lauantai 4. joulukuuta 2010
Tunneli jäihin, katuratikkaan vauhtia
Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on ryhmäkokouksessaan 11.10.2010 yksimielisesti ottanut kantaa rantaväylän tunnelin toteuttamiseen. Ryhmän mielestä tunnelin rakentamista tulee lykätä kaupungin taloudellisen tilanteen, ja tunnelin rakennuskustannusten merkittävän nousun vuoksi. Rantaväylän kehittämiseen voidaan palata 2020-luvulla, jos perustelut ovat riittävät ja taloudellinen tilanne sen sallii. Keskustan kehittämisen osalta on menossa useita mittavia hankkeita kuten monitoimihallin suunnittelu ja rakentaminen, Tammelan tiivistäminen, Eteläpuiston kehittäminen, Ratinan kauppakeskushanke ja keskustan kehittämistyöryhmän esitykset. Ranta-Tampellan rakentaminen ei ole tässä vaiheessa välttämätöntä keskustan kehittämisen ja vetovoimaisuuden lisäämisen kannalta. Tampereen ja seutukunnan kasvu on tullut siihen vaiheeseen, että suurilta väyläinvestoinneilta ei voida välttyä. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän mukaan liikennepolitiikan tärkein tavoite tulee olla katuraitiotien rakentaminen ensivaiheessa välille Lentävänniemi—Hervanta/Vuores. Katuraitiotien suunnittelua ja kokonaiskustannusarviota tulee kiirehtiä, että rakentamiseen päästäisiin jo seuraavan valtuustokauden aikana edellyttäen että kaupungin talous sen sallii ja valtio tukee taloudellisesti hanketta. Myös seudullista raideliikennettä tulee viedä eteenpäin.
maanantai 4. lokakuuta 2010
VALTUUSTOALOITTEENI EUROOPAN KÖYHYYDEN JA SYRJÄYTYMISEN TEEMAVUODEN HUOMIOIMISEKSI TAMPEREELLA SAI MYÖNTEISEN VASTAUKSEN
Jätin huhtikuussa 2010 valtuustoaloitteen, jossa esitin, että Tampereen kaupunki osallistuu EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen esimerkiksi tarjoamalla eri foorumeilla puheenvuoroja köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille, järjestämällä maksuttoman teemaseminaarin tai muun tapahtuman yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.
Lisäksi esitin, että Tampere voisi yhteistyössä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa laatia ja toteuttaa seutukunnallisen ohjelman, jolla kartoitetaan kuntalaisten ne elämän tilanteet, joissa henkilö on vaarassa syrjäytyä. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa 25.8.2010, Kaupunginhallituksessa 30.8.2010 sekä Kaupunginvaltuustossa 15.9.2010. Myönteisessä vastauksessaan suunnittelupäällikkö Maritta Närhi toteaa, että " Tampereen kaupunki osallistuu Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoteen mm. järjestämällä 9.11.2010 valtuustosalissa seminaarin, jonka aiheena ovat köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvät teemat. Alustavan suunnitelman mukaan alustajiksi pyydetään alan asiantuntijoita, tutkijoita, kolmannen sektorin edustajia, kuntalaisia, poliitikkoja sekä sosiaalityöntekijöitä. Tavoitteena on käsitellä köyhyyttä ja syrjäytymistä useasta eri näkökulmasta: tutkijan, oman kokemuksen omaavan sekä työssään syrjäytymistä kohtaavien näkökulmasta. Mukana on myös Ihmisen kuva –nukketaidenäyttely. Näyttelyssä esitellään oma kuva-aiheisia nukkeja, ja niiden yhteyteen liitettävät lyhyet tekstit kertovat nukkien tarinat. Näyttelyn ideana on ottaa mukaan yhteiskunnassa muuten ehkä marginaaliin jääviä ryhmiä, ja saada heidän elämäntarinansa ja äänensä kuuluviin sekä edistää suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja rikkoa yhteiskunnan raja-aitoja. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta päätti 9.6.2010 kokouksessaan avustaa kyseistä projektia 4110 eurolla."
Alustava ohjelma :
Hyvinvointi ja köyhyys -seminaari tiistaina 9.11.2010 klo 17-19 kaupungin keskusvirastotalolla Aleksis Kivenkatu 14-16, 5. kerros (valtuustosali).
Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja menossa olevasta köyhyystutkimuksesta, kaupungin ja kolmannen sektorin työntekijöiden, kuntalaisten ja tutkijoiden näkemyksiä tamperelaisen köyhyyden arkiolemuksesta sekä keskustellaan paneelissa köyhyyteen liittyvistä asioista. Paneelin juontaa toimittaja Sari Sainio.
