtonsa läpi. Tällaisessa touhussa emme halua olla mukana, Salmi ja Stenius-Kaukonen sanovat.

Lisätietoja:

Pekka Salmi
Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä
puheenjohtaja, puh. 050 5658898
Marjatta Stenius-Kaukonen
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja,
puh. 0400 709050.

Valtuustoaloitteemme pohjalta tehty selvitys valmistui

Jätin valtuustoaloitteen 24.10.2007 joko kuntakohtaisen tai koko seutukuntaa koskevan toimenpideohjelman laatimiseksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä kansallisten ja kansainvälisten syrjäytymisen ehkäisyn tavoitteiden jalkauttamista ottaen paikalliset erityispiirteet huomioon. Tämän jälkeen jätin yhdessä valtuutettujen Anneli Kivistön ja Jari Heinosen kanssa valtuustoaloitteen 12.12.2007, että Tampereen kaupungissa tulisi kartoittaa kaupunkiköyhyyden erityispiirteet. Edellytimme, että hankkeessa tulisi selvittää tamperelainen kaupunkiköyhyys ilmiönä, sen keskeiset piirteet ja löytää nykyistä tehokkaampia keinoja, joilla voitaisiin auttaa ja tukea köyhyysloukkuun pudonneita. Lisäksi esitimme toimialojen välistä laaja-alaista yhteistyötä ja selvityksen pohjalta kehitettävän tamperelaisen kokonaisvaltaisen köyhyyden vastaisen toimintamallin luomista. Aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan (Tetola) kokouksessa 5.11.2008.
Tetola käsitteli sekä aikaisemmin tekemääni että yhteistä uudelleen valmisteltavaksi palautettua valtuustoaloitettamme kokouksessaan 29.4.2009.

Tetolan 29.4.2009 päätöksen mukaan nykyisillä resursseilla selvitystyötä ei voitu tehdä. Tampereen kaupunki teetti kesän 2009 aikana Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelija Tyyne Hakkaraisella selvitystyön, jossa kuvataan keskeisin kaupunkiköyhyyden implementaatio tilastotiedon, dokumenttien sekä henkilöstöhaastattelujen kautta. Tetola käsitteli 14.10.2009 aloitteemme pohjalta valmistunutta selvitystä. Selvitystyön tulokset tullaan ottamaan huomioon lautakuntien palvelustrategioissa ja tuotannon strategioissa ja niihin liittyvissä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisissa toimenpiteissä.

Selvityksen keskeiset tulokset olivat:

Tampereella pienituloisuus ja lasten (lapsiperheiden) pienituloisuus on yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Myös työttömyysaste on koko maata tai kaupunkiseudun muita kuntia korkeampi.
Köyhyyteen liittyy usein häpeäntunnetta. Haastateltavat tekivät eron ”kunniallisten” ja omaa syytään -köyhien välille. Lisäksi köyhyydestä on helpompi puhua, jos siihen on jokin itsestä riippumaton syy, kuten sairaus. Haastatteluihin ilmoittautui paljon sellaisia ihmisiä, jotka kokivat köyhyyden johtuvan sairaudesta. Köyhyys merkitsi monille tamperelaisille välttämättömistä menoista tinkimistä. Näitä ovat mm. ruoka- ja vaatemenot. Monella ei myöskään riitä rahaa liikkumiseen edes kaupungin sisäisessä liikenteessä. Matkustaminen kaupungin ulkopuolelle on useille mahdotonta.

Selvityksen perusteella nousi esiin seuraavia konkreettisia kehittämistoimenpiteitä:

- Aikuisten ja nuorten matkakorttien arvolipun lataaminen mahdollistetaan pienemmällä rahamäärällä kuin 20 eurolla

- Lapsille ja lapsiperheille järjestetään ilmaista harrastus- ja liikuntatoimintaa kaupunginosa-alueilla

- Terveystarkastuksia kohdennetaan pitkäaikaistyöttömiin

- Köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa painotetaan vuoden 2010 yhdistyksille ja yhteisöille tarkoitettuja toiminta-avustuksia myönnettäessä.”

Omaishoitajat ja Läheiset- Liitto jätti kantelun eduskunnan oikeusasiamiehille

Lehdistötiedote ja kantelun sisältö :

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan, ovatko kunnat menetelleet lainvastaisesti irtisanoessaan omaishoitosopimuksia. Kantelu jätettiin 30.9.2009.

Liiton mielestä Espoon, Kokemäen, Mäntsälän, Porvoon, Tuusulan ja Vantaan kunnat kiristivät perusteetta omaishoidon tuen saamisen kriteereitä ja irtisanoivat kaikki omaishoidon sopimukset pelkästään taloudellisiin syihin vetoamalla. Kunnat myös huononsivat yksipuolisesti omaishoidon sopimusten sisältöä. Lisäksi osalle omaishoitajista ei tarjottu sopimusten irtisanomisien yhteydessä minkäänlaisia korvaavia palvelumuotoja evätyn omaishoidon tuen tilalle.

Kantelussa oikeusasiamiehelle kuntien todetaan mm. tehneen yhtäkkisesti ja yksipuolisesti hallinnollisella päätöksellä ilman yksilöllistä arviointia aiemmin todetuista sitovista ja vaativista omaishoitotilanteista ei-sitovia ja ei-vaativia.

Liitto muistuttaa kantelussa myös, että omaishoitolakia säätäessä lainsäätäjän tarkoitus oli nimenomaan poistaa määräaikaisista sopimuksista aiheutuvat ongelmat vahvistamalla omaishoitajien oikeusturvaa toistaiseksi voimassa olevalla omaishoidon sopimuksella. Nyt osa kunnista toimii vastoin tätä tarkoitusta ja vaikeuttaa omaishoitajien työtä.

Omaishoitajien panos vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoidossa on korvaamaton. Ilman omaishoitajia olisivat maamme 60.000 vaikeimmin kotona hoidettavaa henkilöä laitoshoidossa.

Kantelun sisältö:


Eduskunnan oikeusasiamiehelle

Kantelu kuntien omaishoitosopimusten massairtisanomisista

Useat kunnat ovat kuluvana vuonna säästösyihin vedoten leikanneet omaishoidon tuesta. Näin on tapahtunut mm. Vantaalla, Espoossa, Porvoossa, Tuusulassa, Mäntsälässä ja Kokemäellä.
Näissä kunnissa sosiaali- ja terveyslautakunnat ovat päätöksillään massairtisanoneet nykyiset toistaiseksi voimassa olevat omaishoidon sopimuksensa. Omaishoitajat ja heidän hoidettavansa ovat kokeneet, että uudet sopimukset on solmittu muodollisesti vapaaehtoisesti, mutta käytännössä painostuksen alla huonoimmin ehdoin. Tuen saamisen kriteerejä on myös säästösyihin vedoten entisestään kiristetty. Tämän seurauksena tukea tarvitsevia on joukoittain syrjäytetty perusteetta kokonaan sopimusten ulkopuolelle. Omaistaan hoitavien ahdinkoa on lisännyt se, ettei omaishoitajille ole tarjottu evätyn omaishoidon tuen tilalle minkäänlaisia korvaavia palvelumuotoja.

Mielestämme kunnat ovat massairtisanomisillaan, hallintomenettelyllään ja hoitovelvoitteensa laiminlyönnillä syyllistyneet laittomuuksiin. Asiaan tulisi pikaisesti puuttua, jotta hädänalaisten omaishoitajien ja heidän hoidettavansa hyväksikäyttö loppuisi. Pyydämme eduskunnan oikeusasiamiehen tutkivan kyseisten kuntien omaishoidon menettelytavat.

Tilannekuvamme perustuu omaishoitajilta ja heidän paikallisyhdistysten edustajilta saamiimme palautteisiin, kuntien sosiaaliasiamiesten arvioon tilanteesta, keskusteluumme kuntien omaishoidon asioista päättävien kanssa sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien asiaa koskettaviin asiakirjoihin.

Olemme esittäneet oikaisupyyntöjä kuntien poliittisille päättäjille ja vaatineet päätösten kumoamista. Emme ole kannelleet asiasta muille viranomaisille. Yksittäiset omaishoitajat ovat tehneet kanteluita lääninhallituksiin.


Tilanne ja perustelut kantelulle:

1. Kyseiset kunnat kiristivät perusteetta omaishoidon tuen saamisen kriteereitä ja irtisanoivat kaikki omaishoidon sopimukset kesken vuotta pelkästään taloudellisiin syihin vetoamalla.
Sopimuksen sitovuusperiaate on perustavanlaatuinen periaate sopimusoikeudessa. Vaikka laissa omaishoidon tuesta on irtisanomismahdollisuus, ei se tarkoita, että sitä voidaan käyttää niin, ettei oteta huomioon sosiaalihuollon asiakaslakia, oikeustoimilakia, hallinnon oikeusperiaatteita tai kuluttajansuojan oikeusperiaatteita.

