Valtuustoaloite pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi

Valtuustoaloite pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi

Tampereen kaupunki selvitti päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden
näkemyksiä pormestarimallista sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuussa
2011. Tuloksia verrattiin marras-joulukuussa v.2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn.
56 % vastaajista v. 2011 koki, että raja politiikan ja virkamiestoiminnan välillä
ei ole selkeytynyt. Lisäksi 53 % vastaajista v. 2011 oli sitä mieltä, että pormestari tulisi voida valita myös muista henkilöistä kuin valtuutetuista. Enemmistö viranhaltijoista kannatti v. 2011 pormestarin valintaa muista kuin valtuutetuista kun taas enemmistö luottamushenkilöistä valitsisi pormestarin valtuutettujen joukosta. Tänä vuonna 57 % pormestarimalli- kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koki, että apulaispormestareiden toimenkuva ja toimivalta kaipaisivat selkeyttämistä. Vastaajat kokivat myös, että pormestarin ja tuotannosta vastaavien johtajien välisessä työnjaossa on kehitettävää (57 % vastanneista). Huomattavaa kyselyssä oli, että pormestarin esikunnan roolissa on selkeyttämistä (67 % vastanneista). Näkemykset siitä, pitääkö pormestarin apuna olla nykyistä selkeämmin konsernin operatiiviseen johtamiseen keskittyvä virkamiesjohtaja tai johtajia, jakaantuivat lähes tasan (53 % puolesta, 47 % vastaan).

Tampereen kaupunginhallituksen alaisen jaoston, suunnittelujaoston, linjauksen mukaisesti yksi toimintamallin kehittämisteemoista vuonna 2011 on poliittisen johtamisen kehittäminen. Poliittisen johtamisen kehittämisen tavoitteena on mm. arvioida pormestarin valintatapaa ja luoda perusta valintatavasta päättämiselle sekä arvioida apulaispormestarien roolia suhteessa pormestariin, konsernihallinnon johtajiin ja kaupunginhallitukseen. Pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä apulaispormestareiden roolissa haluttiin korostaa nimenomaan päätoimista lautakunnan puheenjohtajuutta siten, että virkamiesvalmistelu tapahtuisi tilaajaryhmässä ja että apulaispormestareiden tehtävissä pääpaino olisi valmistelun ja poliittisen päätöksenteon ohjaamisessa sekä edustamisessa kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin päin ts. antaa kasvot päätöksenteolle. Käytännössä apulaispormestarit voivat toimia valtuustossa ns. kaksoisroolissa: valtuutettuna ja ehkä myös valtuustoryhmän puheenjohtajana ja valmistelun suuntaviivoista määräävinä pormestarin alaisina ja varahenkilöinä.

Pormestarimalli jakaa edelleen mielipiteitä vuosien jälkeen niin kuntalaisten, päättäjien kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa. Erityisen huolestuttava piirre on apulaispormestareiden vaihtuvuus. Ainoastaan 1 alkuperäisistä v. 2009 tammikuussa valituista 4 apulaispormestarista jatkaa luottamustehtävässään tällä hetkellä. Näyttää siltä, että apulaispormestarin tehtäviin sitoutuminen on heikkoa ja sitä käytetään ponnahduslautana ”parempiin” tehtäviin. Tiheä vaihtuvuus heikentää merkittävästi lautakunnan toimintaa, koko prosessin toimivuutta sekä sitä kautta kuntalaisia koskevia päätöksiä. Myös pormestarin valintatapa herättää edelleen keskustelua: tuleeko pormestarin olla valtuutettu vai ei, pitäisikö pormestari voida valita suoralla kansanäänestyksellä ?

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta vähentää apulaispormestareiden määrää neljästä kolmeen. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki tekee aloitteen
sisäasiainministeriölle mahdollisuudesta valita pormestari myös suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2012 syksyn kunnallisvaaleissa.

Tampereella 12.12.2011


Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( SDP)

Aila Dündar-Järvinen Mielenterveysyhdistys TAIMI ry:n puheenjohtajaksi

25.11.2011
Aila Dündar-Järvinen Mielenterveysyhdistys TAIMI ry:n puheenjohtajaksi

Mielenterveysyhdistys TAIMI ry:n syyskokous valitsi 25.11.2011
yhdistyksen vuosikokouksessa yksimielisesti puheenjohtajaksi herastuomari Aila Dündar-Järvisen Tampereelta.
Aila Dündar-Järvinen on myös Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja sekä valtakunnallisen Mieli Maasta ry:n puheenjohtaja.

