maanantai 18. helmikuuta 2013
Valtuustoaloite irtaantumiseksi Rantaväylän pitkä tunneli-hankkeesta
Valtuustoaloite, jonka allekirjoitti 37 valtuutettua Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.2.2013:
Rantaväylän tunneli-hanke on ollut vireillä vuosikausia. Mitä enemmän hankkeesta on saatu teknisiä ja taloudellisia tietoja, sitä laajemmin kuntalaiset ovat alkaneet vastustaa hanketta. Eri tutkimustulosten perusteella tamperelaisten selvä enemmistö vastustaa hanketta. Kuntalaiset antoivat äänensä kuulua myös viime kunnallisvaleissa, minkä seurauksena tunnelin vastustajilla on enemmistö uudessa valtuustossa.
Kaupungin talous on ajautunut suuriin vaikeuksiin. Talous on alijäämäinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Samaan aikaan investointitarve ja -suunnitelmat ylittävät lähes kaksinkertaisesti nykyisen investointitason. Yhtälö on mahdoton. Asioita on laitettava tärkeysjärjestykseen. Tunnelin nettohinta tamperelaisille veronmaksajille on vähintään 100 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon Näsikallion erotasoliittymän rakentaminen ja rahoituskulut. Lisäksi tunneli rakennetaan Näsijärven pinnan ja pohjaveden ylätason alapuolelle ruhjeiseen kallioon, joten tunnelin rakentamisessa saattaa tulla arvaamattomia lisäkustannuksia.
Liikenteen vuoksi tunnelia ei tarvita. Liikennejärjestelmää voidaan kehittää muillakin tavoin. Vaihtoehtoja on, jos niitä halutaan selvittää. Liikennepoliittista ajattelua tulisi muuttaa siten, että ensin liikkumistarpeisiin vaikutettaisiin maankäytön suunnittelulla, sitten joukkoliikenteen parantamisella, seuraavaksi tekemällä pieniä infraratkaisuja ja vasta viimeisenä vaihtoehtona rakentamalla uusia väyliä. Rantaväylän välityskyky riittää vielä pitkäksi aikaa, kunhan edellä mainittuja toimenpiteitä toteutetaan määrätietoisesti.
Tunneli-hanketta on perusteltu keskustan vetovoimaisuuden lisäämisellä ja kaupunkirakenteen eheyttämisellä. Keskustan kehittäminen on tärkeä tavoite, mutta sitä voidaan tehdä muillakin tavoin. Tunnelin rakentaminen tasamaalla on kallein vaihtoehto. Aivan ydinkeskustan tuntumassa on hyviä rakennusmahdollisuuksia. Uusien keskustahankkeiden toteutusta ei pidä siirtää odottelemaan pitkä tunnelin valmistumista. Rantaväylän vaikutuspiirissä olevien maaalueiden kehittäminen on mahdollista muilla liikenneratkaisuilla pitkä tunnelin vaihtoehtoa nopeammin ja edullisemmin.
Tunneli-hanke on tarkoitus toteuttaa ns. allianssimallilla sen saatua lainvoiman. Allianssi-mallissa ns. kehitysvaiheessa laaditaan lopulliset toteuttamissuunnitelmat ja kustannusarvio. Mikäli osapuolet tässä vaiheessa katsovat, ettei hankkeen toteuttamiselle ole edellytyksiä, voi kukin osapuoli irtaantua hankkeesta ilman sanktioita ennen ns. toteutusvaiheen alkamista. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti vähintään 4 viikkoa ennen aiottua sopimuksen eli ns. kehitysvaiheen sopimuksen päättymispäivää. Kehitysvaiheen aikana laadi-tut toteuttamissuunnitelmat valmistuvat 30.6. mennessä. Kehitysvaihe päättyy, kun allianssin johtoryhmä hyväksyy lopulliset toteuttamissuunnitelmat. Päätöksenteko johtoryhmässä edellyttää yksimielisyyttä.
Allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esittävät, että Rantaväylän pitkä tunneli -hanke tulee tuoda valtuuston käsiteltäväksi siten, että sopimukset voidaan irtisanoa ilman sanktioita ennen ns. toteutusvaiheen alkamista. Katsomme, että hankkeelle ei ole taloudellisia edellytyksiä eikä toiminnallisia perusteita.
Esitys: Tampereen kaupungin tulee irtaantua Rantaväylän pitkä tunneli-hankkeesta ja irtisanoa valtion kanssa tehdyt sopimukset, koska kustannukset ovat nousseet merkittäväksi ja lopullista kustannusta ei voida arvioida luotettavasti. Asia tulee tuoda valtuuston käsiteltäväksi siten, että sopimukset voidaan irtisanoa ilman sanktioita ennen ns. toteutusvaiheen alkamista. Rantaväylän vaikutuspiirissä olevien maa-alueiden kehittämiseksi tulee käynnistää suunnittelu muiden liikennevaihtoehtojen pohjalta.
perjantai 8. helmikuuta 2013
Sote-uudistuksen viestintä on epäonnistunut
Pirkanmaan Päivän Kolumnit 08.02.