Itse omaishoitolain 1 §:ssä on säännös, joka sotii kuntien massairtisanomismenettelyä vastaan. " Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen." Omaishoitolakia säätäessä lainsäätäjän tarkoitus oli nimenomaan poistaa määräaikaisista sopimuksista aiheutuvat ongelmat ja vahvistaa omaishoitajien oikeusturvaa toistaiseksi voimassa olevalla omaishoidon sopimuksella. Nykyisen omaishoitolain mukaan määräaikaisia sopimuksia voidaan tehdä vain lain peruslähtökohdan mukaisesti hoidettavan etuun perustuen. Pääsääntöisesti sopimukset ovat siis voimassa toistaiseksi turvaten omaishoitajien hoidon jatkuvuutta.
Jos kuntien massairtisanomismenettely/uusi heikennetty sopimus tilalle -menettely hyväksytään, ovat omaishoitotilanteita koskeva lainsäädäntö sekä omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa oikeusturva tehottomia. Käytännössä kunnat nyt kiertävät lakia ja omaishoidon sopimuksella ei ole mitään arvoa, luotettavuutta ja sitovuutta. Kunta voi koska tahansa tehdä talousvaikeuksiin vedoten saman kuvion aina uudelleen. Kyse on tosiasiallisesti yksipuolisesta sopimusehtojen muuttamisesta heikomman sopijapuolen hädänalaista tilannetta hyväksikäyttäen. Irtisanomispykälä omaishoidon tuesta annetussa laissa ei ehkä vaadi lain kirjaimen mukaan erityisiä perusteluja, mutta irtisanomisen ja kaiken hallintotoiminnan tulee perustua asiallisiin syihin ja näitä syitä tulee olla omaishoidon tuesta annetun laissa mainitut syyt ja sosiaalihuollon asiakaslaissa mainitut syyt. Sosiaalihuollon päätöksenteon tulee perustua aina yksilölliseen arvioon, käsittelyyn ja asiallisiin syihin sekä hoitosuunnitelmaan. Massairtisanominen ei täytä näitä vaatimuksia. Lain ja sopimuksen sitovuuden kiertäminen ei ole tällainen hallinnossa vaadittava hyväksyttävä syy sopimuksen irtisanomiselle. Omaishoitosopimus on sopimus, johon voidaan hakea ohjetta myös oikeustoimilaista, jonka 3 luvun 31- 33 §:ssä puhutaan heikomman osapuolen suojaamisesta ja siitä, ettei toisen (heikomman sopijapuolen) pulaa tai riippuvaista asemaa tule käyttää hyväksi. Monet omaiset ovat valinneet hoitajan tehtävän tiettyjen sovittujen edellytysten vallitessa. Osa omaishoitajista kokee myös tulleensa pakotetuksi valintaan, koska kunnat eivät hoida hoitovelvoitteitaan esim. sopivia hoitopaikkoja ei ole tarjolla. Omaishoitajat ovat järjestäneet/joutuneet järjestämään elämänsä niin, että voisivat hoitaa rakasta läheistään. Osa omaishoitajista on mm. luopunut ansiotyöstä ja monet ovat tehneet muita isojakin taloudellisia järjestelyjä hoitosopimuksen summiin ja ehtoihin luottaen. Äkillinen irtisanominen ja valintatilanteeseen asettaminen on sopimatonta ja kohtuutonta varsinkin kun kyse on myös hallinnosta.
Sopimuksen lisäksi kyse on myös hallintotoiminnasta ja hallintopäätöksistä, joihin sovelletaan hallinnon periaatteita ja hyvää hallintotapaa mm. avoimuutta ja neuvontavelvollisuutta. Luottamuksensuojaperiaatteesta sanotaan Olli Mäenpään kirjassa "Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet" sivulla 95 seuraavaa: " Yksityisen tulee voida luottaa siihen, että viranomaisen toiminta ei yllättäen tai ainakaan takautuvasti muutu siltä osin kuin se vaikuttaa yksityisen oikeuteen tai etuun rajoittavasti tai muuten negatiivisesti" Tähän liittyy viranomaisen velvollisuus noudattaa tekemiään päätöksiä ja antamiaan lupauksia sekä kielto tehdä taannehtivia päätöksiä tai toimenpiteitä (sivu 96 ed. kirja).Luottamuksensuojaperiaatteen valossa siis sopimusten massairtisanominen on vastoin tätä hallinnon periaatetta.
Omaishoidon tuesta annetun lain irtisanomispykälää ei voi käyttää lain kiertämiseen sillä tavalla, että tosiasiallisesti kunta yksipuolisesti muuttaa jo sovitun kirjallisen sopimuksen ja hallintopäätöksen sisältöä ja heikentää sopijaosapuolen ja hoidettavan asemaa.
Hallinto ei saa olla mielivaltaa. Jokaisen omaishoitosopimuksen irtisanomisen tulee perustua itse hoitosuhteesta johtuviin yksilöllisiin syihin. Hallintoasian ratkaiseminen ei voi olla massatapahtuma, vaan jokaista asiakastapausta pitää kaikessa sosiaalihuollon päätöksenteossa käsitellä yksilöllisesti. Näin ei tapahdu massairtisanomistilanteessa, kun heti perään solmitaan uusi sopimus heikennetyin ehdoin kaikkien kanssa.
Perusteluna käytetty kunnan taloudellinen heikko tilanne ei oikeuta hallintosäännösten ja periaatteiden rikkomiseen, varsinkin kun kunnan rahan puute on suhteellista. Kunnalla on kaikki keinot hankkia rahaa riittävästi velvoitteiden täyttämiseen, esim. maltillisin veronkorotuksin ja pääkaupunkiseudulla rahastoja hyväksikäyttäen. Absoluuttista rahanpuutetta kunnalla ei voi olla jo verotusoikeudenkin perusteella. Lisäksi kunnat, jotka tässä tapauksessa ovat kohdistaneet säästötoimet korostetusti heikoimpiin yksilöihinsä, eivät ole mitenkään yksilöineet talouspulaansa ja sitä, että kunnan on ollut välttämätöntä saattaa omaishoitajat vaikeaan tilanteeseen kunnan taloutensa ylläpitämiseksi. Pelkkä ylimalkainen viittaus kunnan talouteen ei voi olla riittävää silloin, kun puututaan kansalaisten hoitoon, josta on säännöksiä myös perustuslaissa, vaan kunnan voitava osoittaa, että mitään muuta keinoa ei ole ollut kunnan talouden pelastamiseksi kuin saattaa omaishoitajat ja heidän hoidettavansa ahdinkoon. Tällaista selvitystä ei yksikään yllä mainituista kunnissa ole sopimusta irtisanoessaan antanut. Esitämmekin, että oikeusasiamies vaatii näiltä kunnilta selvityksen, että mitään muita keinoja ei yllä mainituilla kunnilla ole ollut taloustilanteensa pelastamiseksi kuin irtisanoa omaishoitosopimukset ja huonontaa omaishoidon tuen ehtoja kunnissa.

Vaikka omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, ei palveluja voida lopettaa sillä perusteella, että jätetään tietoisesti määrärahat varaamatta. Leikkauksia tehneillä kunnilla on tiedossa omaishoidon tuen kasvavat tarpeet ja että omaishoidon tukemiseen tarkoitettu määräraha on riittämätön. Lisämäärärahaakin voidaan kesken vuotta myöntää, jos tahtoa on. Sen lisäksi, että kuntien tulee pyörtää omaishoitajille tuhoisat päätöksensä, tulee heidän myös varata nyt riittävästi omaishoidon tukemiseen määrärahoja vuodelle 2010. Esim. Espoossa ei voida loppuvuodelle tehdä enää uusia omaishoidon tuen sopimuksia.

Viittamme tässä myös kunnan vastuuseen kaupungin asukkaista sekä kuntalain 65 §: 2 momenttiin, jonka mukaan kunnan talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja – suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen on suunnittelukaudella katettava menot, ja kunnan maksuvalmiuden on aina oltava riittävä. Lainkohta edellyttää, että kunta ei tietoisesti alibudjetoi ja määrittele kunnan tehtävien hoitamiseen tarvittavaa määrärahaa liian pieneksi. Näin kuitenkin kunnat nyt helposti tekevät supistaessaan omaishoidon tuen määrärahaa ja aiheuttaen siten tilanteen, jossa ne eivät voi enää hoitaa omaishoidon tukemiseen liittyviä tehtäviään.


2. Kunnat huononsivat yksipuolisesti omaishoidon sopimusten sisältöä ja osalle omaishoitajista ei tarjottu sopimusten irtisanomisien yhteydessä mitään korvaavaa palvelua / tukea evätyn omaishoidon tuen tilalle?

Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan tulisi lähteä asiakkaiden tarpeista ensisijaisesti, eikä organisaation tarpeista palveluja järjestettäessä tai muutettaessa. Kuntien toiminnassa tämä ei nyt toteudu. Omaishoitajia ja heidän hoidettaviaan koskevia asioita ei käsitelty siten, että olisi ensisijaisesti otettu huomioon heidän etunsa. Yksipuolinen sopimusehtojen heikennys, jossa omaishoitajat jäävät täysin altavastaajiksi on lain vastaista.

Omaishoitolain 5§:ssä sanotaan, että hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hallintolain velvoitteen mukaan asiakasta tulisi myös kuulla häntä koskevassa päätöksenteossa. Nyt kunnat ovat yhtäkkisesti ja yksipuolisesti hallinnollisella päätöksellä tehneet ilman yksilöllistä arviointia sitovista ja vaativista hoitotilanteista ei-sitovia ja ei-vaativia. Esim. Mäntsälässä vammaisen lapsen hoitaja kertoi alennuksen olevan palkkiossa 40 %, vaikka hoidon sitovuus ja vaativuus eivät ole ainakaan vähentynyt. Eikö kuntien tulisi toteennäyttää miten hoidon sitovuus ja vaativuus on muuttunut kulloisenkin alennuksen verran? Huomioitavaa on myös, että omaishoitotilanteessa hoidon sitovuus ja vaativuus pääsääntöisesti lisääntyy. Tilanteen uudelleenarviointeja tehdään kuitenkin harvakseltaan, usein arviointien välissä on vuosia aikaa. On jokseenkin todennäköistä, että irtisanomistilanteessa hoidon sitovuus ja vaativuus on enemmän kuin mitä vuosia sitten tehty arviointi osoitti. Silti kunnat toteavat nyt päätöksellä ilman ajantasaista arviointia päinvastaista. Kuntien toiminta ei ole ollut lain mukaista eikä yksilöllistä varsinkin kun syy tuen tason leikkaamiseen ei ole hoitosuhteessa, vaan kunnan taloudellisissa näkökulmissa.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7§:n mukaan kunnan tulee laatia yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa sovitaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden takaavasta hoito- ja huolenpitojärjestelyistä. Myös omaishoitolain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että irtisanomisen yhteydessä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan olisi aina syytä merkitä, miten hoidettavan hoito ja huolenpito on suunniteltu järjestettäväksi omaishoidon tuen päätyttyä. Nyt kunnat luistavat näistä velvoitteestaan. Omaishoitajat ovat saaneet vain irtisanomiskirjeen ja sen jälkeen kuntaa ei ole kiinnostanut, miten hoitaja ja hoidettavat selviävät. Käytännössä raskas omaishoitotilanne siis jatkuu ilman kuntakohtaista tukea ja korvaavia palveluja. Lain mukaan omaishoitajaksi ei voi pakottaa ja tästä on olemassa myös hallinto-oikeuden ennakkopäätös.
Sosiaalipalveluista omaishoidon tuen saaminen on jo tähän mennessä ollut yksi tiukimmin säädellyistä tuista. Omaishoitajat, jotka hyväksytään tuen piiriin, ovat alimmassakin hoitopalkkioluokissa usein ympärivuorokautisesti sitovassa ja vaativassa hoitotilanteissa. Osa näistä omaishoitajista on nyt syrjäytetty kokonaan tuen piiristä. On mahdollista, että omaishoitajat ja heidän hoidettavansa on jätetty sellaiseen tilaan, että siitä aiheutuu vaaraa sekä hengelle että terveydelle. Kunnalla on kuitenkin viimekätinen hoivavelvoite. Hoivavelvoitteen laiminlyömisellä kunta saattaa syyllistyä jopa rikoslain 21:14:ssä säädettyyn heitteillejättörikokseen, joka täyttyy seuraavin ehdoin: ”Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”.

Olisi myös selvitettävä, ovatko kunnat toiminnallaan rikkoneet perustuslakia, sillä Suomen perustuslain (19§) mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut mm. ratkaisussaan (EOA 1529/4/04 ), että ”lakisääteisten terveyspalveluiden turvaamisvelvoite tulee ottaa huomioon kunnissa talouspäätöksiä tehtäessä ja lakeja sovellettaessa.” Näin ei tapahdu ainakaan silloin, jos kunnan päättäjät talousarviosta päättäessään tietoisesti varaavat omaishoidon tukeen liian pienen määrärahan.

Pyydämme eduskunnan oikeusasiamieheltä ripeitä toimia, jotta yllä mainittujen kuntien heikoimpiin jäseniinsä kohdistuneet säästötoimet selvitettäisiin ja tarvittaessa oikaistaisiin. Moni jäsenemme on joutunut vaikeaan ahdinkoon yllä mainittujen kuntien seurauksista piittaamattoman säästökampanjan takia. Emme voi uskoa, että kuntien taloustilanne on ollut niin epätoivoinen, että tällaisiin toimiin on ollut välttämätöntä ryhtyä. Ei voi olla oikein ja perustuslain mukaista, että Suomessa kuntien talouden ylläpidon nimissä kaikkein suojattomimmat kuntalaiset ajetaan ahdinkoon kunnallisen itsehallinnon nimissä. Säästöjä etsiessään kunnan tulee noudattaa sosiaalipalveluista annettuja lakeja, rikoslakia ja erityisesti perustuslakia.