Mielenterveysyhdistys TAIMI ry on Suomen suurin mielenterveyssektorin yhdistys, jossa on yli 1000 jäsentä. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. TAIMI ry on suuri vertaistuen keskus. Mielenterveysyhdistys TAIMI ry:ssä kokoontuu viikoittain yli 40 vertaistukeen perustuvaa ryhmää. Pitkäjänteinen ja sitouttava ryhmätyöskentely tarjoaa mielenterveyskuntoutujalle mahdollisuuden voimaantumiseen sekä sosiaalisten valmiuksien ja elämänhallinnan kohentamiseen. Ryhmätoiminnassa on noin 9000 osallistumiskertaa vuodessa.
TAIMI ry:n tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää jäsenistön omaan aktiivisuuteen ja vertaistukeen perustuvia toimintamuotoja, jotka lisäävät kuntoutujien yhteiskunnallista tasavertaisuutta, osallistumismahdollisuuksia sekä kuntoutumista. TAIMI ry:n omistamassa Ruusantalossa toimivat yhdistyksen toimiston lisäksi ryhmiä sekä kaikille avoin Ruusan Kahvila. Yhdistys tarjoaa myös kuntouttavaa työtoimintaa. Yhdistyksen päärahoittaja on RAY.
Mielenterveysyhdistys TAIMI ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta www.taimiry.fi. Kotisivuilla on käyty vuosien varrella yli miljoona kertaa.

Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö. Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on
Raha-automaattiyhdistys.

Valtuustoaloite päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereelle

Valtuustoaloite päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereelle

Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun, päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin. Päihde- ja mielenterveysneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa.
Sen jäsenistön tulisi edustaa monipuolisesti päihde- ja mielenterveystyötä tekeviä järjestöjä, Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakuntaa sekä kaupunginhallitusta.
Lisäksi sen tehtäviä voisi olla edistää kaupungissa päihde – ja mielenterveystyötä tekevien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kaupungin päättäjien yhteistoimintaa, seurata kaupunkilaisten päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden kehitystä, seurata kaupunginhallinnon päätöksenteon mielenterveysvaikutuksia, edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökohtien huomioimista kaupungin päätöksenteossa, tehdä suunnitelmia, aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, seurata kaupungin päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumista, osallistua päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivittämiseen, huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, seurata väestön psyykkistä hyvinvointia, pohtia ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde – ja mielenterveystyön alueella, seurata päihde- ja mielenterveyspalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti (Mieli), tehdä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille ja hoitaa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille määräämät tehtävät.
Esitämme, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta perustaa vammaisneuvoston kaltainen päihde- ja mielenterveysasioihin keskittyvä neuvosto. Neuvostoon tulisi kuulua päihde- ja mielenterveysjärjestöjen edustajia, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan ja kaupunginhallituksen edustajia. Tampereella toimiva Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta voitaisiin täten soveltuvin osin sulauttaa uuteen päihde- ja mielenterveysneuvostoon.