Lisäksi esitin, että Tampere voisi yhteistyössä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa laatia ja toteuttaa seutukunnallisen ohjelman, jolla kartoitetaan kuntalaisten ne elämän tilanteet, joissa henkilö on vaarassa syrjäytyä. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa 25.8.2010, Kaupunginhallituksessa 30.8.2010 sekä Kaupunginvaltuustossa 15.9.2010. Myönteisessä vastauksessaan suunnittelupäällikkö Maritta Närhi toteaa, että " Tampereen kaupunki osallistuu Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoteen mm. järjestämällä 9.11.2010 valtuustosalissa seminaarin, jonka aiheena ovat köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvät teemat. Alustavan suunnitelman mukaan alustajiksi pyydetään alan asiantuntijoita, tutkijoita, kolmannen sektorin edustajia, kuntalaisia, poliitikkoja sekä sosiaalityöntekijöitä. Tavoitteena on käsitellä köyhyyttä ja syrjäytymistä useasta eri näkökulmasta: tutkijan, oman kokemuksen omaavan sekä työssään syrjäytymistä kohtaavien näkökulmasta. Mukana on myös Ihmisen kuva –nukketaidenäyttely. Näyttelyssä esitellään oma kuva-aiheisia nukkeja, ja niiden yhteyteen liitettävät lyhyet tekstit kertovat nukkien tarinat. Näyttelyn ideana on ottaa mukaan yhteiskunnassa muuten ehkä marginaaliin jääviä ryhmiä, ja saada heidän elämäntarinansa ja äänensä kuuluviin sekä edistää suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja rikkoa yhteiskunnan raja-aitoja. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta päätti 9.6.2010 kokouksessaan avustaa kyseistä projektia 4110 eurolla."
Alustava ohjelma :
Hyvinvointi ja köyhyys -seminaari tiistaina 9.11.2010 klo 17-19 kaupungin keskusvirastotalolla Aleksis Kivenkatu 14-16, 5. kerros (valtuustosali).
Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja menossa olevasta köyhyystutkimuksesta, kaupungin ja kolmannen sektorin työntekijöiden, kuntalaisten ja tutkijoiden näkemyksiä tamperelaisen köyhyyden arkiolemuksesta sekä keskustellaan paneelissa köyhyyteen liittyvistä asioista. Paneelin juontaa toimittaja Sari Sainio.
maanantai 2. elokuuta 2010
Tampereen kaupungin investointiohjelma ja suuret hankkeet on priorisoitava
Tampereen kaupungilla on vireillä tai meneillään historiallisen suuria ja kunnianhimoisia kaupunkikehityshankkeita, kuten esimerkiksi uusi asuinalue Vuorekseen ja Ratinaan, uusi kaupan keskittymä Lakalaiva/ Lahdesjärvelle, Kolmen kulman teollisuusalueen kehittäminen, seudullisen joukkoliikennesuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano, ns. ratikkahanke, kaupunkikeskustan kehittämishanke P- Hämppi, keskustan monitoimihallihankkeeseen liittyvän kannen rakentaminen, kunnianhimoinen ilmastostrategia, Rantaväylän tunnelihanke, Koukkuniemen alueen kehittäminen jne. Pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman 2010-2024:n mukaan peruskaupungin, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen investoinnit ovat seuraavan 15 vuoden aikana yhteensä 4 370 miljoonaa euroa, josta tulorahoituksella voidaan kattaa vain 41 %.
Merkittäviä investointimenoja vuositasolla ovat esimerkiksi normaalit tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit (vuoden 2010 budjetissa n. 32 M€) ja yhdyskuntarakentaminen (kadut, sillat, satamat jne.), jotka vuoden 2010 budjetissa ovat n. 25 M€. Kuluvan vuoden talousarvion investointien kokonaismäärä on noin 132 miljoonaa euroa ja noin 10 % kaupungin kokonaismenoista. Toteutuessaan suuret kaupunkikehityshankkeet lisäävät investointien osuutta merkittävästi.
Lisäksi merkittäviin investointeihin otetaan kantaa kaupunginvaltuustossa normaalista talousarvioprosessista ja pitkän tähtäimen taloussuunnitelmista riippumatta, kuten osoittaa valtuuston päätös lähteä mukaan monitoimihallihankkeeseen 19.5.2010. Tässä päätöksessähän kaupunki sitoutui osallistumaan kaupungin omistaman tontin saattamiseen rakennuskelpoiseksi 18,7 miljoonalla eurolla (alv 0%), vapauttamaan kiinteistöyhtiön tontin vuokrasta 30 vuodeksi ja ostamaan myöhemmin määriteltäviä palveluita monitoimiareenasta 0,5 miljoonalla eurolla vuodessa (elinkustannusindeksiin sidottuna, alv 0%) 15 vuoden ajan.
Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus valmistelee kesällä 2010 kaupungille uuden investointiohjelman, jolla Helsinki vähentää investointejaan 150 – 200 miljoonalla eurolla vuodessa kun kaupungin investoinnit ovat yleensä 600 – 700 miljoonan euron vuositasolla. Investointien on yleensä nähty tuovan kunnille etuja taloudellisen laskusuhdanteen aikana, jolloin esimerkiksi tavallisesti samaan aikaan tapahtuva rakennuskustannusten lasku helpottaa kunnille tarpeellisten rakennus- ja korjausinvestointien toteuttamista. Samalla laman aikaan tehtävillä rakennusinvestoinneilla on uskottu olevan työllisyyden kannalta myönteisiä vaikutuksia. Nykyisen taloudellisen kehityksen valossa kunnille ei talouden taantumasta kuitenkaan ole kertymässä suurtakaan etua rakennuskustannusten laskun muodossa. Todellisuudessa rakennuskustannukset nousivat 0,6 prosenttia vuoden 2010 toukokuussa edellisen vuoden toukokuusta (kokonaisindeksi). Rakentamisen työkustannukset pysyivät vuoden aikana ennallaan. Kuluvan vuoden huhtikuusta toukokuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,2 prosenttia. Käytännössä siten rakentaminen on tullut nykyisen talouden taantuman aikana lähes pelkästään kalliimmaksi. Myös rakentamisen paikallista työllisyyttä lisäävät vaikutukset voidaan asettaa kyseenalaisiksi, sillä urakkakilpailujen seurauksena esimerkiksi Helsingin seudun rakentamisen työllistävien vaikutusten on katsottu valuneen usein ei-helsinkiläisille rakentajille. Helsinki ei siten katso kaupungilla enää olevan selkeää tarvetta investointeihin perustuvalle elvytykselle ja katsoo voivansa ajaa investointejaan alas osittain lykkäämällä niitä ja luopumalla osasta kokonaan.