Valtuustoaloitteeni etenee hienosti

Lasten-ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli kevään viimeisessä kokouksessaan 16.6 monia tärkeitä asioita. Itse iloitsin erityisesti, että valtuustoaloitteni Kansainvälisen koulun saamisesta Tampereelle ( Kv 19.9.2007 ) etenee hienosti. Saimme kokouksessa tiedoksi Tampereen kansainvälisen koulun perustamisedellytyksiä selvittävän työryhmän raportin. Seuraavassa suora lainaus raportista :

Työryhmä esittää seuraavaa: Tampereelle perustetaan kansainvälinen koulu, joka tarjoaa opetusta oppilaille
- joilla on riittävä englanninkielen taito
- tilapäisesti Tampereella asuville ulkomaalaisille oppilaille

Tarkoituksena on, että suunnitteilla oleva uudentyyppinen Tampereen kansainvälinen koulu vastaa joustavasti erilaisten oppijoiden tarpeisiin: Koulu on tarkoitettu suomenkielisille hyvän englanninkielentaidon omaaville oppilaille, joiden jatko-opintokelpoisuus toisen asteen koulutukseen on turvattava. Koulu tarjoaa opetuksen Tampereella tilapäisesti työskentelevien tai opiskelevien perheiden lapsille, joiden äidinkieli on englanti tai muu vieraskieli ja joiden opiskelun tavoitteena ei ole perusopetuslain mukaisen jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen. Kansainvälinen koulu täydentää oppivelvollisuuden suorittamismahdollisuuksia myös niiden Tampereen seudulle muuttaneiden ulkomaalaisten oppilaiden osalta, joilla ei ole riittäviä edellytyksiä suorittaa oppivelvollisuuttaan suomen tai ruotsin kielellä ja joille lyhyen maassaolon vuoksi maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole mielekäs sijoituspaikka.
Työryhmä on erilaisiin vaihtoehtoihin perehdyttyään päätynyt esittämään suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen englanninkielisen opetuksen kehittämistä erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisesti. Englanninkielisen opetuksen järjestämisestä on pitkät perinteet, ja siitä saatujen kokemusten perusteella opetusta voidaan kehittää palvelemaan yhä paremmin erilaisten kohderyhmien tarpeita.

IB-opetusohjelma tarjoaa luontevan vaihtoehdon niille oppilaille, jotka ovat osallistuneet ulkomailla IB-opetukseen. IB-ohjelman vahvuutena on myös koulutusohjelman kansainvälinen tunnettavuus, täydennyskoulutusverkostot sekä laadunarviointi. Työryhmä kuitenkin katsoo, että PISA-arvioinneissa saavutetut suomalaisten oppimistulokset antavat hyvät edellytykset tamperelaisen kansainvälisen koulun kehittämisen jatkosuunnittelulle suomalaisen opetussuunnitelman pohjalta. Lisäksi työryhmä korostaa, että Tampereen alueella kansainvälisen koulun tulee palvella laajempaa oppilasjoukkoa kuin mihin IB-koulu pystyisi. Uusi kansainvälinen koulu vastaa vieraskielisen opetuksen kehittämisen haasteisiin muodostamalla uudenlaisen toimintamallin nykymuotoisen vieraskielisen perusopetuksen haasteet ja kehittämistarpeet huomioon ottaen.

Työryhmä esittää mallia kansainvälisen koulun perustamiseksi, jossa opetus jakautuu kansainväliseen linjaan (international line) ja tuettuun linjaan (supporting line) ja joiden välillä on vahva integraatio. International line on tarkoitettu oppilaille, joilla on hyvä englanninkielen taito. Oppilaille, joiden äidinkieli on englanti, taataan paikka linjalla, muilta edellytetään soveltuvuuskoe ja riittävä pistemäärä. Supporting line soveltuu puolestaan vieraskielisille oppilaille, jotka ovat lyhyen aikaa Suomessa ja/tai joiden englanninkielen taito ei ole riittävä. Oppilaalle järjestetään arviointijakso, jonka pohjalta tehdään päätös siitä, siirtyykö oppilas kansainväliselle linjalle vai pysyykö tuetulla linjalla.

Erityinen tarve on kehittää ulkomaalaisten lasten räätälöityä opetuskokonaisuutta, joka turvaa oppilaan koulunkäynnin jatkossa kotimaassa tai muualla. Räätälöity opetus on osa tuettua linjaa (supporting line).

Kansainvälisen koulun ylläpitäjänä toimii Tampereen kaupunki. Seudullisen saavutettavuuden vuoksi koulun tulee sijaita toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Amurin ja Tammelan koulujen kiinteistöt muodostavat yhdessä luontevan sijaintipaikan kansainväliselle koululle. Palveluverkkoselvityksessä otetaan huomioon tästä aiheutuvat seuraukset.

Tavoitteena on, että tulevassa kansainvälisen koulun mallissa sekä Amurissa että Tammelassa opetusta järjestetään seudulliset tarpeet huomioon ottaen. Oppilaspaikkoja tulee olla tarjolla lisäksi niin, että kouluun voidaan ottaa oppilaita myös kesken lukuvuoden. Tiivistä yhteistyötä tehdään koulun sisällä eri linjojen välillä sekä Amurin ja Tammelan koulujen kesken yhteisen koulupolun syventämiseksi. Työryhmä yhtyy elinkeinoelämän näkemykseen kunnallisen vieraskielisen esiopetuksen järjestämisen tärkeydestä.

Työryhmä painottaa, että Tampereen kansainvälisen koulun resursoinnissa kiinnitetään huomiota riittävään henkilöstön täydennyskouluttamiseen kielitaidon varmistamiseksi sekä ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutilojen varustaminen nykyaikaisella teknologialla ja välineistöllä on välttämätöntä. Opettajien rekrytoinnissa on tarpeen tiivistää yhteistyötä Tampereen Lyseon lukion kanssa. Tampereen kansainvälisen koulun imagon luomiseen ja markkinointiin tulee myös panostaa.

Työryhmä esittää, että perustetaan seudullinen projektiryhmä, jonka tehtävänä on selvittää jatkohankkeena Tampereen kansainvälisen koulun toteuttamista annetun mallin pohjalta. Projektiryhmään ehdotetaan nimettäväksi Amurin koulun rehtori Pia Mikkola, Tammelan koulun rehtori Petri Peltonen, Tampereen Lyseon lukion rehtori Kaisa Kuoppala, kehityspäällikkö Veli-Matti Kanerva, seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho, Lempäälän Hakkarin koulun rehtori Sanna Oikarinen sekä henkilö, joka toimii hankekoordinaattorina. Seutusivistystyöryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä.

Eu-vaalien kynnyksellä

Tänään oli klo 10-12 Tammelantorilla Tampereen Sos.dem. valtuustoryhmän tempaus.
Eurovaaliehdokkaista paikalla olivat Tuula Petäkoski-Hult ja Mitro Repo. Valtuustoryhmästämme olivat paikalla kansanedustajat Jukka Gustafsson, Saara Karhu ja Pia Viitanen sekä kaupunginvaltuutetut Atanas Aleksovski, Aila Dündar-Järvinen, Tarja Jokinen, Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila, Pauli Ruoholahti, Hanna Tainio, Anne Tervo.
Sää oli todella kylmä, mutta ilmapiiri oli lämmin ja iloinen. Tosin aurinkokin pilkahti sillä hetkellä, kun Pia Viitanen halasi Mitro Repoa ! Mitro Revon ympärillä oli kova tungos, nimikirjoituksen pyytäjiä riitti. Hän on todella iloinen ja sydämellinen ihminen. Toivon todella, että hän pääsee huomenna Eu- vaaleissa läpi. Ainakin gallupit ennustavat hänen menevän läpi. Hänen seurakseen veikkaisin parlamenttiin Liisa Jaakonsaarta sekä Kimmo Kiljusta. Neljäs paikka olisi todella hieno saavutus, mutta kolmekin paikkaa on tyydyttävä tulos.
Tammelantori oli täynnä ihmisiä ja tungos kojumme ympärillä osoitti, että kyllä ihmiset ovat kiinnostuneita näistäkin vaaleista.
Keskustelin erään herttaisen rouvan kanssa. Ihmettelimme yhdessä, miksei Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa kerrota lyhyesti ja pelkistetysti Euroopan parlamentissä tehdyistä päätöksistä. Molemmissa lehdissä voisi olla vaikka vakipalsta, jossa lyhyesti kerrottaisiin parlamentin päätöksistä. Näin seuraavan kauden aikana Euroopan parlamentti ja sen päätökset tulisivat tutummiksi kansalaisille.
Huomenna on jännittävä ilta. Tällä kerralla en mennyt vaalilautakuntaan vaan voin jännittää tuloksia kotona. Äänestin jo ennakkoon, kuten aina ennenkin.
Tsemppiä kaikille ehdokkaille ! Kaikki äänestämään ( mieluiten SDP:n ehdokkaita ), jotta saadaan 13 meppiä Suomesta mahdollisimman suurilla äänimäärillä Brysseliin Suomen kansalaisia edustamaan !

Lukuvuosiuudistus

Tampereen Nuorisofoorumi kokoontui suurkokoukseen 28.4 ja Tampereen Lasten Parlamentti tänään, 7.5 valtuustosalissa.
Edustin molemmissa kokouksissa valtuustoryhmääni.
Täytyy todeta, että molemmissa kokouksissa lapset ja nuoret hallitsivat erittäin hyvin kokouskäyttäytymisen, niin käytöksen kuin tekniikankin osalta. Meillä valtuutetuilla olisi heiltä paljon oppimista ! Valtuuston kokoukset ovat yleensä levottomia ja täynnä hälinää.
Molempien suurkokousten esityslistalla oli tärkeitä asioita, mutta nostan esiin yhden paljon puhetta aiheuttavan, nimittäin lukuvuosiuudistuksen.
Perusopetuslaki edellyttää, että koulutyöpäiviä kertyy vuodessa 190. Kesäloma alkaa viikon 22 lauantaina, joka vaihtelee vuosittain 30.5 – 5.6 välillä. Tänä vuonna kesäloma alkaa 30.5.
Tänään oli paikalla Tampereen ja seutukunnan lukuvuosiuudistusta selvittelevän työryhmän jäsen esittelemässä uudistusta.
Työryhmä selvittelee mm. pitäisikö lukuvuotta siirtää eteenpäin kahdella viikolla siten, että kesäloma alkaisi vähän ennen juhannusta ja koulu alkaisi vasta syyskuun alussa. Pyrkimyksenä on myös rytmitellä loma-aikoja toisin, esim. syyslomaa ei välttämättä tarvittaisi vaan pääsiäisloma voisi olla viikon pituinen. Talvilukukausi alkaisi loppiaisen tienoilla, liian aikainen talvihiihtolomaviikko poistettaisiin,
maalis-huhtikuun vaihteessa pidettäisiin kahden viikon kevätloma.
Tavoitteena olisi myös, että koulutyöpäivät voisivat vaihdella vuosittain 187 – 192 työpäivän välillä.
Lukukausiuudistus edellyttää muutoksia ylioppilaskirjoitusten, yhteishaun
ja eri pääsykokeiden järjestämisessä. Uudistus alkaisi 1.8.2010 lukien ja suunnitelmissa olisi kolmen vuoden kokeiluluvan hakeminen Opetusministeriöltä.

