Valtakunnallista
Mielenterveysviikkoa vietetään viikolla 47 (18. - 24.11). Sen teemana on tänä
vuonna Hyvä elämä. Viikon tarkoituksena on nostaa esille mielenterveyden kysymyksiä ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveyden ongelmat tulisi saada yhtä
hyväksytyiksi kuin somaattiset sairaudet. Itsemurhan uhrien muistopäivänä
sunnuntaina 17.11 järjestetään kynttilätapahtumia eri puolilla Suomea, teemana
on omaisen jaksaminen. Tapahtumilla kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa
ja tuodaan lohtua läheisensä menettäneille.
Mitä on hyvä elämä? Onko se, että on rahaa, työtä, menestystä, arvostusta,
vaikutusvaltaa, yhteiskunnallinen asema, terveyttä, hyvät ihmissuhteet jne. Mielenterveysongelmat
ovat yleisiä nykyään, silti niihin edelleen liittyy stigma eli leimautuminen,
häpeä. Leimautuminen aiheuttaa yksinäisyyttä, eristäytymistä, itsearvostuksen
puutetta, syrjäytymistä ja arvottomuuden tunnetta. Leimautumisen pelko ja
lääkkeiden käyttö terapian sijaan estää avun ja hoidon hakemista sekä
kuntoutumista.
V. 2010 eläkkeelle jäi masennuksen vuoksi liki 4000 ihmistä. Masennuksen
aiheuttamat kokonaiskulut on arvioitu liki 2 miljardiksi euroksi vuodessa
ja n. 120 000 työikäistä suomalaista on kokonaan työmarkkinoiden
ulkopuolella mielenterveysperäisen työkyvyttömyyden takia. Vuosittain ollaan mielenterveysongelmien
vuoksi sairauslomalla yli 4 milj. päivää. Yhteiskunnan panostukset ehkäisevään
mielenterveystyöhön ovat riittämättömät. Hoitamaton masennus voi johtaa
itsemurhaan. Itsemurhaan kuolee vuosittain 900 - 1 000 suomalaista ja useat
tuhannet tekevät itsemurhayrityksen. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat
EU:n suurimpia. Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat vakava ongelma tällä
hetkellä.
Itsemurhien vähentämiseksi ei ole Suomessa käynnistetty kansallista itsemurhien
ehkäisyohjelmaa, joka tarvitaan nopeasti. Myös omaisille tulisi olla
valtakunnallinen tuki- ja toimintamalli. Hallitusohjelmaan on kirjattu
mielenterveyslain uudistus, joka tulisi aloittaa nyt mielenterveyskuntoutujien
perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Euroopan
ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt päätöksen, jonka vuoksi Suomen on muutettava
mielenterveyslakia. Mielenterveyden kriisiavuksi tarvitaan
valtakunnallinen, kolminumeroinen henkisen hädän puhelinpalvelu, johon
ahdingossa olevat ihmiset voisivat soittaa 24/7. Se helpottaisi myös
hätäkeskuksien ruuhkaa. Monet yhdistykset tekevät arvokasta työtä matalan
kynnyksen periaatteella mm. vertaistukea tarjoamalla. Esim. Taimi ry:ssä
kokoontuu viikoittain 40 vertaistukiryhmää. Kaupungin ei tule heikentää 3.
sektorin toimijoiden toimintaedellytyksiä, esim. toiminta-avustuksia
pienentämällä. Tämä tulee näkymään välittömästi ihmisten hädän ja avuntarpeen
lisääntymisenä. Haastan sinut kysymään: Mitä minä voin tehdä, että meillä
kaikilla olisi hyvä elämä?
Aila
Dündar-Järvinen
Mielenterveysyhdistys Taimi ry, pj
Mielenterveyden keskusliitto, valtuuston vpj
Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Näkökulma- palstalla 11.11.2013