Maailmantalous sukelsi syksyllä 2008 sodan jälkeisen ajan syvimpään taantumaan. Erityisesti yhteisöverojen tuotoista riippuvaisille kaupungeille taantuma on ollut raskas. Investointeja on rahoitettu Tampereen kaupungissa merkittävältä osaltaan ottamalla lisää lainaa. Vuonna 2009 Tampereen kaupungin vuosikate riitti vain noin puoleen kaupungin investoinneista, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä kasvoi 1338 euroon asukasta kohden. Kuluvan valtuustokauden valtuustosopimuksessa on linjattu, että kuntaveroprosentti säilytetään nykyisellään vuoteen 2012 saakka. Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteeksi säästää kaupungin henkilöstömenoissa kuluvalla valtuustokaudella 45 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 budjetissa henkilöstömenoja ollaan vähentämässä 20 miljoonalla eurolla. Merkittävä osa henkilöstömenojen säästöistä syntyy mm. henkilöstön vapaaehtoisten palkattomien lomien avulla. Myös palvelutuotannon tehokkuutta ollaan nostamassa siten, että valtuustokaudella syntyy 25 miljoonan euron lisäsäästöt. Koska lainanottoon perustuva investointien elvyttävä vaikutus on nykyisessä taloustilanteessa perustellusti asetettu kyseenalaiseksi monissa yhteyksissä, on tarpeen Helsingin tavoin myös Tampereella arvioida uudelleen investointien tarpeellisuutta ja prioriteettijärjestystä ja hylätä niistä osa sekä lykätä niistä joitakin pitkälle tulevaisuuteen. Helsingin tavoin esim. osa liikenneinvestoinneista voidaan katsoa tässä taloustilanteessa mahdottomaksi toteuttaa. Yksi tällainen hylättävä kohde voisi Tampereella olla esim. Rantaväylän tunnelihanke.
Merkittäviä investointimenoja vuositasolla ovat esimerkiksi normaalit tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit (vuoden 2010 budjetissa n. 32 M€) ja yhdyskuntarakentaminen (kadut, sillat, satamat jne.), jotka vuoden 2010 budjetissa ovat n. 25 M€. Kuluvan vuoden talousarvion investointien kokonaismäärä on noin 132 miljoonaa euroa ja noin 10 % kaupungin kokonaismenoista. Toteutuessaan suuret kaupunkikehityshankkeet lisäävät investointien osuutta merkittävästi.
Lisäksi merkittäviin investointeihin otetaan kantaa kaupunginvaltuustossa normaalista talousarvioprosessista ja pitkän tähtäimen taloussuunnitelmista riippumatta, kuten osoittaa valtuuston päätös lähteä mukaan monitoimihallihankkeeseen 19.5.2010. Tässä päätöksessähän kaupunki sitoutui osallistumaan kaupungin omistaman tontin saattamiseen rakennuskelpoiseksi 18,7 miljoonalla eurolla (alv 0%), vapauttamaan kiinteistöyhtiön tontin vuokrasta 30 vuodeksi ja ostamaan myöhemmin määriteltäviä palveluita monitoimiareenasta 0,5 miljoonalla eurolla vuodessa (elinkustannusindeksiin sidottuna, alv 0%) 15 vuoden ajan.
Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus valmistelee kesällä 2010 kaupungille uuden investointiohjelman, jolla Helsinki vähentää investointejaan 150 – 200 miljoonalla eurolla vuodessa kun kaupungin investoinnit ovat yleensä 600 – 700 miljoonan euron vuositasolla. Investointien on yleensä nähty tuovan kunnille etuja taloudellisen laskusuhdanteen aikana, jolloin esimerkiksi tavallisesti samaan aikaan tapahtuva rakennuskustannusten lasku helpottaa kunnille tarpeellisten rakennus- ja korjausinvestointien toteuttamista. Samalla laman aikaan tehtävillä rakennusinvestoinneilla on uskottu olevan työllisyyden kannalta myönteisiä vaikutuksia. Nykyisen taloudellisen kehityksen valossa kunnille ei talouden taantumasta kuitenkaan ole kertymässä suurtakaan etua rakennuskustannusten laskun muodossa. Todellisuudessa rakennuskustannukset nousivat 0,6 prosenttia vuoden 2010 toukokuussa edellisen vuoden toukokuusta (kokonaisindeksi). Rakentamisen työkustannukset pysyivät vuoden aikana ennallaan. Kuluvan vuoden huhtikuusta toukokuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,2 prosenttia. Käytännössä siten rakentaminen on tullut nykyisen talouden taantuman aikana lähes pelkästään kalliimmaksi. Myös rakentamisen paikallista työllisyyttä lisäävät vaikutukset voidaan asettaa kyseenalaisiksi, sillä urakkakilpailujen seurauksena esimerkiksi Helsingin seudun rakentamisen työllistävien vaikutusten on katsottu valuneen usein ei-helsinkiläisille rakentajille. Helsinki ei siten katso kaupungilla enää olevan selkeää tarvetta investointeihin perustuvalle elvytykselle ja katsoo voivansa ajaa investointejaan alas osittain lykkäämällä niitä ja luopumalla osasta kokonaan.