Seuraavia perusteluja esiteltiin :
- erityisesti oppimisen tukeminen
- perheiden lomien yhteensovittaminen
- työelämän ja liike-elämän huomioiminen ( kesätyöntekijät, Keski-Euroopan malli)
- nykyisen järjestelmän heikkoudet
- joustoa lukuvuoden sisälle

Esittelijä kertoi, että seuraavaksi keskustellaan opettajien ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Kuntien lautakunnat saavat asian myös eteensä. Kansanedustajat ovat pitäneet uudistusta niin merkittävänä, että ovat halunneet siirtää asian hallitusneuvotteluihin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

Tampereen Nuorisofoorumi äänesti asiasta. Tulos oli : Uudistusta vastaan oli 64, puolesta 6. Nuorisofoorumin edustajat olivat siis tyytyväisiä nykyisiin työ- ja loma-aikoihin.
Myös Lasten Parlamentissa äänestettiin tänään asiasta. Tulos oli : Uudistusta vastaan oli 58, puolesta 9.

Itse olen myös skeptinen asian suhteen, mutta seurataan tilannetta !

Olympia-aatetta

Sain kunnian osallistua Suomen Olympia-Akatemian 24. istuntoon 7.3.2009 Tampereella, joka järjestettiin Varalan urheiluopistolla. Suomen Olympiakomitea on kansainvälistä tapaa noudattaen perustanut Olympia-Akatemian, jonka tehtävänä on olympialiikkeen kasvatuksellisten arvojen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansallisia Olympia-Akatemioita on tällä hetkellä 137 maassa. Kansainvälinen Olympia-Akatemia toimii Kreikan Olympiassa. Istunnon puheenjohtajana toimi Suomen Olympia-Akatemian uusi puheenjohtaja Petri Haapanen. Tämän päiväiseen istuntoon oli kutsuttu urheilujärjestöjen, liikunta- ja koulutoimen edustajia ja joitakin meitä kunnallisia päättäjiä. Istunnon kutsujana oli Suomen Olympiakomitea, jonka pääsihteeri Jouko Purontakanen oli myös paikalla. Koko lauantaipäivän kestänyt istunto oli erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Saimme monenlaista arvokasta tietoa Olympia-asioista sekä erityisesti Euroopan nuorten Olympiafestivaaleista, jotka järjestetään täällä Tampereella 18.- 25. 7 2009. Lisäksi saimme kuulla herkkiä olympismi-muistoja kanslianeuvos Kosti Rasinperän muistelemana. Saimme myös Nuori Suomi -organisaation uunituoreen selvitysraportin suomalaisten urheilevien lasten ja nuorten harjoittelusta. Lopuksi kuulimme vielä olympiatason judokan, Nina Koivumäen urheilijahaastattelun. Kaikki osanottajat saivat myös diplomit ja meistä otettiiin ryhmäkuva. Tampereen kouluissa vietetään olympiaviikkoa viikolla 21 (toukokuussa). Nuorten olympialaiset tarvitsevat paljon vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten haku on nyt käynnissä. Mainittakoon kaikkiin kesän olympiatapahtummin on vapaa pääsy ! Kyllä kannatti uhrata lauantai-iltapäivä näin mielenkiintoiselle asialle.

Lehdistötiedote

17.12.2008
Lehdistötiedote 17.12.2008
Julkaisuvapaa: Heti
Ilmoitan eroavani Kokoomuksen ja Rkp:n valtuustoryhmästä. Tehtyäni valtuustovuosieni aikana lukuisia sosiaalialan ym. kehittämisaloitteita katson, että toimintani näiden asioiden edistämiseksi Kokoomuksen valtuustoryhmässä Tampereen kaupungissa on käynyt mahdottomaksi ryhmän johdon lukiessa aloitteellisuuteni jopa rasitteeksi. Koen, että valtuutetun aloiteoikeus on kuntalain suojaama, eikä siten rangaistavaa toimintaa, eikä aloitteellisuuden tulisi johtaa sanktioihin tai toimintamahdollisuuksien rajoittamiseen. Eroon on lisäksi muita syitä. Koen, että minut on savustettu ryhmästä. En myöskään hyväksy ryhmän alentuvaa suhtautumista oppositiopuolueisiin. Kokoomusryhmä mitätöi kuntalaisten minulle antaman vahvan valtakirjan enkä pysty jatkamaan Kokoomuksen valtuutettuna. Aion jatkaa sitoutumattomana vanhusten, vammaisten ja omaishoitajien puolustamista valtuustossa.
Ilmoitan päätöksestäni myöhemmin joko perustaa oma valtuustoryhmä tai liittyä sitoutumattomana sosiaalidemokraattiseen valtuustoryhmään.

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu

Budjettipuhe 17.11.2008 Kaupunginvaltuustossa

23.11.2008
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Käsittelemme nyt viimeistä tämän valtuustokauden talousarviota. Vuoden 2009 talousarvio on tehty pienemmillä lisäyksillä kuin tämän vuotinen. Itse asiassa valtuustoryhmät tekivät vain tekstilisäyksiä, määrärahalisäyksiä ei ensi vuodelle tehty. Yksi ja varmaan merkittävin syy on maailmantalouden huolestuttava kehitys, joka vaikuttaa myös Tampereen kaupunkiin.
Budjettineuvottelujen lähestyessä jätin valtuustoryhmille seuraavat budjettiehdotukseni:
Vammaisten henkilökohtaiset avustajat. Ailan esitys: "Vammaisten henkilökohtaisen avustajatoiminnan laajentamiseen varataan ensisijaisesti ensi vuoden talousarviossa lisämäärärahoja esiintyvää tarvetta ja uudistuvaa vammaispalvelulainsäädäntöä vastaavasti ja että henkilökohtaisten avustajien tuntipalkkaa ( v.2008: 7,80€) kehitetään vuonna 2009 niin, että se vastaa vähintään Tampereen naapurikuntien maksamaa keskimääräistä palkkatukea (esim. vuonna 2008 Kangasala 9.88€, Pirkkala 9.23€, Ylöjärvi 8.62€) ja 200 000 euron lisäystä vammaisten henkilökohtaiseen avustajatoimintaan vuodelle 2009. Em. Ailan esitys hyväksytty Tetolassa 3.9.2008.
-Omaishoidon tukikeskus : "Asian käsittelyn kuluessa Aila Dündar-Järvinen esitti Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että selvitetään yhteistyössä seutukuntien kanssa mahdollisuudet perustaa seudullinen omaishoidon tukikeskus Tampereelle." Em. hyväksytty Lanulassa 4.9.2008.
- Ikäihmisten asioiden koordinaattorin toimen perustaminen (vanhusasiamies). Tämä on myös Vaari-työryhmän suositus.
- Kansainvälisen koulun perustaminen Tampereelle. Aila Salmelinin vastaus aloitteeseeni, Lanula 4.9.2008 " Edellä selostettujen tarvekartoitusten ja kyselyjen perusteella voidaan todeta, että valmistelu kansainvälisen koulun perustamiseksi Tampereelle tulee käynnistää. Selvitystehtävään tulee asettaa seudullinen työryhmä, joka kartoittaa erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, arvioi kustannusvaikutuksia, yhteistyömahdollisuuksia Tampereen lyseon lukion IB-linjan kanssa sekä muita erityiskysymyksiä."
- Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisääminen sosiaaliasemille. Jätin tästä valtuustoaloitteen yhdessä valtuutettu Hellä Asumaniemen kanssa.
- Järvensivun koulun tilanne. Koulu tulee säilyttää kokonaisuudessaan perusparannuksen jälkeenkin.
- Puheterapeuttien toimia tulee perustaa lisää. Puheterapeuttiresurssit tulee saattaa ajan tasalle siten, että vuosina 2009 – 2012 palkataan vuosittain neljä uutta puheterapeuttia. Tällä menettelyllä saadaan puheterapiaresurssit ajan tasalle vuoteen 2012 mennessä. Tällä hetkellä Tampereella on 13 puheterapeutin tointa.
- Kuurosokeiden toimintakeskukselle rahallista tukea.
Eniten huolestunut olen vammaisten henkilökohtaisen avustajamäärärahojen riittävyydestä. Nyt varatut 200 000 euroa eivät tule riittämään ensi vuodelle. Ensi vuoden syyskuun alussa astuu voimaan vammaislainsäädännön kokonaisuudistus, jolloin vammaisille tulee mahdolliseksi henkilökohtaisen avun saaminen. Tätä varten tulee kaupungin varautua riittäviin määrärahoihin, jotta selviydymme uuden lain vaatimuksista.
Toinen huolenaiheeni on puheterapeuttien riittävyys. Ensi vuodeksi lisätään yhden puheterapeutin vakanssi, mutta se ei alkuunkaan riitä. Laskelmien mukaan Tampere tarvitsisi ainakin neljä uutta puheterapeuttia ensi vuodeksi.
Toki nyt hyväksyttävä budjetti sisältää monia hienoja asioita, kuten Tampere-lisän käyttöönotto. Tästä olen erittäin tyytyväinen.
Arvoisa puheenjohtaja, käsittelemme tänään myös talousarvioon vaikuttavat valtuustoaloitteet. Omia aloitteitani sekä yhteisiä aloitteita, joissa olen mukana, on käsittelyssä yhteensä 10 kappaletta. Niistä 4: ään aloitteeseen sisältyy talousarvioehdotuksessa määräraha tai toimenpiteet aloitteen toteuttamiseksi.
Vaikka ensi vuoden talousarvio näyttää kokonaisuudessaan mielestäni onnistuneelta, puuttuu sieltä monia tärkeitä lisäyksiä, joiden olisin toivonut sinne päätyvän.
Monien meidän päättäjien ja virkamiesten mieltä painaa uhkaava lama ja sen vaikutukset ensi vuoteen ja tuleviin budjetteihin. Toivon, että lähestyvästä lamasta huolimatta pystymme tarjoamaan kuntalaisille laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluita. Lopuksi Kiitos kaikille valtuutetuille ja virkamiehille hyvästä yhteistyöstä ja budjettisovusta.

Kiitosten aika

30.10.2008
Sydämelliset Kiitokset äänestäjilleni, tukijoilleni, perheelleni sekä Ruotulan Kokoomusnaisille !
Sain kuntalaisilta vahvan valtakirjan ( 728 ääntä ) jatkaa Tampereen kaupunginvaltuustossa seuraavalla valtuustokaudella v. 2009 - 2012. Työteliäs valtuustokausi on kohta takanapäin ja on aika katsoa seuraavaan valtuustokauteen. Kunnallisvaalit olivat todella suuri rutistus monelle meille ehdokkaalle. Iloitsen valittujen puolesta, mutta koen myös surua niiden puolesta, jotka putosivat valtuustosta tai eivät saavuttaneet tavoitettaan.
Haluan myös kiittää perhettäni ja miestäni. Ilman aviopuolisoni apua en olisi saanut vaalityötäni sujumaan. Iltaisin ja öisin hän auttoi mainosten suunnittelussa ja tekemisessä. Hän hoiti lapsia ja kotia ollessani vaalityössä sekä kulki vaalitilaisuuksissa kanssani.
Suuret kiitokset kuuluvat myös Ruotulan Kokoomusnaisille. He tukivat ja auttoivat minua koko vaalikampanjan ajan.
Nyt on aika hengähtää hiukan ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Tammikuussa alkaa sitten uusi valtuustokausi. Aion hoitaa tehtäväni valtuutettuna yhtä suurella paneutumisella kuin tähänkin asti. Aion myös jatkaa kotisivuilleni kirjoittamista, kuten tähänkin asti.
Pidetään yhteyttä !