TAMPEREEN VALTUUSTOSTA 1.
Tämän hetken ehkä epäselvin ja sekavin valtakunnallinen iso uudistus on epäilemättä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, joka on kunta-ja palvelurakenteen uudistuksen yksi tärkeimmistä sisällöistä. Valitettavasti näin isossa uudistuksessa viestintä on epäonnistunut melko pahasti.
Tietoa on kyllä siellä täällä, mutta selkeän viestin ja informaation lähettäminen kuntalaisille ja päättäjille horjuu. Viestinnän epäonnistuminen ei ole yhden tahon syy, kyseistä soppaa hämmennetään niin hallituksen sisällä kuin oppositiossa ja virkamieskunnassakin.
Jos minä päättäjänä, saadessani viestejä ja selontekoja eri puolilta, olen ymmälläni uudistuksen sisällöstä, miten tavallinen kuntalainen voi muodostaa mitään käsitystä, miten hänen sosiaali- ja terveyspalvelujensa käy tulevaisuudessa ? Ei mitenkään.
Mitä sitten tiedämme asiasta? Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.5. 2013. Kuntarakennelakiluonnos on kunnissa lausunnoilla 7.3. 2013 asti. Osana kuntauudistusta STM:n palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Valmistelun lähtökohtana ovat hallitusohjelman ja hallituksen 5.6. iltakoulun kirjaukset. Niiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Tuleva kuntarakenne ratkaisee, kuinka monta kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta (sote) tarvitaan vahvojen kuntien lisäksi. Ne voivat toimia vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä.
• • • • •
Sairaanhoitopiirit lakkaavat vuonna 2015. Nykyiset sairaanhoitopiirit yhdistetään hallinnollisesti erityisvastuu- eli ERVA-alueiksi. Ne vastaavat tietyistä keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista. Lähitulevaisuudessa toimii järjestelmä, jossa perusterveydenhuolto ja osa erikoissairaanhoidosta järjestetään 50 000–100 000 asukkaan kunnissa tai kuntien yhteenliittymissä. Pienempien kuntien on velvollisuus kuulua sote-alueeseen. Vaativin osa erikoissairaanhoidosta tulisi viiden ERVA-alueen vastuulle. Viidelle ERVA- alueelle on lähetetty selvityshenkilötiimi. Jokaiseen tiimiin kuuluu alueellinen selvitysmies, jolla on puolitoista kuukautta aikaa kiertää alueensa ja kuulla paikalliset näkemykset sote-alueiden tulevaisuudesta. Kiirettä lisää entisestään se, että EU:n potilasdirektiivi tulee saattaa voimaan tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi sote-uudistuksessa on otettava huomioon kansalaisten perusoikeudet ja kuntien itsemääräämisoikeus, joka on turvattu perustuslailla.
• • • • •
Miksi uudistuksia tarvitaan? Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kuntien ja sairaanhoitopiirien on nyt vaikea suoriutua niille asetetuista tehtävistä.
Peruspalvelut ovat heikentyneet ja väestön terveyserot ovat kasvaneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee kunnittain; tasa-arvo ei toteudu.
Palvelujen rahoitusvaikeudet jatkavat kasvuaan, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Kuntatyöntekijät eläköityvät ja uudet nuorisoikäluokat eivät riitä täyttämään työvoimatarvetta. Ministeriön mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta paras palvelurakenne perustuisi niin vahvoihin kuntiin, että ne pystyisivät järjestämään ja rahoittamaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa, myös erikoissairaanhoidon.
Palvelut tulisi järjestää laajemmalla väestöpohjalla ja nykyistä isompina kokonaisuuksina, jotta väestö voi saada yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja. Samalla on turvattava riittävät lähipalvelut sekä osaavan henkilöstön saatavuus ja hyvät työolosuhteet.
• • • • •
Vaikka meneillään olevan uudistuksen lähtökohta on selvä ja tarve tunnistettu, on kuitenkin uudistuksen toteutustavasta ja sisällöstä viestitetty liian monella eri suulla. Tästä johtuen viesti ei välity selkeästi. Kannattaisiko lisäksi pohtia sitä, mennäänkö nyt oikeassa järjestyksessä? Eikö ensin kannattaisi tehdä kuntarakenneuudistus valmiiksi, tarkastella mikä tulee olemaan lopullinen kuntajako ja vasta sen jälkeen miettiä, miten esimerkiksi sote-alueita muodostetaan? Viestintää tulisi nyt kiireesti selkeyttää ja terävöittää.