Tampereella 12.9.2011


Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu

Anneli Kivistö, Kaupunginvaltuutettu

Häpeä estää skitsofrenian hyvää hoitoa

Häpeä estää skitsofrenian hyvää hoitoa

5.9.2011 16:29 Kommentit

Päivi Repo Helsingin Sanomat

Ennakkoluulot ja häpeä jarruttavat skitsofrenian hoitoa.
Skitsofreniaa eli jakomielisyyttä sairastaa noin 50 000 suomalaista. Tauti puhkeaa usein nuoruusiässä ja sekoittaa sekä nuoren että omaisten tulevaisuuden.
Skitsofreniasta puhuttiin maanantaina Helsingissä. Finlandia-talon parkkipaikalla oli tautikohtausta eli psykoosia valottava simulaattori, joka kiertää Eurooppaa.
Mielenterveyden keskusliiton järjestämässä seminaarissa kysyttiin estääkö häpeä sitä, että skitsofreniaa sairastava kohdattaisiin hyvin. Estää, oli psykiatrin, omaisen, ministerin ja psykologin kanta.
"Valitettavasti skitsofreniaa sairastavat eivät ole yhteiskunnassa samanarvoisia kuin muut", sanoo omainen Aila Dündar-Järvinen.
"Sairastuneiden ja omaisten kokemus on, ettei sairastuneilla ole samanlaisia ihmisoikeuksia. Sen sijaan on epäluuloa ja eristämistä, joka voi pahimmillaan johtaa itsemurhaan."
Taustalla on pelko sairastuneen oudolta tuntuvan käytöksen takia. "Skitsofreniaan liittyy mielikuva arvaamattomuudesta ja väkivaltaisuudesta", sanoi ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma.
Suurin osa sairastuneista on kuitenkin hiljaisia hissukoita, jotka pysyvät omissa mökeissään, muistutti Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja, psykologi ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Silti silloin, kun jotakin tapahtuu, ajatellaan äkkiä, että sen teki skitso, Dündar-Järvinen sanoi.
Leimaaminen haittaa etenkin nuoria. "Leimautuminen on usein raskaampaa kuin alkuperäinen ongelma", Sauri huomautti. "Häpeä ja syyllisyys hidastavat hakeutumista hoitoon."
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) muistutti, että myös hoitojärjestelmä tunnistaa fyysisen hädän paremmin kuin psyykkisen.
Nopeampi hoito voisi kuitenkin helpottaa taudin kuvaa ja ehkä jarruttaa sen puhkeamista. "Alustavat tulokset ovat rohkaisevia", Lauerma sanoi.


Klikkaa alla oleva linkki:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/H%C3%A4pe%C3%A4+est%C3%A4%C3%A4+skitsofrenian+hyv%C3%A4%C3%A4+hoitoa/1135269123650

Sosialidemokraattien linjaukset erityisopetuksen kehittämiseen hyväksyttiin

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
13.6.2011



Tiedote:
Sosialidemokraattien linjaukset erityisopetuksen kehittämiseen hyväksyttiin


Erityiskoulujen kohtalo on jo pitkään puhuttanut Tampereen sosialidemokraattista valtuustoryhmää. Esimerkiksi valtuutettu Riitta Ollila teki valtuustokyselyn asiasta 23.5.2011. Sosialidemokraatteja on huolestuttanut erityisesti virkamiesvalmistelun omavaltaisuus kyseisessä asiassa.

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 8.6.2011 oli virkamiesesityksenä että keskitetyn erityisopetuksen järjestämisen valmistelua jatketaan työryhmän valmistelemien neljän vaihtoehdon pohjalta. Näistä vaihtoehdoista kolme olisi lopulta johtanut erityiskoulujen lakkauttamiseen ja yksi säilyttämiseen.

Lautakunta kävi kiihkeää keskustelua erityiskoulujen kohtalosta. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsenet Aila Dündar-Järvinen ja Tero Mattila ajoivat voimakkaasti että valmistelua jatketaan ainoastaan siltä pohjalta, että erityiskoulut säilytetään, ja että erityiskoulut esittävät omat kehittämissuunnitelmansa integraation / inkluusion lisäämiseksi. Kouluilta edellytettiin myös omat kehittämissuunnitelmat vuoden 2011 loppuun mennessä.

Lopulta apulaispormestari Leena Kostiainen (kok) esitti Aila Dündar-Järvisen kannattamana että valmistelua jatketaan siten, että erityiskoulut säilytetään. Lautakunta hyväksyi muutetun päätösesityksen yksimielisesti.

Sosialidemokraatit toivovat, että päätös selkeyttää tilannetta erityisopetuksessa ja poistaa epätietoisuutta oppilaiden vanhempien, vanhempainyhdistysten sekä opettajien keskuudessa.


Lisätietoja antaa

Sosialidemokraattisen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Pekka Salmi
050-5658898

Aila Dündar-Järvinen Mielenterveyden Keskusliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi

16.5.2011
Aila Dündar-Järvinen Mielenterveyden Keskusliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous valitsi liittovaltuuston uudeksi varapuheenjohtajaksi herastuomari Aila Dündar-Järvisen Tampereelta. Aila Dündar-Järvinen sai ylivoimaisesti eniten ääniä liittovaltuuston vaalissa, joten hänet valittiin liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi. Aila Dündar-Järvinen on Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n puheenjohtaja.
Liittokokous on Mielenterveyden keskusliiton ylin päättävä elin. Se kokoontuu joka kolmas vuosi, tällä kertaa 14.–15.5. Turussa. Kokouksessa käyttävät päätösvaltaa liiton jäsenyhdistysten lähettämät edustajat.
Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö. Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoja:
Aila Dündar-Järvinen, puh. 041-5732031