Vaalipäivän lähestyessä

25.10.2008
Vaalipäivä on käsillä. Sunnuntaina tuhannet tamperelaiset antavat oman luottamuksensa ja äänensä valitsemalleen ehdokkaalle. Viikkojen työ on päättymässä, niin puolueilta kuin ehdokkailtakin. Kunnioitan kaikkia ehdokkaita, koska tiedän, kuinka kovaa ja raskasta on laittaa itsensä likoon vaaleissa. Vaikka olenkin jonkinlainen konkari vaaleissa, olo tuntuu tällä hetkellä todella väsyneeltä ja uupuneelta. Vaalityön ohessa perheenäidin täytyy kuitenkin hoitaa koti ja lapset sekä muu työ. Kun nyt katselen taaksepäin, en usko, että olisin voinut tehdä mitään toisin. Takana on tiivis ja työteliäs valtuustokausi, lukemattomia kokouksia ja kirjallisia töitä. Heinäkuussa minulla oli muutama viikko lomaa, muu aika on mennyt täydessä työn touhussa.
Vaalipäivän lähestyessä on aika kiittää kuntalaisia, muita ehdokkaita, perhettäni ja omaa tukiryhmääni.
Kiitos teille, jotka olette tukeneet, kannustaneet ja tsempanneet. Kiitos teille, jotka jo olette äänestäneet minua ja teitä, jotka vielä aiotte äänestää.
Pidetään yhteyttä !

LASTEN JA NUORTEN VALTUUTETUN HUONEENTAULU

22.10.2008
LASTEN JA NUORTEN VALTUUTETUN HUONEENTAULU
Minä...
1. VARMISTAN, että lapset ja nuoret saavat osallistua ja vaikuttaa kotikuntansa asioihin ja että heidän mielipiteitään kuunnellaan. Edistän lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien perustamista kuntaan ja oppilaskuntien perustamista kaikkiin kouluihin.2. SEURAAN aktiivisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin muutoksia kunnassani. Varmistan, että neuvolan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen määrä ja laatu vastaavat kansallisia suosituksia ja että perheet saavat ajoissa tukea.3. HUOLEHDIN, että kaavoituspolitiikassa mahdollistetaan lapsiperheille ja nuorille laadukas ja kohtuuhintainen asuminen ja otetaan huomioon lähiliikunta- ja leikkipaikat. Varmistan, että lapset ja nuoret voivat turvallisesti itse liikkua kouluun ja harrastuksiin. Edistän kevyen liikenteen väylien rakentamista.4. HUOLEHDIN, että päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja että aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille. Varmistan, että kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta. Huolehdin, että päiväkotien ja koulujen pihat ja välineet mahdollistavat lasten päivittäisen liikkumisen.5. VARMISTAN, että jokaisella lapsella on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Edistän koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa. Varmistan riittävät resurssit kuntani nuorisotyölle ja nostan lasten ja nuorten liikunnan kunnan liikuntatoimen painopisteeksi.6. HUOLEHDIN, että yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opintoohjaukseen. Tuen nuorten työpajoja ja sellaisia palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.7. HUOLEHDIN, että kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen koulussa riittävästi aikaa.8. VARMISTAN lasten ja perheiden yhtäläisten oikeuksien toteutumisen. Lapsia ja nuoria ei saa syrjiä heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.9. KOROSTAN koulun kehittämisessä lasten kokonaishyvinvointia ja sen tueksi tarvittavaa moniammatillista yhteistyötä. Tuon nuorisotyötä osaksi koulun toimintaa ja edistän järjestöjen ja koulun välistä yhteistyötä. Varoitan liiallisesta suorituspainotteisuudesta ja korostan leikin ja lapsuuden arvoa. Muistutansekä lasten että aikuisten mediakasvatuksen tarpeesta.10. HUOLEHDIN yksilö– ja perhekohtaisen lastensuojelun riittävästä henkilökunnasta ja osaamisen vahvistamisesta. Edistän lasten sijaishuollon painopisteen siirtämistä laitoksista perhehoitoon.11. TOIMIN NIIN, että oma kuntani on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja. Kunnassani hyödynnetään monipuolisesti erilaisia joustomahdollisuuksia työajan suhteen.12. VARMISTAN että kotikuntani valtuusto hyväksyy säännöllisin väliajoin talousarvioon sidotun lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman. Muistutan, että sen pohjaksi on selvitettävä lasten ja nuorten mielipiteitä. Edistän päätösten lapsivaikutusten ennakointia ja arviointia.

Vammaispalvelulain kokonaisuudistus etenee

18.10.2008
Hallituksen esitys vammaispalvelulain muuttamisesta eteni 13.10.2008 eduskuntaan. Tässä esityksen pääasiallinen sisältö :"Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia. Lakiin lisättäisiin säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Palvelutarpeen selvittäminen olisi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä palvelun saamista koskevan yhteydenoton jälkeen. Palvelusuunnitelma olisi laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset olisi tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä.Laki säädettäisiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin.Lakiin lisättäisiin säännökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä henkilökohtaisesta avusta, joka olisi kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu. Henkilökohtaiseen apuun kuuluisi vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua olisi järjestettävä avustettavan välttämätöntä tarvetta vastaava määrä ja muihin tarkoituksiin vähintään 30 tuntia kuukaudessa.Henkilökohtaista apua voitaisiin järjestää ensinnäkin siten, että kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset samaan tapaan kuin nykyisessä henkilökohtainen avustaja järjestelmässä, jossa avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Nykyisestä järjestelmästä poiketen vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen ei pääsääntöisesti voisi toimia avustajana. Toinen avun järjestämistapa olisi, että kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun.Kolmas tapa olisi, että kunta järjestää palvelun ostopalveluna, oman palvelutuotantonsa turvin tai sopimusperusteisessa yhteistyössä yhden tai useamman kunnan kanssa.Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia siten, että henkilökohtainen apu säädetään maksuttomaksi sosiaalipalveluksi.Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009. Muihin tarkoituksiin kuin päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä olisi kuitenkin aluksi 10 tuntia kuukaudessa ja vasta vuoden 2011 alusta 30 tuntia."Vuosien ajan vammaiset henkilöt ovat odottaneet, että henkilökohtaisesta avustajasta tehtäisiin subjektiivinen oikeus. Katseet ovat olleet kääntyneinä eduskunnan suuntaan, jossa ko. lakia on odotettu päätettäväksi. On ollut tiedossa jo jonkin aikaa, että hallitus valmistelee henkilökohtaista apua vammaisten tueksi. Nyt se on sitten toteutumassa. Aivan varmasti Tampereen kaupungin vammaisneuvostossa asia puhuttaa vielä monta kertaa. Jätin 24.9.2008 valtuustossa aloitteen varautumisesta vammaislainsäädännön kokonaisuudistukseen.Hiukan pelottaa esitykseen kuuluva sinänsä hieno säännös, että henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi esityksen mukaan määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle. Mitenkähän Tampere mahtaa selvitä tästä ?! Katsotaan...

Vetoomus omaishoitoperheiden jaksamisen tukemiseksi

14.10.2008
Keskiviikkona 15.10 klo 12 järjestetään eduskunnan portailla mielenosoitus omaishoitajien puolesta. Pirkanmaan Omaishoitajat ry on mukana barrikadeilla. Käy allekirjoittamassa nettiadressi, jos tunnet asian tärkeäksi.
http://www.adressit.com/omaishoitoperheet

Vetoomus omaishoitoperheiden jaksamisen tukemiseksi
300 000 omaishoitajaa vaatii 15.10 mielenosoituksella takuita jaksamiselleen!
Omaishoitajien voimat äärirajoilla – miten käy ”hyvinvointivaltion”?
”Olisipa elämässä edes yksi harmiton ja onnellinen päivä.” Näin tiivistää toiveensa puolisoaan pitkään hoitanut omaishoitaja. Vastaavanlaisia kokemuksia on monilla muillakin: yli 300 000 omaishoitajaa toimii Suomessa pääasiallisena auttajana ikääntyneelle, pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lähiomaiselleen. Epävirallista läheisapua antaa yli miljoona suomalaista. Ilman omaishoitajia kotona hoidettavista lähiomaisista olisi laitoshoidossa arviolta 60 000.
Omaishoitaja tekee viiden ihmisen työt!
Omaistaan hoitavan työ on raskasta, vaikka hoidettava on rakas.Vaikeuksien keskellä jaksaminen ja jaksamattomuus vuorottelevat. Jos sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä tekevän tilalle jouduttaisiin palkkaamaan kotiin hoitohenkilökuntaa, tarvittaisiin viisi hoitajaa. Yksi työntekijä aamuvuoroon, toinen iltavuoroon, kolmas yötyöhön ja kaksi tekemään viikonloppuja ja sijaisuuksia.
Tuetaanko meillä oikeasti omaishoitoa?
Vain noin 30 000 omaishoitoperhettä on päässyt kunnallisen omaishoidon tuen piiriin. Palkkaa tuen piirissä oleva omaishoitaja saa keskimäärin 416 e kuukaudessa. Palkasta verottaja vie suuren osan. Omaishoitajalle myönnetään vapaata 3 vrk / kk , joista hän onnistuu pitämään keskimäärin 2 vrk. Vapaan mahdollistavat tilapäishoidon järjestelyt ja muut omaishoitoa tukevat palvelut ovat edelleenkin puutteellisia, vaikka laki omaishoidon tukemisesta tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Useat järjestöt, seurakunnat ja muut tahot tekevät arvokasta työtä ja tukevat omaishoitoperheitä aktiivisesti omien resurssien puitteissa.
Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa!
Omaishoitajien työvolyymi on sama kuin koko sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan tekemä työ. Kuntataloudelle omaishoitotyötä tekevät ovat lottovoiton tuojia. Yksi omaishoidossa hoidettava tuo kunnalle säästöä 30 000 -50 000 e/vuosi. Jos omaishoitajien jaksamisesta ei pidetä huolta, meillä on edessä suuria ongelmia: uusien hoitolaitosseinien pystytyksiä, hoitokustannusten jyrkkää kasvua, hoitohenkilöstön puutetta jne. Veronmaksajan kukkarolla käydään jatkossa tiuhaan, jos omaishoitoa ei tueta.
Tänä päivänä omaishoitajat joutuvat liian lujille. Monet uupuvat räätälöidyn tuen puuttumisen vuoksi. Nykyinen sukupolvi saattaa olla viimeinen, joka suostuu tekemään omaishoitotyötä. Kansantaloutemme joutuu kestämättömään tilanteeseen, jos nyt ei tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.
Tekoja omaishoidon ajanmukaistamiseksi tarvitaan!
Jokainen puolue ja jokainen kuntavaaliehdokas kannattaa omaishoidon tukemista. Yhteistä ymmärrystä ja tahtoa pitäisi olla, mutta arjen sankarit omaishoidossa kokevat toisin. Teot puuttuvat. Herätys päättäjät! Teillä on keskeinen valta / vastuu vaikuttaa asioihin. Omaishoitoon suunnattu tuki voidaan kolminkertaistaa, tarjota omaishoitoperheille räätälöidympää tukea ja silti kokonaisuus on taloudellisesti kannattavampaa ja laadukkaampaa kuin vastaavantasoiset muut hoitotyön muodot.
Meillä on unelma…
Unelma siitä, että voisimme välittää paremmin toisistamme. Unelma siitä, että läheisen auttamista olisi mahdollista tehdä inhimillisemmin ja kunkin haluamalla tavalla. Me allekirjoittajat vetoamme eri tahoilla työskenteleviin päättäjiin, jotta tämä unelma toteutuisi, ja vaikeassakin elämäntilanteessa oleva omaishoitoperhe voisi tavoitella mahdollisimman normaalia elämää.