Maailmantalous sukelsi syksyllä 2008 sodan jälkeisen ajan syvimpään taantumaan. Erityisesti yhteisöverojen tuotoista riippuvaisille kaupungeille taantuma on ollut raskas. Investointeja on rahoitettu Tampereen kaupungissa merkittävältä osaltaan ottamalla lisää lainaa. Vuonna 2009 Tampereen kaupungin vuosikate riitti vain noin puoleen kaupungin investoinneista, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä kasvoi 1338 euroon asukasta kohden. Kuluvan valtuustokauden valtuustosopimuksessa on linjattu, että kuntaveroprosentti säilytetään nykyisellään vuoteen 2012 saakka. Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteeksi säästää kaupungin henkilöstömenoissa kuluvalla valtuustokaudella 45 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 budjetissa henkilöstömenoja ollaan vähentämässä 20 miljoonalla eurolla. Merkittävä osa henkilöstömenojen säästöistä syntyy mm. henkilöstön vapaaehtoisten palkattomien lomien avulla. Myös palvelutuotannon tehokkuutta ollaan nostamassa siten, että valtuustokaudella syntyy 25 miljoonan euron lisäsäästöt. Koska lainanottoon perustuva investointien elvyttävä vaikutus on nykyisessä taloustilanteessa perustellusti asetettu kyseenalaiseksi monissa yhteyksissä, on tarpeen Helsingin tavoin myös Tampereella arvioida uudelleen investointien tarpeellisuutta ja prioriteettijärjestystä ja hylätä niistä osa sekä lykätä niistä joitakin pitkälle tulevaisuuteen. Helsingin tavoin esim. osa liikenneinvestoinneista voidaan katsoa tässä taloustilanteessa mahdottomaksi toteuttaa. Yksi tällainen hylättävä kohde voisi Tampereella olla esim. Rantaväylän tunnelihanke.
sunnuntai 30. toukokuuta 2010
Köyhyys- tutkimus saa jatkoa
Sain viime viikolla viestin ryhmätoveriltani valtuutettu Riitta Ollilalta koskien köyhyystutkimusta. Olen tehnyt viime vuosina valtuustoaloitteita köyhyystutkimuksen aloittamisesta Tampereen kaupungissa. Ensin tein yksin, sitten yhdessä valtuutettujen Jari Heinosen ja Anneli Kivistön kanssa. Ilokseni sain Riitalta kuulla, että köyhyystutkimus saa jatkoa. Vuonna 2009 tehtiin alustavaa selvitystä köyhyyden kokemuksista ja nyt keväällä 2010 käynnistetty tutkimushanke on luonnollinen jatkumo alustavalle selvitykselle. Tampereen kaupungin ja Tampereen sekä Jyväskylän yliopiston yhteistyönä on aloitettu Köyhyys -tutkimushanke keväällä 2010. Tutkimuksella on Tampereen kaupungin tutkimuslupa. Tutkimushankkeen yleisenä tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mitä köyhyys on ja miten siihen tällä hetkellä vastataan kunnallisessa asiakaspalvelujärjestelmässä. Tarkoituksena on tuoda esiin vähävaraisuuden kokemuksia kuntalaisten kertomuksia kuulemalla.
Tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla tamperelaisia yksin eläviä, ikäihmisiä ja yksinhuoltajaperheitä. Tampereen yliopiston neljä opiskelijaa keräävät haastatteluaineiston vuoden 2010 aikana. Toukokuusta 2010 alkaen tutkimuksen kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Toiveena on löytää haastateltavaksi yli 70-vuotiaita kuntalaisia. Tutkimus kohdistuu heidän kokemuksiinsa elämästä ja arjesta vähävaraisuuden puristuksessa. Erityisesti siitä, miten taloudellinen niukkuus on vaikuttanut elämänkulussa ja miten se vaikuttaa tänä päivänä sekä siitä, millaisia selviytymiskeinoja tamperelaisilla ikäihmisillä on arjessa selviytymiseen.
Hienoa, että Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna Tampere osoittaa halua ja kiinnostusta köyhyyden ja syrjäytymisen tutkimiseen ja toivottavasti sen jälkeen sen poistamiseen.
Tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla tamperelaisia yksin eläviä, ikäihmisiä ja yksinhuoltajaperheitä. Tampereen yliopiston neljä opiskelijaa keräävät haastatteluaineiston vuoden 2010 aikana. Toukokuusta 2010 alkaen tutkimuksen kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Toiveena on löytää haastateltavaksi yli 70-vuotiaita kuntalaisia. Tutkimus kohdistuu heidän kokemuksiinsa elämästä ja arjesta vähävaraisuuden puristuksessa. Erityisesti siitä, miten taloudellinen niukkuus on vaikuttanut elämänkulussa ja miten se vaikuttaa tänä päivänä sekä siitä, millaisia selviytymiskeinoja tamperelaisilla ikäihmisillä on arjessa selviytymiseen.