Valtuustoaloite Tampereen toimintamallin uudelleenarvioimiseksi

Tampereen nykyisen toimintamallin käyttöönotto on ollut reformi, jolla ei ole ollut selkeitä aikaisempia vertailukohtia suomalaisessa kuntakentässä. Vertailukohtien ja esikuvien puuttuminen on tarkoittanut sitä, että on lähdetty testaamaan ja on täytynyt hyväksyä useita täysin uudenlaisia käytäntöjä. Keskeinen toimintamallin uudistukseen liittynyt muutos kunnallisten palveluiden järjestämisessä on Tampereella käyttöön otettu tilaaja-tuottaja-malli. Useilla paikkakunnilla, joissa tilaaja-tuottajamallin suuntaan on edetty todetaan sen olevan vain yksi välivaihe markkinoiden kehittyessä. Seuraava askel on kunnallisen palvelutuotannon liikelaitostaminen. Lähtökohtaisesti kunta toimii lainsäädännön edellyttämänä palveluiden järjestäjänä ja toimeksiantajana. Kunnan rooli on käytännössä aina tilaajan rooli. Kunnalla voi olla myös palveluiden tuottajan rooli. Kunta määrittelee itse tilaajana palvelut, joita se haluaa lakisääteisten palvelujen lisäksi tuottaa ja sen, miten ne tuotetaan. Myös rahoittajan rooli jää kunnalle, koska kunnalla on velvollisuus järjestää riittävä rahoitus järjestämilleen palveluille valtionosuuksien lisäksi joko verotuloina tai käyttömaksuina. Tilaaja-tuottajamallin käytännön soveltamista rajoittaa muun muassa se, ettei kaikilla toimialoilla ole olemassa toimivia palvelumarkkinoita. Useiden, perinteisesti kunnan vastuulle kuuluneiden palveluiden hankinnan kilpailuttamista rajoittaa mm. potentiaalisten tuottajien puute. Kuntasektorin tuottajilla on lisäksi useilla tuotantoalueilla sellaista osaamista, mitä ei yksityiseltä sektorilta löydy. Ns. monituottajamalli ja kilpailutus ei kovin hyvin sovellu esimerkiksi perusopetuksen palveluiden tai vaikkapa kirjastopalveluiden hankintaan. Huonosti se soveltuu myös esim. lastensuojelupalveluihin, ympäristölupiin tai vaikkapa rakennuslupiin. Nykylainsäädäntö myös rajoittaa mahdollisuuksia kilpailuttaa tarjouksia uudelleen yritysten tapaan. Osan palveluista katsotaan myös olevan sellaisia, että kunnan tulee vastaisuudessakin tuottaa ne itse. Tilaaja-tuottajamallissa myös tuotteistamisen ongelmat nousevat esille: entistä tarkemmin pitäisi pystyä määrittelemään se tuote, palveluketju tai yksittäinen palvelu, josta tarjouksia pyydetään. Haasteita asettaa mm. se, että sekä tilaajan että tuottajan tulee ymmärtää sisällöt ja hinnoitteluperusteet samalla tavalla. Ongelmaksi saattaa myös muodostua se, että tilaajalla ei käytännössä ole ollut käytettävissään efektiivisiä sanktiokeinoja sopimusrikkomusten varalta tilanteissa, joissa tuottajia ei voida vaihtaa. Koska on osoittautunut ilmeiseksi, että tilaaja-tuottajamalli ei parhaalla mahdollisella tavalla sovellu kaikkiin kunnan järjestämiin palveluihin esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy tutkimaan mahdollisuutta purkaa tilaaja-tuottaja-toimintamalli niiltä osin, joissa kunnan on luontevaa tuottaa palvelut itse. Esitän, että tilaaja-tuottajamallin purkamista kokeillaan aluksi esimerkiksi perusopetuksen ja kirjastopalveluiden osalta. Tampereella 11.4.2011 Aila Dündar-Järvinen Kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite pysäkkikuulutusjärjestelmän käyttöönotosta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen (TKL) linja-autoissa sekä seudullisesti