Elämässä jokainen meistä voi olla joskus omaishoitaja tai omaishoidettava- kukaties molempia.
Vetoomus allekirjoituksineen toimitetaan omaishoidon tukemisesta päättäville toimijoille (ministeriöt, kansanedustajat, puoluetoimistot, Kuntaliitto, Stakes, lääninhallitukset, kunnat yms.)

Vammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun on ihmisoikeuskysymys

8.10.2008
Tänään julkistettu sosiaali- ja terveysministeriön tiedote on mielestäni niin tärkeä, että laitan sen tähän kokonaisuudessaan :
Peruspalveluministeri Paula Risikon johdolla valmisteltu lakiesitys vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta on valmistunut. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää lakiesityksen sisällöstä torstaina 9. lokakuuta. Tavoite on saada laki voimaan 1.9.2009. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioon.Henkilökohtaista apua koskeva lakiehdotus on osa laajempaa hallitusohjelmassa sovittua uudistusta, jossa vaiheittain yhdistetään vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Henkilökohtaiseen apuun olisi oikeutettu vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee välttämätöntä ja toistuvaa apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella."On erittäin tärkeää, että nyt voimme luoda vaikeavammaiselle nykyistä paremmat mahdollisuudet selviytyä päivittäisistä toimista. Samalla edesautetaan hänen mahdollisuuksiaan aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa, työelämässä, opiskelussa sekä vapaa-aikana. Tähän kuuluu myös mahdollisuus ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta", toteaa ministeri Risikko.Henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle.Vammaisen henkilön palvelut on kyettävä suunnittelemaan huolellisesti ja kohtuullisessa ajassa. Tämän takaamiseksi lakiin on tulossa säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta sekä palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Palvelutarpeen selvittely olisi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset olisi tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä.Henkilökohtaista apua olisi järjestettävä päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muihin tarkoituksiin apua annettaisiin aluksi vähintään 10 tuntia kuukaudessa ja vuoden 2011 alusta lukien vähintään 30 tuntia kuukaudessa.Kunnalla olisi vaihtoehtoisia tapoja järjestää palvelu. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan kunta korvaisi vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset samaan tapaan kuin nykyisessä järjestelmässä, jossa avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kunta antaisi vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten. Kolmannessa vaihtoehdossa kunta järjestäisi palvelun ostopalveluna, oman palveluntuotantonsa turvin tai sopimusperusteisessa yhteistyössä yhden tai useamman kunnan kanssa. Siten lainmuutoksen myötä vammaiselle avautuu mahdollisuus henkilökohtaisen avun saantiin myös palveluna ilman työnantajavelvoitetta.Kun henkilökohtainen apu yhdistetään muihin vammais- ja sosiaalihuollon palveluihin ja tukitoimiin vähenee vammautumisesta aiheutuva syrjäytymisriski huomattavasti. "Kysymys on viime kädessä suhtautumisestamme vaikeavammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin eli siitä, haluammeko antaa heille mahdollisimman hyvät edellytykset täysipainoiseen elämään", tiivistää Risikko.Hallituksen esitystä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Vammaisfoorumi ry:n, Kuntaliiton edustajien sekä muiden alalla toimivien tahojen kanssa. Peruspalveluministeri Risikko haluaa erityisesti kiittää Vammaisfoorumia ja sen 27 jäsenjärjestöä aktiivisesta ja rakentavasta osallistumisesta uudistuksen valmisteluun. "Tärkein lähtökohta on ollut toteuttaa uudistus siten kuin vammaiset itse ovat toivoneet", arvioi Risikko.
Vuosien ajan vammaiset henkilöt ovat odottaneet, että henkilökohtaisesta avustajasta tehtäisiin subjektiivinen oikeus. Katseet ovat olleet kääntyneinä eduskunnan suuntaan, jossa ko.lakia on odotettu päätettäväksi. On ollut tiedossa jo jonkin aikaa, että hallitus valmistelee henkilökohtaista apua vammaisten tueksi. Nyt se on sitten toteutumassa. Aivan varmasti vammaisneuvostossa asia puhuttaa vielä monta kertaa. Jätin 24.9.2008 valtuustossa aloitteen varautumisesta vammaislainsäädännön kokonaisuudistukseen. Se on luettavissa täältä kotisivuiltani.
Hiukan pelottaa kohta "Henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle". Mitenkähän Tampere mahtaa selvitä tästä ?! Katsotaan...

Pirkanmaan Omaishoitajien ( Pioni ry) onnistunut syysjuhla

4.10.2008
Vietimme tänään todella onnistuneen Pirkanmaan Omaishoitajien Syysjuhlan Metsossa. Juhla oli lämminhenkinen ja tunteita täynnä. Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen avasi juhlamme.
Hänellä oli kerrottavana viimeisintä tietoa omaishoitajia koskettavista asioista : ”Lakisääteisten vapaapäivien määrää on lisätty kolmeen kuukaudessa. Tampereella on omaishoidon jonot purettu ja tästä vuodesta lähtien kaikki tukea hakeneet, jotka täyttävät kriteerit, pääsevät tuen piiriin. Kaupunki on myös lisännyt lomituspaikkojen määrää, jotta omaishoitajat voivat käyttää lakisääteiset vapaapäivänsä. Elokuussa Tampereella omaishoidon tuen saajia oli 810. Heistä 232 sai alle 21- vuotiaille tarkoitettua tukea ja 578 yli 21- vuotiaille tarkoitettua tukea. Tuen suuruus oli keskimäärin 545 euroa kuukaudessa lasten omaishoidon tuessa ja 578 euroa aikuisten omaishoidon tuessa. Tukea maksetaan hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan 317 eurosta 2000 euroon kuukaudessa. Alinta tukea eli 317 euroa kuukaudessa sai 297 asiakasta. Toinen iso saajien joukko on 600 – 700 euroa saavat, siihen kuuluu yli 200 asiakasta. 900- 1100 euron tukea saa n. 70 asiakasta ja sitä suurempaa tukea saa noin 50 asiakasta. Tämän vuoden budjettiin on varattu omaishoidon tukeen n. 8,5 miljoonaa euroa. Määräraha riittänee. Omaishoidon tukeen käytettyä määrärahaa on nostettu parin viime vuoden aikana reippaasti. Vuonna 2006 siihen käytettiin 4,9 miljoonaa ja tänä vuonna siis 8,5 miljoonaa euroa. Eli nousua on siis 3,6 miljoonaa kahdessa vuodessa. Tämä kertoo siitä, että valtuustossa ja kaupungin johdossa omaishoidon merkitys on ymmärretty ja se viesti, mikä teidänkin yhdistykseltänne on tullut, on kyllä kuultu.”
Juhlassamme kuultiin myös laulua, Tuomiokirkon kanttori Tuomas Laatu lauloi upealla äänellään. Sen jälkeen Eino Kotola lausui hauskoja ja koskettavia runoja. Hyvä ystäväni, valtuustokuoron vetäjä, Tuula Kivistö johdatti tämän jälkeen Sekasirkuttajat- kuoronsa laulamaan. Kauniita ja koskettavia lauluja ! Tämän jälkeen oli vuorossa juhlapuhe, jonka piti Hervannan seurakunnan kirkkoherra Juhani Räsänen. Hän puhui kauniisti ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja omaishoitajia koskettavista asioista. Puheen sanoma oli rakkaus ja välittäminen. Mikä aihe sopisikaan paremmin kuin tämä, kun kyseessä on omaishoitajien juhla ! Sen jälkeen kerroin yhdistyksemme alkutaipaleesta ja esittelin hallituksen jäsenet. Pormestariehdokas Mikko Alatalon oli myös tarkoitus laulaa tilaisuudessamme, mutta hän ei ilmaantunut juhlaamme. Emme tiedä syytä.
Paikalla oli useita kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja, mm. Leena Rauhala (kd), Arto Satonen ( Kok.), Saara Karhu ( Sdp) sekä Minna Sirnö ( Vas.). Myös SKP :n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Heinonen ja sitoutumattomien puheenjohtaja Hannu Soro olivat paikalla.
Lämmin kiitos heille kaikille juhlaamme osallistumisesta !
Lopuksi hiljennyimme kuuntelemaan levyltä Eija Hinkkalan koskettavaa laulua. Laulu oli sävelletty hallituksen jäsenellemme, omaishoitaja Eine Aureusvalle. Juuri ennen laulun loppumista ovi temmataan auki ja Tampereen Sitoutumattomien kunnalisvaaliehdokkaat etunenässä Leena Paavola ryntäävät sisään ja antavat ymmärtää, että heidän on päästävä sisään. Heidän vaalitilaisuutensa oli määrä alkaa klo 13, olimme ylittäneet aikamme viidellä minuutilla. Eniten hämmästyttää se raivoisa tapa, jolla saliin astuttiin. Ovet avattiin kesken laulun selkoselälleen, väkeä lappasi sisään ja he alkoivat levitellä tavaroitaan. Heidän sihteerinsä jopa yritti poistaa cd- levyä soittimesta.
Vaikka olimmekin kaikki tyrmistyneitä, sain pidettyä loppupuheen. Uskon, että vietimme kaikesta huolimatta ikimuistoisen juhlan. Tilaisuuden jälkeen ihmiset tulivat kädestä pitäen kiittämään. Suurin kiitos kuuluu kyllä yhdistyksemme väelle sekä paikalla olleelle juhlayleisölle ! KIITOS.
Pirkanmaan Sanomien toimittaja oli juhlassa mukana, joten saamme varmaan lukea juhlastamme ensi viikon ( 9.10) Pirkanmaan Sanomista.

Joukkoliikenteellä kestävään kaupunkirakenteeseen.