Hienoa, että Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna Tampere osoittaa halua ja kiinnostusta köyhyyden ja syrjäytymisen tutkimiseen ja toivottavasti sen jälkeen sen poistamiseen.
torstai 29. huhtikuuta 2010
Tampereen kaupungilla menee lujaa
Tampereella menee tällä hetkellä lujaa: tunnelihanke etenee myötätuulessa, uusi ratikkahanke on taas herännyt eloon horroksesta. Maanantaina 19.4 meille valtuutetuille pidettiin tiedotustilaisuus monitoimihallihankkeesta. Se maksaa Tampereen kaupungille varovaisten arvioiden mukaan 18-19 miljoonaa euroa. Toki lisäksi päälle tulee vielä vajaan 10 miljoonan euron kunnallistekniikan menot ( tätä ei mainittu tiedotustilaisuudessa ollenkaan). Monet valtuutetut olivat innoissaan uudesta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 :sta, joka oli keskiviikkona 21.4 valtuuston käsittelyssä. Itse olen erittäin huolissani tästä kehityksestä: olemme kevään aikana laittaneet lapset, nuoret ja vanhukset säästökuurille, mutta kaikenlaisille hankkeille tuntuu löytyvän heti rahaa. Mistä rahat otetaan: lisää lainaa ? lisää säästökuureja ? taas veronkorotus ? Olemme juuri laittaneet koko kouluverkon uusiksi ja mullistaneet monen koululaisen ja vanhemman elämän ja kaikki tämä "jotta emme maksaisi turhaan seinistä". Hallien ja tunnelin seiniä ei ilmeisesti pidetä niin kalliina !
Nyt olisi todella arvokeskustelun paikka: mistä kaikki rahat otetaan, mitä ne maksavat kuntalaisille ja heikennetäänkö palveluita uusien investointien kustannuksella ?
Vietämme tänä vuonna Euroopassa köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuotta, mutta Tampereella se ei näy missään. Jätin aiheesta seuraavanlaisen valtuustoaloitteen :
Valtuustoaloite Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoden huomioimisesta Tampereella
Vuosi 2010 on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuoden tavoitteena on tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, korostaa kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa eri viranomaisten sitoutumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa pääteemoja ovat osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Jokainen EU-maa toteuttaa teemavuotta omalla kansallisella ohjelmallaan, jossa teemavuoden tavoitteet sovitetaan maan tilanteeseen ja tarpeisiin. Suomessa tunnuslauseena on ”Rakennetaan yhteiskunta kaikille”. Slogan on Stop köyhyys. Teemavuonna puheenvuoro annetaan köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille. Teemavuoden suojelija on Tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Maanantaina 19.4.2010 julkistetun Sosiaalibarometri 2010 mukaan Suomeen on syntynyt 20 vuoden kuluessa ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Julkisten palvelujen tuottajat tunnistavat ryhmät, mutta eivät pysty vastaamaan niiden palvelutarpeisiin. Pysyvästi heikoimmaksi hyvinvointi on jäänyt pitkäaikaistyöttömillä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Näiden ryhmien syrjäytymisriski kasvaa edelleen ja uutena esille on noussut nuorten, erityisesti työttömien nuorten syrjäytymisriskin kasvu. Syrjäytymiskierteiden katkaiseminen vaatii sosiaalityön vahvistamista kunnissa, perusturvan parantamista ja yhteistyön tehostamista eri hallinnonalojen välillä.
Esitän, että Tampereen kaupunki osallistuu teemavuoteen esimerkiksi
tarjoamalla eri foorumeilla puheenvuoroja köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille, järjestämällä maksuttoman teemaseminaarin tai muun tapahtuman yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.
Lisäksi Tampere voisi yhteistyössä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa laatia ja toteuttaa hallintorajat ylittävän seutukunnallisen ohjelman, jolla kartoitetaan kuntalaisten ne elämän tilanteet, joissa henkilö on vaarassa syrjäytyä. Ohjelmassa etsitään ja toteutetaan seutukunnallisia kehittämisehdotuksia tilanteen korjaamiseksi ja asetetaan ohjelman toteutumisen seurannan mittarit.
Tampereella 21.4.2010
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Nyt olisi todella arvokeskustelun paikka: mistä kaikki rahat otetaan, mitä ne maksavat kuntalaisille ja heikennetäänkö palveluita uusien investointien kustannuksella ?
Vietämme tänä vuonna Euroopassa köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuotta, mutta Tampereella se ei näy missään. Jätin aiheesta seuraavanlaisen valtuustoaloitteen :
Valtuustoaloite Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoden huomioimisesta Tampereella
Vuosi 2010 on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuoden tavoitteena on tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, korostaa kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa eri viranomaisten sitoutumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa pääteemoja ovat osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Jokainen EU-maa toteuttaa teemavuotta omalla kansallisella ohjelmallaan, jossa teemavuoden tavoitteet sovitetaan maan tilanteeseen ja tarpeisiin. Suomessa tunnuslauseena on ”Rakennetaan yhteiskunta kaikille”. Slogan on Stop köyhyys. Teemavuonna puheenvuoro annetaan köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille. Teemavuoden suojelija on Tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Maanantaina 19.4.2010 julkistetun Sosiaalibarometri 2010 mukaan Suomeen on syntynyt 20 vuoden kuluessa ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Julkisten palvelujen tuottajat tunnistavat ryhmät, mutta eivät pysty vastaamaan niiden palvelutarpeisiin. Pysyvästi heikoimmaksi hyvinvointi on jäänyt pitkäaikaistyöttömillä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Näiden ryhmien syrjäytymisriski kasvaa edelleen ja uutena esille on noussut nuorten, erityisesti työttömien nuorten syrjäytymisriskin kasvu. Syrjäytymiskierteiden katkaiseminen vaatii sosiaalityön vahvistamista kunnissa, perusturvan parantamista ja yhteistyön tehostamista eri hallinnonalojen välillä.