Tasa-arvoisen joukkoliikenteen keskeinen kehittämistavoite on, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus käyttää joukkoliikenteen palveluja. Joukkoliikenteen kehittämisen yhtenä tärkeänä kriteerinä voidaan pitää esteettömyyttä kaikkien potentiaalisten käyttäjien kannalta. Joukkoliikenneinformaation laadullinen parantaminen on eräs keskeinen keino joukkoliikenteen esteettömyyden kehittämisessä. Erityisesti näkövammaisten kannalta joukkoliikenteen käytön helpottaminen on toteutettavissa esim. matkan aikaisen informaation lisäyksellä. Vaikka joukkoliikennevälineiden käytössä on näkövammaisten kannalta useita ongelmakohtia, voidaan esteettömyyttä lisätä ja näkövammaisten matkustamismahdollisuuksia parantaa kiinnittämällä huomiota matkan aikaisen informaation tarjontaan, jonka avulla oikealla pysäkillä tai asemalla poistuminen tulee helpommaksi. Yhtenä ratkaisukeinona olisi, että linja-autoissa otettaisiin käyttöön matkan edistymisestä ilmoittavan näyttötaulun lisäksi myös pysäkkikuulutusjärjestelmä. Tämän järjestelmän avulla näkövammaiset ja heikkonäköiset tietäisivät, mille pysäkille kulloinkin saavutaan. Tällainen käytäntö on jo käytössä esim. Helsingin raitiovaunuissa ja metroissa. Tampereen kaupunki teetti muutama vuosi sitten yhdessä liikennelaitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa selvityksen Tampereen kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen esteettömyydestä. Selvityksessä esitettiin konkreettisia toimenpiteitä esteettömyyden lisäämiseksi linja-autoissa. Selvityksen yhtenä kehittämisehdotuksena matkustajainformaation parantamiseksi linja-autoissa on mm. se, että kokeillaan linja-autoissa automaattista seuraavan pysäkin kuulutusta. Esteettömyys edistyi hyvin, kun kaikkiin vuonna 2009 käyttöön tulleisiin uusiin linja-autoihin asennettiin EU -direktiivin mukainen erityisvarustus pyörätuolimatkustajien kuljettamiseksi. Turvakaaret ja vahvistetut rampit mahdollistavat myös painavien sähköpyörätuolien kuljettamisen autoissa. Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy tutkimaan mahdollisuuksia parantaa näkövammaisten ja heikkonäköisten kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennepalveluja tutkimalla mahdollisuutta ottaa käyttöön pysäkkikuulutusjärjestelmä sekä kaupungin sisäisessä että seudullisessa joukkoliikenteessä. Aila Dündar-Järvinen

Valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteen perustamiseksi Tampereelle

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksessa 7.2.2011 alla olevan valtuustoaloitteen. Monet valtuustokollegat pitivät sitä hyvänä ja tarpeellisena, joten toivon ja uskon, että aloitteeni etenee suotuisasti ja saa virkamies- ja luottamushenkilökäsittelyssä myönteisen vastaanoton. Valtuustossa oli taas pitkästä aikaa oikea aloitebuumi: helmikuun kokouksessa jätettiin 10 valtuustoaloitetta ! Johtuneeko lähestyvistä eduskuntavaaleista...


Valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteen perustamiseksi Tampereelle


Vantaalla kokeillaan uutta mielenterveys- ja päihdepalvelupistettä (Miepä), jonne voi tulla ilman ajanvarausta ja asioida nimettömänä. Palvelu on tarkoitettu kaikille vantaalaisille ja se on maksuton. Palvelupisteessä neuvotaan ja opastetaan kävijöitä, autetaan asiakasta arvioimaan omaa tilannettaan mm. oirekyselyiden ja keskustelun perusteella. Palvelupisteestä saa tukimateriaalia ja siellä neuvotaan ja opastetaan kävijöitä heidän tarpeidensa pohjalta kaupungin ja myös kolmannen sektorin palveluiden piiriin.