26.9.2008
Kaupunkimaisen elämäntavan jatkuvuuden ja kehityksen ehtona on sekä Suomessa että muuallakin toimiva joukkoliikenne. Liikennejärjestelmän toimivuus on käytännössä saavutettavissa valtion viranomaisten, kuntien, alueiden, maakuntien ja yritysten yhteisillä ponnistuksilla. Alueellisen joukkoliikenteen järjestämisen suuria haasteita ovat mm. ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, energian hinnan nousun aiheuttamat lisäkustannukset, väestön ikääntyminen, monikeskuksinen palvelurakenne ja toisaalta palveluiden ja työpaikkojen hajakeskittyminen. Oleellinen vaikeus joukkoliikenteen kehittämisessä nykyisin on myös se, että maankäyttöä suunniteltaessa joukkoliikenteen suunnittelu tulee vasta kaavasuunnittelun jälkeen, jolloin joukkoliikennesuunnitelmasta tulee ikään kuin kaavojen päälle liimattu tai ”sopiviin koloihin sijoitettu”. Joukkoliikenne pitää ottaa suunnittelussa mukaan jo yleiskaavavaiheessa ja kaupunkikeskuksissa asemakaavavaiheessakin.
Joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta kestävää maankäyttöä ovat erityisesti radan varteen sijoitetut tiiviit pikkukaupunkimaiset toimintokeskittymät ja ”ekokylät”. Niissä kaupunkirakenne ja palvelut tiivistyvät asemien ympärille. Näihin korkealaatuisiin asemiin liittyy tällöin julkista kaupunkitilaa, kevyen liikenteen väylästöjä, liityntäpysäköintiä sekä palveluita. Samalla näihin keskittymiin ja niiden reunoille voidaan toteuttaa jalankulkuun ja pyöräilyyn kannustava katuverkko ja ympäristö. Näin syntyy tiivistyvää, ei hajautuvaa kaupunkirakennetta. Näin kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen tehokkaaseen käyttöön eri joukkoliikennemuodoilla. Samalla tehdään mahdolliseksi näiden keskittymien reunojen kehittäminen omakotivaltaisina asuntoalueina. Luultavasti tämän tyyppistä kaupunkirakennetta myös pääministeri Matti Vanhanen puolustaa hiljattain esittämällään ajatuksella puutarhakaupunkimaisesta yhdyskuntasuunnittelusta, jota YLE:n uutisten mukaan jopa 53 prosenttia kansalaisista tukee.
Radan hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on ajankohtaista paitsi pääkaupunkiseudulla, myös Tampereen seudulla. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä (TASE 2025) vertailtavia perusvaihtoehtoja on ollut 4: bussiliikenteeseen, katuraitiotiehen, pikaraitiotiehen ja junaliikenteeseen perustuvat joukkoliikennevaihtoehdot. TASE 2025- ohjelma päätyy suosittelemaan ensi vaiheessa bussiliikenteen voimakasta kehittämistä, jota vuoden 2015 jälkeen täydennetään katuverkossa Vuoreksesta Hervannan kautta Lentävänniemeen kulkevalla raitiolinjastolla. Näiden lisäksi lähijunat palvelevat seudun etäisempiä keskuksia. Vaikka ei olekaan syytä sulkea pois mitään tulevaisuuden vaihtoehtoa olen sitä mieltä, että liikennejärjestelmäohjelman kaksi vaihtoehtoa, bussiliikenteen kehittäminen ja radanvarsien tiiviiden yhteisöjen kehittäminen ovat kuntatalouden ja kestävän kehityksen kannalta varteenotettavimmat vaihtoehdot. Kehittämällä esikaupunkivyöhykkeen ja koko kaupunkiseudun asemien seuduista puutarhakaupunkiperiaatteen mukaisia tiiviitä lähiyhdyskuntia vähennetään yksityisautoilun tarvetta, luodaan kestävää kaupunkirakennetta sekä vähennetään päästöjä. Tämä edellyttää luonnollisesti myös liityntäliikenteen kehittämistä joukkoliikennepainotteisesti. Järjestelmän toimivuus edellyttää myös uusien korkeatasoisten asemien sijoittamista radan varteen myös kaupungin sisälle.
Alkuvaiheessa kumipyöräliikenteeseen perustuva joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista. Bussimatkojen kysynnän kasvattamisessa lipunhintojen alennukset eivät yleensä ole yksinään riittävä keino. Se on kuitenkin mahdollista vuorotarjontaa tihentämällä, rakentamalla laatukäytäviä, uusimalla kalustoa, lisäämällä liikenteen sujuvuutta ja nopeutta sekä laskemalla lipunhintoja. Tase 2025 –ohjelman vaihtoehdoista bussiliikenteen kehittäminen suosii luonnonläheistä pientalorakentamista sekä on joustava mukautuen muuttuviin asuntomarkkinoihin ja työpaikkojen sijoittumispreferensseihin. Busseihin verrattuna kaikki raideliikennevaihtoehdot

Joukkoliikenteellä kestävään kaupunkirakenteeseen.

26.9.2008
Kaupunkimaisen elämäntavan jatkuvuuden ja kehityksen ehtona on sekä Suomessa että muuallakin toimiva joukkoliikenne. Liikennejärjestelmän toimivuus on käytännössä saavutettavissa valtion viranomaisten, kuntien, alueiden, maakuntien ja yritysten yhteisillä ponnistuksilla. Alueellisen joukkoliikenteen järjestämisen suuria haasteita ovat mm. ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, energian hinnan nousun aiheuttamat lisäkustannukset, väestön ikääntyminen, monikeskuksinen palvelurakenne ja toisaalta palveluiden ja työpaikkojen hajakeskittyminen. Oleellinen vaikeus joukkoliikenteen kehittämisessä nykyisin on myös se, että maankäyttöä suunniteltaessa joukkoliikenteen suunnittelu tulee vasta kaavasuunnittelun jälkeen, jolloin joukkoliikennesuunnitelmasta tulee ikään kuin kaavojen päälle liimattu tai ”sopiviin koloihin sijoitettu”. Joukkoliikenne pitää ottaa suunnittelussa mukaan jo yleiskaavavaiheessa ja kaupunkikeskuksissa asemakaavavaiheessakin.
Joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta kestävää maankäyttöä ovat erityisesti radan varteen sijoitetut tiiviit pikkukaupunkimaiset toimintokeskittymät ja ”ekokylät”. Niissä kaupunkirakenne ja palvelut tiivistyvät asemien ympärille. Näihin korkealaatuisiin asemiin liittyy tällöin julkista kaupunkitilaa, kevyen liikenteen väylästöjä, liityntäpysäköintiä sekä palveluita. Samalla näihin keskittymiin ja niiden reunoille voidaan toteuttaa jalankulkuun ja pyöräilyyn kannustava katuverkko ja ympäristö. Näin syntyy tiivistyvää, ei hajautuvaa kaupunkirakennetta. Näin kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen tehokkaaseen käyttöön eri joukkoliikennemuodoilla. Samalla tehdään mahdolliseksi näiden keskittymien reunojen kehittäminen omakotivaltaisina asuntoalueina. Luultavasti tämän tyyppistä kaupunkirakennetta myös pääministeri Matti Vanhanen puolustaa hiljattain esittämällään ajatuksella puutarhakaupunkimaisesta yhdyskuntasuunnittelusta, jota YLE:n uutisten mukaan jopa 53 prosenttia kansalaisista tukee.
Radan hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on ajankohtaista paitsi pääkaupunkiseudulla, myös Tampereen seudulla. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä (TASE 2025) vertailtavia perusvaihtoehtoja on ollut 4: bussiliikenteeseen, katuraitiotiehen, pikaraitiotiehen ja junaliikenteeseen perustuvat joukkoliikennevaihtoehdot. TASE 2025- ohjelma päätyy suosittelemaan ensi vaiheessa bussiliikenteen voimakasta kehittämistä, jota vuoden 2015 jälkeen täydennetään katuverkossa Vuoreksesta Hervannan kautta Lentävänniemeen kulkevalla raitiolinjastolla. Näiden lisäksi lähijunat palvelevat seudun etäisempiä keskuksia. Vaikka ei olekaan syytä sulkea pois mitään tulevaisuuden vaihtoehtoa olen sitä mieltä, että liikennejärjestelmäohjelman kaksi vaihtoehtoa, bussiliikenteen kehittäminen ja radanvarsien tiiviiden yhteisöjen kehittäminen ovat kuntatalouden ja kestävän kehityksen kannalta varteenotettavimmat vaihtoehdot. Kehittämällä esikaupunkivyöhykkeen ja koko kaupunkiseudun asemien seuduista puutarhakaupunkiperiaatteen mukaisia tiiviitä lähiyhdyskuntia vähennetään yksityisautoilun tarvetta, luodaan kestävää kaupunkirakennetta sekä vähennetään päästöjä. Tämä edellyttää luonnollisesti myös liityntäliikenteen kehittämistä joukkoliikennepainotteisesti. Järjestelmän toimivuus edellyttää myös uusien korkeatasoisten asemien sijoittamista radan varteen myös kaupungin sisälle.
Alkuvaiheessa kumipyöräliikenteeseen perustuva joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista. Bussimatkojen kysynnän kasvattamisessa lipunhintojen alennukset eivät yleensä ole yksinään riittävä keino. Se on kuitenkin mahdollista vuorotarjontaa tihentämällä, rakentamalla laatukäytäviä, uusimalla kalustoa, lisäämällä liikenteen sujuvuutta ja nopeutta sekä laskemalla lipunhintoja. Tase 2025 –ohjelman vaihtoehdoista bussiliikenteen kehittäminen suosii luonnonläheistä pientalorakentamista sekä on joustava mukautuen muuttuviin asuntomarkkinoihin ja työpaikkojen sijoittumispreferensseihin. Busseihin verrattuna kaikki raideliikennevaihtoehdot

Suru

24.9.2008
Eilen tultuani kotiin tokaluokkalaiseni kanssa, sain mieheltäni tekstiviestin : Katso uutiset, Kauhajoella tapahtunut jotain kauheaa. Tyrmistys ja suru valtasi minut luettuani tekstitelevisiosta uutisen. Ensimmäinen ajatukseni oli, miten uhrien omaiset voivat koskaan selvitä tästä. Omat pienet murheet väistyvät, kun koko Suomi pysähtyy järkytyksestä. Illalla on vielä edessä kaksi kokousta, ystäväni soittaa ja tarjoaa kyytiä. Kerron hänelle tapahtuneesta, hän alkaa itkemään puhelimessa. Lapseni on saanut läksyt tehtyä ja kiipeää syliini : " Äiti, voiko Tampereellakin tapahtua näin ? " En voi sanoa, että tottakai voi. Sanon, että en usko. Ulko-ovi aukeaa ja toiseksi nuorin poikani tulee kotiin. Hän oli kuullut tapahtuneesta jo koulussa. Illalla koko perhe seuraa uutisia epäuskoisena. Etsin netistä lisätietoja, sitten nousee kiukku. Eri keskustelupalstoilla kuntavaaliehdokkaat kertovat, miten he ovat edistäneet lasten- ja nuorten mielenterveysasioita tai tulevat edistämään. Me päättäjät koemme usein syyllisyyttä siitä, että emme ole tehneet tarpeeksi tai tarpeeksi varhain oikeita päätöksiä. Olisiko tässä tapauksessa riittävillä ja oikea-aikaisilla mielenterveyspalveluilla ollut ehkäisevää vaikutusta tragedialle? Kauhajoen koulussa on oma psykologi, tekijän käytöksestä ei voinut päätellä näin järkyttäviä tekoja. Poliisi, joka ei ottanut asetta pois, kokee varmaan tällä hetkellä kauheaa tuskaa. Vaikka ase olisi otettu pois, ei se olisi välttämättä estänyt tapahtunutta.Onhan olemassa vielä pommeja ja räjähteitä, jos surmata haluaa. Mtv3:n aamutelevisiossa Pekka Sauri puhui viisaasti. Hän puhui sankarimyytistä. Tällaisen teon takana voi olla pyrkimys sankariksi,jonka nimi jää historiaan. Hän varoitteli tiedotusvälineitä puhumasta liikaa tekijän persoonasta ja hänen levittämästään materiaalista, jotta sankarimyyttiä ei synny. Poikani sanoi eilen ennen nukkumaan menoa, että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Tahdon uskoa niin.