Aila Dündar-Järvinen- Tampereen kaupunginvaltuutettu
TAMPEREEN VALTUUSTOSTA 1.
Tämän hetken ehkä epäselvin ja sekavin valtakunnallinen iso uudistus on epäilemättä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, joka on kunta-ja palvelurakenteen uudistuksen yksi tärkeimmistä sisällöistä. Valitettavasti näin isossa uudistuksessa viestintä on epäonnistunut melko pahasti.
Tietoa on kyllä siellä täällä, mutta selkeän viestin ja informaation lähettäminen kuntalaisille ja päättäjille horjuu. Viestinnän epäonnistuminen ei ole yhden tahon syy, kyseistä soppaa hämmennetään niin hallituksen sisällä kuin oppositiossa ja virkamieskunnassakin.
Jos minä päättäjänä, saadessani viestejä ja selontekoja eri puolilta, olen ymmälläni uudistuksen sisällöstä, miten tavallinen kuntalainen voi muodostaa mitään käsitystä, miten hänen sosiaali- ja terveyspalvelujensa käy tulevaisuudessa ? Ei mitenkään.
Mitä sitten tiedämme asiasta? Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.5. 2013. Kuntarakennelakiluonnos on kunnissa lausunnoilla 7.3. 2013 asti. Osana kuntauudistusta STM:n palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Valmistelun lähtökohtana ovat hallitusohjelman ja hallituksen 5.6. iltakoulun kirjaukset. Niiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Tuleva kuntarakenne ratkaisee, kuinka monta kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta (sote) tarvitaan vahvojen kuntien lisäksi. Ne voivat toimia vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä.
• • • • •
Sairaanhoitopiirit lakkaavat vuonna 2015. Nykyiset sairaanhoitopiirit yhdistetään hallinnollisesti erityisvastuu- eli ERVA-alueiksi. Ne vastaavat tietyistä keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista. Lähitulevaisuudessa toimii järjestelmä, jossa perusterveydenhuolto ja osa erikoissairaanhoidosta järjestetään 50 000–100 000 asukkaan kunnissa tai kuntien yhteenliittymissä. Pienempien kuntien on velvollisuus kuulua sote-alueeseen. Vaativin osa erikoissairaanhoidosta tulisi viiden ERVA-alueen vastuulle. Viidelle ERVA- alueelle on lähetetty selvityshenkilötiimi. Jokaiseen tiimiin kuuluu alueellinen selvitysmies, jolla on puolitoista kuukautta aikaa kiertää alueensa ja kuulla paikalliset näkemykset sote-alueiden tulevaisuudesta. Kiirettä lisää entisestään se, että EU:n potilasdirektiivi tulee saattaa voimaan tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi sote-uudistuksessa on otettava huomioon kansalaisten perusoikeudet ja kuntien itsemääräämisoikeus, joka on turvattu perustuslailla.
• • • • •
Miksi uudistuksia tarvitaan? Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kuntien ja sairaanhoitopiirien on nyt vaikea suoriutua niille asetetuista tehtävistä.
Peruspalvelut ovat heikentyneet ja väestön terveyserot ovat kasvaneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee kunnittain; tasa-arvo ei toteudu.
Palvelujen rahoitusvaikeudet jatkavat kasvuaan, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Kuntatyöntekijät eläköityvät ja uudet nuorisoikäluokat eivät riitä täyttämään työvoimatarvetta. Ministeriön mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta paras palvelurakenne perustuisi niin vahvoihin kuntiin, että ne pystyisivät järjestämään ja rahoittamaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa, myös erikoissairaanhoidon.
Palvelut tulisi järjestää laajemmalla väestöpohjalla ja nykyistä isompina kokonaisuuksina, jotta väestö voi saada yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja. Samalla on turvattava riittävät lähipalvelut sekä osaavan henkilöstön saatavuus ja hyvät työolosuhteet.
• • • • •
Vaikka meneillään olevan uudistuksen lähtökohta on selvä ja tarve tunnistettu, on kuitenkin uudistuksen toteutustavasta ja sisällöstä viestitetty liian monella eri suulla. Tästä johtuen viesti ei välity selkeästi. Kannattaisiko lisäksi pohtia sitä, mennäänkö nyt oikeassa järjestyksessä? Eikö ensin kannattaisi tehdä kuntarakenneuudistus valmiiksi, tarkastella mikä tulee olemaan lopullinen kuntajako ja vasta sen jälkeen miettiä, miten esimerkiksi sote-alueita muodostetaan? Viestintää tulisi nyt kiireesti selkeyttää ja terävöittää.
Aila Dündar-Järvinen- Tampereen kaupunginvaltuutettu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)