Esitän, että Tampereen kaupunki osallistuu teemavuoteen esimerkiksi
tarjoamalla eri foorumeilla puheenvuoroja köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille, järjestämällä maksuttoman teemaseminaarin tai muun tapahtuman yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.
Lisäksi Tampere voisi yhteistyössä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa laatia ja toteuttaa hallintorajat ylittävän seutukunnallisen ohjelman, jolla kartoitetaan kuntalaisten ne elämän tilanteet, joissa henkilö on vaarassa syrjäytyä. Ohjelmassa etsitään ja toteutetaan seutukunnallisia kehittämisehdotuksia tilanteen korjaamiseksi ja asetetaan ohjelman toteutumisen seurannan mittarit.
Tampereella 21.4.2010
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Tampere rikkoo lastensuojelulakia
Jätän ensi viikon valtuustossa ( 24.3 ) alla olevan valtuustokyselyn yhdessä valtuutettu Johanna Loukaskorven kanssa. Saimme tänään kuulla, että apulaispormestari Kristiina Järvelä onkin tuolloin matkoilla eikä voikaan vastata kyselyymme. Emme aio kuitenkaan lykätä valtuustokyselyä huhtikuun valtuustoon vaan pyydämme, että pormestari vastaa kyselyymme.
Tilanne Tampereella on huolestuttava.
Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 24.3.2010
Valtuustokysely Tampereen lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvittelyn viivästymisestä sekä lastensuojeluun palkatun henkilöstön riittävyydestä
Tampereen kaupunginvaltuusto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että lastensuojelutarpeen selvittely kestää Tampereella selvästi yli lain salliman ajan. Valtuusto on myös jatkuvasti ollut huolestunut lastensuojelumäärärahojen riittävyydestä ja ilmaissut erityisen huolensa lastensuojelutarpeen kasvusta Tampereella.
Tampereella tehtiin viime vuonna lastensuojelutarpeen selvittelyjä 814 kappaletta ja näistä 435 tapausta kesti yli lain salliman kolmen kuukauden määräajan. Yli puoli vuotta kesti 198 tapauksen selvittely. Selvitetyistä tapauksista lastensuojelutarve todettiin noin 500 lapsella, eli kahdella kolmasosalla selvittelyyn tulleista perheistä. Taantuman myötä lastensuojelun tarve on lisääntynyt merkittävästi, mikä näkyy myös selvitysten määrän kasvussa. Jos lastensuojelutarpeen selvittely pitkittyy, tarkoittaa se lasten hädän pitkittymistä ja usein myös tilanteen pahentumista perheissä.
Tampereella rikotaan kaiken aikaa lastensuojelulakia. Tilanne on erityisen vakava. Itä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Kuopion kaupungille 245 000 euron uhkasakon, koska Kuopiossa lastensuojeluselvittelyt ovat venyneet yli lain salliman rajan. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira aikovat laittaa kunnat kuriin lastensuojelulain noudattamatta jättämisestä.
Olemme huolissamme, että Tampere seuraa pian Kuopion vanavedessä, mikäli kaupungissa ei ole riittävästi henkilöstöä purkamaan selvittelyjonoja, eikä Tampere hoida ajoissa lastensuojeluilmoitusten käsittelyä.
Kysymmekin:
1. Onko Tampere lisännyt uuden lastensuojelulain voimaantulon jälkeen lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden määrää? Jos ei ole, niin miksi ei ole? Lain tarkoitus nimenomaan oli painottaa ennaltaehkäisevää työtä. Ilmoituskynnystä haluttiin madaltaa, jotta ongelmiin puututtaisiin aikaisemmin. Tämä vaatii mielestämme lisäresursseja ja lisätyövoimaa.
2. Valtuusto on myöntänyt rahaa lastensuojeluselvitysten tekemiseen, miksi tilanne ei ole korjaantunut? Tällä hetkellä uuden asiakkaan lastensuojelutarpeen selvityksen ensimmäinen neuvotteluaika menee toukokuulle, mikä on mielestämme täysin kestämätöntä.
3. Miten Tampereella aiotaan tulevaisuudessa huolehtia siitä, että lastensuojeluselvitykset ja –ilmoitukset tehdään lain sallimassa ajassa?
4. Apulaispormestari Järvelä totesi Aamulehden haastattelussa, ettei Tampereella ole lastensuojelupuolella sijaiskieltoa. Olemme kuitenkin saaneet tietoa kentältä, että sijaiskielto on ollut käytössä. Lisäksi strategiaraportin mukaan lastensuojelun selvitysaikaa on pidentänyt nimenomaan taloudellisesta tilanteesta aiheutuva sijaiskielto. Onko apulaispormestari tietoinen sijaiskiellosta ja siitä, että sijaisia ei ole palkattu vuosilomille, eikä pitkille sairauslomille eikä viime vuonna mm. äitiysloman palkalliselle 3kk:lle? Vaadimme, että ”sijaiskielto” puretaan välittömästi ja työntekijöiden sijaistamisiin kohdennetaan riittävät määrärahat, jotta selvitysjonojen purku ei vaarannu työntekijöiden poissaoloihin.
Tampereella 15.3. 2010
Aila Dündar-Järvinen ja Johanna Loukaskorpi
kaupunginvaltuutetut (sd)
Tilanne Tampereella on huolestuttava.
Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 24.3.2010
Valtuustokysely Tampereen lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvittelyn viivästymisestä sekä lastensuojeluun palkatun henkilöstön riittävyydestä
Tampereen kaupunginvaltuusto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että lastensuojelutarpeen selvittely kestää Tampereella selvästi yli lain salliman ajan. Valtuusto on myös jatkuvasti ollut huolestunut lastensuojelumäärärahojen riittävyydestä ja ilmaissut erityisen huolensa lastensuojelutarpeen kasvusta Tampereella.
Tampereella tehtiin viime vuonna lastensuojelutarpeen selvittelyjä 814 kappaletta ja näistä 435 tapausta kesti yli lain salliman kolmen kuukauden määräajan. Yli puoli vuotta kesti 198 tapauksen selvittely. Selvitetyistä tapauksista lastensuojelutarve todettiin noin 500 lapsella, eli kahdella kolmasosalla selvittelyyn tulleista perheistä. Taantuman myötä lastensuojelun tarve on lisääntynyt merkittävästi, mikä näkyy myös selvitysten määrän kasvussa. Jos lastensuojelutarpeen selvittely pitkittyy, tarkoittaa se lasten hädän pitkittymistä ja usein myös tilanteen pahentumista perheissä.
Tampereella rikotaan kaiken aikaa lastensuojelulakia. Tilanne on erityisen vakava. Itä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Kuopion kaupungille 245 000 euron uhkasakon, koska Kuopiossa lastensuojeluselvittelyt ovat venyneet yli lain salliman rajan. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira aikovat laittaa kunnat kuriin lastensuojelulain noudattamatta jättämisestä.
Olemme huolissamme, että Tampere seuraa pian Kuopion vanavedessä, mikäli kaupungissa ei ole riittävästi henkilöstöä purkamaan selvittelyjonoja, eikä Tampere hoida ajoissa lastensuojeluilmoitusten käsittelyä.
Kysymmekin:
1. Onko Tampere lisännyt uuden lastensuojelulain voimaantulon jälkeen lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden määrää? Jos ei ole, niin miksi ei ole? Lain tarkoitus nimenomaan oli painottaa ennaltaehkäisevää työtä. Ilmoituskynnystä haluttiin madaltaa, jotta ongelmiin puututtaisiin aikaisemmin. Tämä vaatii mielestämme lisäresursseja ja lisätyövoimaa.
2. Valtuusto on myöntänyt rahaa lastensuojeluselvitysten tekemiseen, miksi tilanne ei ole korjaantunut? Tällä hetkellä uuden asiakkaan lastensuojelutarpeen selvityksen ensimmäinen neuvotteluaika menee toukokuulle, mikä on mielestämme täysin kestämätöntä.
3. Miten Tampereella aiotaan tulevaisuudessa huolehtia siitä, että lastensuojeluselvitykset ja –ilmoitukset tehdään lain sallimassa ajassa?
4. Apulaispormestari Järvelä totesi Aamulehden haastattelussa, ettei Tampereella ole lastensuojelupuolella sijaiskieltoa. Olemme kuitenkin saaneet tietoa kentältä, että sijaiskielto on ollut käytössä. Lisäksi strategiaraportin mukaan lastensuojelun selvitysaikaa on pidentänyt nimenomaan taloudellisesta tilanteesta aiheutuva sijaiskielto. Onko apulaispormestari tietoinen sijaiskiellosta ja siitä, että sijaisia ei ole palkattu vuosilomille, eikä pitkille sairauslomille eikä viime vuonna mm. äitiysloman palkalliselle 3kk:lle? Vaadimme, että ”sijaiskielto” puretaan välittömästi ja työntekijöiden sijaistamisiin kohdennetaan riittävät määrärahat, jotta selvitysjonojen purku ei vaarannu työntekijöiden poissaoloihin.
Tampereella 15.3. 2010
Aila Dündar-Järvinen ja Johanna Loukaskorpi
kaupunginvaltuutetut (sd)
tiistai 23. helmikuuta 2010
Tampereelle suora pormestarivaali 2012
TIEDOTE
23.2.2010
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä:
Tampereelle suora pormestarivaali 2012
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä linjasi ma 22.2. kokouksessaan, että Tampereen tulisi ottaa käyttöön suora pormestarivaali seuraavien kunnallisvaalien yhteydessä 2012. Varmin tapa saada suora pormestarivaali käyttöön on lähteä mukaan valtiovarainministeriön kunnille tarjoamaan kokeiluun. Kokeiluun osallistumisesta päätetään kaupunginvaltuustossa 24.2.
Suoran pormestarivaalin ehtona on, että Tampere säilyttää nykyisen kaltaisen vahvan pormestariuden eli pormestari toimii sekä kunnanjohtajan että kaupunginhallituksen ominaisuudessa. Vaalitavan yksityiskohtia on sosialidemokraattien mielestä vielä syytä selvittää.
Lisätietoja:
Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä
Pekka Salmi
puheenjohtaja
puh. 050-5658898
23.2.2010
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä:
Tampereelle suora pormestarivaali 2012
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä linjasi ma 22.2. kokouksessaan, että Tampereen tulisi ottaa käyttöön suora pormestarivaali seuraavien kunnallisvaalien yhteydessä 2012. Varmin tapa saada suora pormestarivaali käyttöön on lähteä mukaan valtiovarainministeriön kunnille tarjoamaan kokeiluun. Kokeiluun osallistumisesta päätetään kaupunginvaltuustossa 24.2.