Valtuustoaloite on valtuutetun tärkeimpiä työkaluja

21.9.2008
Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua aloitteita tekevistä valtuutetuista. Elina Palmroth-Leino ( HS 13.9) kritisoi aloitteita tekeviä valtuutettuja. Hänen mielestään se on vain tapa hankkia julkisuutta. Tänään 21.9 Antti Vuorela kommentoi em. kirjoitusta. Hän toteaa, että aloite on valtuutetun tärkein työkalu. Aloitteiden kautta valtuutettu saa tuotua äänestäjiensä asioita kaupunginvaltuuston keskusteluun. Olen täysin samaa mieltä. Hän toteaa, että valtuutetut eivät voi vaikuttaa siihen, mitkä aloitteet uutisoidaan. Siitä päättävät itsenäisesti lehtien toimittajat ja heidän esimiehensä. Tämäkin pitää paikkansa. Kun tulin mukaan kunnallispolitiikkaan, yllätyin positiivisesti siitä, kuinka Aamulehti ja sen kunnallispolitiikan toimittajat seuraavat kunnallispolitiikkaa, päättäjien työskentelyä sekä virkamiesten toimintaa. Aamulehden aktiivisella raportoinnilla on varmasti suora yhteys äänestysvilkkauteen. Kunnallispolitiikka tuodaan lähemmäksi kuntalaisia, mikä on erinomainen asia. Aamulehti on mielestäni onnistunut säilyttämään objektiivisuutensa, siellä ei kumarreta mitään puoluetta tai ryhmittymää. Vuorela ehdottaa kirjoituksessaan, että kaupungin nettisivuilla tulisi julkistaa kaikki aloitteet, läsnäoloprosentti valtuuston kokouksissa ja pidetyt puheenvuorot. Tampereen sivuilla on luettavissa kaikki aloitteet, mutta läsnäoloprosentti -ja puheenvuorotiedot täytyy pyytää erikseen kaupunginkansliasta.Kokemuksesta täytyy todeta, että vuosien aikana ei yhdeltäkään kuntalaiselta ole tullut moitteita valtuustoaloitteiden tekemisestä, päinvastoin. Moitteet tulevat yleensä toisilta valtuutetuilta. Kuten Vuorela kirjoituksessaan kysyy:kumpi on parempi, se että valtuutettu on ahkera ja tekee aktiivisesti aloitteita vai se, että istuu kokouksessa tekemättä mitään ja painaa äänestysnappia muiden mukana ?

Hyviä ja tärkeitä päätöksiä Lasten- ja nuorten lautakunnassa

9.9.2008
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta kokoontui 4.9 pitkään odotettuun ja pelättyyn talousarviokokoukseen. Käsittelimme mm. koulujen palveluverkkoselvitystä. Useiden kuukausien ajan aktiiviset vanhemmat olivat ottaneet yhteyttä lastensa koululuokkien puolesta. Muotialan koululuokkasiirroista luovuttiin jo aiemmin, mutta kokouksessa otimme kantaa mm. Hallilan 3- ja 4-luokkien kohtaloon. Sama taistelu käytiin viisi vuotta sitten koulutuslautakunnassa, jolloin esitin luokkien säilymistä. Tuolloin esitykseni voitti täpärästi 6-5. Nyt ei onneksi tarvittu äänestystä ! Olen todella helpottunut ja tyytyväinen, että kaikki lautakunnan jäsenet olivat yksimielisiä. Myös Takahuhdin koulu ja sen Irjalan toimipiste "pelastettiin ".
Tässä ponsi, joka hyväksyttiin yksimielisesti :
"Takahuhdin koulun (Takahuhdin koulu ja Takahuhdin koulun Irjalan toimipiste) toimintaan esitetyistä muutoksista luovutaan ja toiminta jatkuu nykyisellään ja että Hallilan koulun toimintaan esitetyistä muutoksista luovutaan ja toiminta jatkuu nykyisellään ja että talousarvioesitykseen tehdyistä muutoksista johtuen päivähoitopaikkojen lisärahoitustarve on vuositasolla 150 000 euroa, joka tulee huomioida budjetin jatkovalmistelussa, koska se ei ole otettavissa lautakunnalle annetusta kehyksestä ja kysymys on lakisääteisistä palveluista."
Lisäksi hyväksyimme seuraavat ponnet :
"Asian käsittelyn kuluessa Mervi Janhunen esitti Aila Dündar-Järvisen ja Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että kehitetään lasten ja nuorten lastensuojelun avopalveluja ja lastensuojelutarvetta ennaltaehkäiseviä palveluja. Pyritään hyödyntämään esim. KASTE –ohjelman kautta haettavaa kehittämisrahoitusta tässä tarkoituksessa."
"Asian käsittelyn kuluessa Aila Dündar-Järvinen esitti Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että selvitetään yhteistyössä seutukuntien kanssa mahdollisuudet perustaa seudullinen omaishoidon tukikeskus Tampereelle."
Viime mainitusta olen erityisen iloinen ja toiveikas. Vuosikausia olen tehnyt valtuustoaloitteita ja puhunut omaishoitajien tukikeskuksen puolesta ja nyt olemme kenties askeleen päässä tavoitteesta !

Lisäksi lautakunta käsitteli talousarviovaltuustoaloitteita, joista yksi tekemäni sai positiivisen vastauksen :
Valtuustoaloitteeseeni Kansainvälisen koulun perustamisesta annettiin suunnittelupäällikkö Aila Salmelinin vastaus, joka on myönteinen ! Asia etenee siis erittäin positiivisesti. Salmelin esittää seuraavaa :
" Edellä selostettujen tarvekartoitusten ja kyselyjen perusteella voidaan todeta, että valmistelu kansainvälisen koulun perustamiseksi Tampereelle tulee käynnistää. Selvitystehtävään tulee asettaa seudullinen työryhmä, joka kartoittaa erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, arvioi kustannusvaikutuksia, yhteistyömahdollisuuksia Tampereen lyseon lukion IB-linjan kanssa sekä muita erityiskysymyksiä. "
Kiitos kaimani Aila !

Tetolan ponsi

4.9.2008
Jätin Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan talousarviokokouksessa 3.9 seuraavanlaisen ponnen :
92 § TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN YDINPROSESSIN VUODEN 2009 TALOUSARVIO- JA VUOSIEN 2009-2011 TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS( Tetola 3.9.2008)
Vammaisten henkilökohtaisen avustajapäätösten määrä ei vastaa tällä hetkellä esiintyvää tarvetta.Tuntimäärien riittämättömyys, tuntipalkan jälkeenjääneisyys,avustajien ja heidän sijaistensa saatavuus työmarkkinoilta on heikentynyt. Työnantajana toimimiseen liittyy haasteita, esim. avustajien rekrytointi ja ohjeistus työsuhteeseen liittyvissä asioissa.
Henkilökohtaisen avun merkitys ja laajuus tulee kasvamaan uudistettavan vammaispalvelulain (1.9.2009) myötä, jonka velvoitteisiin kaupungin on varauduttava jo vuodelle 2009. Lainmuutoksen myötä vammaiselle avautuu mahdollisuus henkilökohtaisen avun saantiin myös palveluna ilman työnantajavelvoitetta.
Taloudellisen tuen määrärahaa henkilökohtaiseen avustajatoimintaan esitetään talousarvioehdotuksessa lisättäväksi 100 000 eurolla, mikä on alimitoitettu. ( v. 2008 se oli 300 000 e).
Esitän, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että
Henkilökohtaisen avustajatoiminnan laajentamiseen varataan ensisijaisesti ensi vuoden talousarviossa lisämäärärahoja esiintyvää tarvetta ja uudistuvaa vammaispalvelulainsäädäntöä vastaavasti ja että
henkilökohtaisten avustajien tuntipalkkaa ( v.2008: 7,80€) kehitetään vuonna 2009 niin, että se vastaa vähintään Tampereen naapurikuntien maksamaa keskimääräistä palkkatukea (esim. vuonna 2008 Kangasala 9.88€, Pirkkala 9.23€, Ylöjärvi 8.62€) ja että
terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle
200 000 euron lisäystä vammaisten henkilökohtaiseen avustajatoimintaan vuodelle 2009.
Aila Dündar-Järvinen
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ponsi hyväksyttiin ryhmässä niin jäsenten kuin tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen taholta. Vaikeudet alkoivat kokouksessa. Sihteeri ja apulaispormestari olivat sitä mieltä, että ponnen alku ei kuulu itse ponteen vaan on selitysosa ja tästä syystä sitä ei voi laittaa pöytäkirjaan. Huomautin, että virkamiehet eivät voi alkaa poistamaan valtuutetun ponnesta osia pois. Lisäksi erikoista on se, että toisessa lautakunnassa sama sihteeri hyväksyi erään valtuutetun vielä pidemmän ponnen eikä sanonut sen pituudesta mitään.
Johtuukohan tällainen eriarvoinen kohtelu sukupuolesta, pärstäkertoimesta vai väärästä puoluekannasta. Tetolassa on ennenkin taisteltu näistä pöytäkirjamerkinnöistä. Viime joulukuussa esitin ponnen Vammaispalvelulain soveltamisohjeisiin. Silloinkin pöytäkirjasta puuttui ponteni alkuosa. Sitä ei jälkeenpäin suostuttu korjaamaan. Keksin kuitenkin lisätä sen toisessa kokouksessa lautakunnan vuosisuunnitelmaan.
Tällaisesta toiminnasta ei voi muuta ajatella kuin, että vammaisten asiat eivät päinvastaisista puheista huolimatta kiinnosta tai sitten he eivät halua tukea kilpailevasta puolueesta tulevaa valtuutettua.
Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Riitta Koskinen taas tapansa mukaan tuki minua kokouksen jälkeen sanomalla, että kaupunginhallitus varmasti tutkii ponteni ehdotuksen tarkkaan. Arvostan hänen tukeaan ja yhteistyötaitojaan suuresti.

Hienoa, Irja !

29.8.2008
Harvoin voi edellisen blogikirjoituksen ja kannanoton jälkeen saada näin nopeasti kuulla iloisia uutisia kuin tänään. Apulaispormestari Irja Tulonen soitti päivällä ja kertoi tehneensä tänään päätöksen, ettei Messukylän lukiota lakkauteta! Päätös oli todella suoraselkäinen ja kuntalaisia kuunteleva. Viime kokoomuksen valtuustoryhmässä meitä Messukylän lukion puolustajia oli kiitettävä määrä, joten uskon, että ryhmäkin päätöksen siunaa.
Irja Tulonen teki rohkean ratkaisun vaikeassa virkamiesten valmistelemassa asiassa. Sinänsä en päätöstä ihmettele, sillä Irja on kokenut ja asiansa osaava apulaispormestari.
Osaamis- ja elinkeinolautakunta käsittelee vielä lukiotilannetta talousarviokokouksessaan 11.9. Saa nähdä, miten päätös vaikuttaa ensi viikon lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan talousarviokokoukseen, jolloin käsittelemme hankalaa ja sekavaa peruskoulujen palveluverkkoselvitystä.
Kaiken kaikkiaan hieno lopputulos.