Mielenterveydestä huolehtiminen pitäisi ottaa osaksi terveydenhoitojärjestelmää, siten että mielenterveydenhoidosta tulisi arkipäivää. Suomalaisten yleisin psyykkinen sairaus on masennus. Mielenterveyden sairauksista erityisesti masennus on yhä useammin syynä ennenaikaiseen eläkkeeseen. Masennuksen osuus on kasvanut lähes kymmenkertaiseksi 1980-luvun alusta.
Jopa 20−25 prosenttia suomalaisista kärsii mielenterveysongelmista jossakin elämänsä vaiheessa. Vuonna 2009 joka kolmas eläkkeelle siirtyneistä suomalaisista jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää.
Nuorimmat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät ovat 16-vuotiaita. Mielenterveysongelmat ovat nuorten tärkein ja vaikein terveysongelma. Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Hoitamattomina mielenterveysongelmat aiheuttavat aikuisena pitkään kestäviä häiriöitä, työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä. Varhainen tunnistaminen ja hoito nuorena ovat parasta ennaltaehkäisyä. Hankala hoitoon pääsy pahentaa ja pitkittää mielenterveysongelmia. Avun saaminen ajoissa on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää.

Esitän, että Tampereen kaupunki järjestää matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteen keskeiselle paikalle Tampereelle Vantaan mallin mukaisesti.


Tampereella 7.2.2011

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( SDP )

Uusi seudullinen joukkoliikennelautakunta haasteiden edessä

Joukkoliikenteen järjestäminen muuttuu vuoden 2011 alusta seudulliseksi (Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat sekä Nokian, Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit). Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen on Tampereen kaupungin organisaatioon perustettava seudullinen joukkoliikennelautakunta. Uuteen lautakuntaan tulee 14 jäsentä, joista Tampereen kaupunginvaltuusto valitsee seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen ja loput jäsenet valitaan muista seudun kunnista 1 jäsen/kunta. Jäsenen ja varajäsenen tulee olla valtuutettu tai varavaltuutettu. Tampereen kaupunginvaltuusto valitsee asettamistaan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Joukkoliikenteen toimivalta siirtyy Tampereellakin kokonaan yhdyskuntalautakunnalta joukkoliikennelautakunnalle, joten Tampereen kaupungin osalta joukkoliikennelautakunta on toimivaltainen palvelutason määrittelyssä ja toimeenpanossa. Lautakunnan alaisena suunnittelu- ja tilaajaorganisaationa toimii Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva joukkoliikenneyksikkö. Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelijaosto päätti 18.10. 2010, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen (TKL) toimintaa kehitetään asiaa pohtineen ohjausryhmän linjausten mukaisesti. TKL:n tulevaisuuden organisointitapaa selvittänyt ohjausryhmä esittää, että toimintaa jatketaan tulevaisuudessakin kaupungin omana liikelaitoksena.

Seudullisen joukkoliikenteen yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti. Lisäksi on tarkoitus kehittää seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee (mm. vuorovälit ja liikennöintiajat). Seudullisen joukkoliikenteen viranomaisen toimivalta-alueelle laaditaan yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja siihen liittyvä palvelutasotavoite, jossa otetaan huomioon kuntakohtaiset, kuntien itse määrittelemät palvelutasotavoitteet. Nykyisillä seutulinjoilla ovat voimassa ns. siirtymäajan liikennöintisopimukset kesään 2014 asti. Sen jälkeen saattaa olla odotettavissa merkittäviä muutoksia, kun seudullinen viranomainen voi suunnitella koko seudun linjaston seudullisen joukkoliikennesuunnitelman pohjalta. Tämän jälkeen seuraava suuri linjastouudistus tulee todennäköisesti raitiotien ensimmäisen vaiheen valmistuttua, näillä näkymin 2010-luvun loppuun mennessä. Seutuliikenteen järjestämistavasta tulisi tehdä päätökset vuoden 2012 alkupuolella.

Uusi seudullinen joukkoliikennelautakunta kohtaa monia merkittäviä haasteita, mm. miten seudullinen yhteistyö liikennekysymyksissä onnistuu, miten usean kunnan tarpeet ja pyrkimykset saadaan sovitettua sopuisasti yhteen, miten tulevaisuuden joukkoliikenne järjestetään lähijunien, linja-autojen ja raitiotien kesken, miten liikennejärjestelmä saadaan tehokkaampaan käyttöön ja liikennepalvelujen käyttö helpommaksi unohtamatta liikenteen turvallisuutta sekä melu- ja päästöhaittojen vähentämistä. Tulevaisuuden palveluista voisi mainita esim. kutsuohjatun joukkoliikenteen. Joukkoliikenteen julkisen rahoituksen tiukkuus asettaa rajat visioille: voisi olla mielenkiintoisempaa satsata esim. metroon kuin tunneliin ja katuraitiotiehen.


Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (SDP)