Suoran pormestarivaalin ehtona on, että Tampere säilyttää nykyisen kaltaisen vahvan pormestariuden eli pormestari toimii sekä kunnanjohtajan että kaupunginhallituksen ominaisuudessa. Vaalitavan yksityiskohtia on sosialidemokraattien mielestä vielä syytä selvittää.
Lisätietoja:
Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä
Pekka Salmi
puheenjohtaja
puh. 050-5658898
tiistai 19. tammikuuta 2010
Kouluverkkoasia kaupunginvaltuuston päätettäväksi
TIEDOTE
19.1.2010
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä:
Kouluverkkoasia kaupunginvaltuuston päätettäväksi
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että kouluverkkoratkaisu tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Näin kaikki valtuutetut pääsisivät ottamaan kantaa asiaan.
- Johtosääntöjen mukaan asia kuuluu lautakunnille, mutta asian laajuuden ja suuren merkityksen vuoksi, asia pitäisi ratkaista kaupunginvaltuustossa. Kyse on kuntalaisten kannalta aivan keskeisistä peruspalveluista. Juuri tällaisista asioista pitäisi kansan valitsema valtuusto päättää, SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi perustelee.
Sosialidemokraatit haluavat, että alakoulut säilytetään vähintään 1.–4. luokkien kouluina, mutta jos alueella on toimiva 1.—6. luokan koulu, sitä ei pitäisi lähteä väkisin pilkkomaan.
- Kouluverkkoratkaisussa tulisi ottaa paremmin huomioon lapsinäkökulma. Turvallinen koulutie ja oppimisympäristö ovat isoja asioita pienille lapsille ja heidän perheilleen, Salmi sanoo.
Lukioverkon osalta Sosialidemokraatit esittävät, että Hervannan lukion toiminta siirrettäisiin Hervannan ammattikoulun tilojen yhteyteen. Tällöin saataisiin toiseen asteen yhteistyöhön aivan uutta potkua ja vältyttäisiin 5 miljoonan euron investoinnilta. Lukioverkon osalta tulisi lisäksi miettiä, että Sampolan yläasteen tiloihin perustettaisiin Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden yhdistyessä kuvataiteisiin ja kädentaitoihin erikoistunut lukio.
Sosialidemokraatit kannattavat Saukonpuiston erityiskoulun säilyttämistä. Erityisoppilaiden integrointi oman alueensa lähikouluihin on sinänsä hyvä ajatus, ja sitä tehdään jo nyt laajasti. Keskitettyä erityisopetusta kuitenkin tarvitaan.
- Erityisopetuksen osalta voitaisiin selvittää kannattaisiko Saukonpuiston, Liisanpuiston, Kalevanpuiston ja Koivikkopuiston koulut hallinnollisesti yhdistää. Selvityksen pohjana tulee kuitenkin olla lasten etu, Salmi sanoo.
Lisätietoja:
Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä
Pekka Salmi
puheenjohtaja
puh. 050-5658898
19.1.2010
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä:
Kouluverkkoasia kaupunginvaltuuston päätettäväksi
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että kouluverkkoratkaisu tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Näin kaikki valtuutetut pääsisivät ottamaan kantaa asiaan.
- Johtosääntöjen mukaan asia kuuluu lautakunnille, mutta asian laajuuden ja suuren merkityksen vuoksi, asia pitäisi ratkaista kaupunginvaltuustossa. Kyse on kuntalaisten kannalta aivan keskeisistä peruspalveluista. Juuri tällaisista asioista pitäisi kansan valitsema valtuusto päättää, SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi perustelee.
Sosialidemokraatit haluavat, että alakoulut säilytetään vähintään 1.–4. luokkien kouluina, mutta jos alueella on toimiva 1.—6. luokan koulu, sitä ei pitäisi lähteä väkisin pilkkomaan.
- Kouluverkkoratkaisussa tulisi ottaa paremmin huomioon lapsinäkökulma. Turvallinen koulutie ja oppimisympäristö ovat isoja asioita pienille lapsille ja heidän perheilleen, Salmi sanoo.
Lukioverkon osalta Sosialidemokraatit esittävät, että Hervannan lukion toiminta siirrettäisiin Hervannan ammattikoulun tilojen yhteyteen. Tällöin saataisiin toiseen asteen yhteistyöhön aivan uutta potkua ja vältyttäisiin 5 miljoonan euron investoinnilta. Lukioverkon osalta tulisi lisäksi miettiä, että Sampolan yläasteen tiloihin perustettaisiin Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden yhdistyessä kuvataiteisiin ja kädentaitoihin erikoistunut lukio.
Sosialidemokraatit kannattavat Saukonpuiston erityiskoulun säilyttämistä. Erityisoppilaiden integrointi oman alueensa lähikouluihin on sinänsä hyvä ajatus, ja sitä tehdään jo nyt laajasti. Keskitettyä erityisopetusta kuitenkin tarvitaan.
- Erityisopetuksen osalta voitaisiin selvittää kannattaisiko Saukonpuiston, Liisanpuiston, Kalevanpuiston ja Koivikkopuiston koulut hallinnollisesti yhdistää. Selvityksen pohjana tulee kuitenkin olla lasten etu, Salmi sanoo.
Lisätietoja:
Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä
Pekka Salmi
puheenjohtaja
puh. 050-5658898
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)