Jätin valtuustoaloitteen selvityksen tekemiseksi
vanhuspalveluiden tilasta Tampereella 17.12.2018. Valtuustoaloitteeni
käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.9.2019. Ennen aloitteeni
valtuustokäsittelyä aloin saada runsaasti palautetta kotihoidon työntekijöiden
työhön liittyviin epäkohtiin ja huolenaiheisiin. Kävi ilmi, että jo vuosien
ajan Tampereen kotihoidon työntekijöiden työn kuormittavuus, huonot
työolosuhteet ja työssäjaksaminen on ollut suuri ongelma. Kotihoidon
työntekijöiltä on lähtenyt kirje ja vetoomus kaupungin johdolle jo vuonna 2013
- 2014, silti ongelmat ovat jatkuneet ja jopa pahentuneet. Tampereen kaupungin
kotihoidon tilanne on kriittinen; toiminta on ostojen, vapaapäivien vaihdon
sekä tuplavuorojen varassa. Avoimien työpaikkojen haussa kiinnostus
tehostettuun palveluasumiseen on kymmenkertainen verrattuna kotihoitoon,
hakijoiden määrän perusteella.
Palautetta on tullut nyt runsaan kuukauden aikana
allekirjoittaneelle niin paljon, että kaikkea on mahdotonta tähän
valtuustoaloitteeseen sisällyttää. Kun aloin saamaan näitä huolestuttavia
viestejä työntekijöiltä ja heidän edustajiltaan, informoin heti sd-
valtuustoryhmääni asiasta. Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi reagoi
välittömästi asiaan, mistä suuri kiitos hänelle. Hän kutsui palaveriin
henkilöstön edustajat, ikäihmisten palvelulinjan päällikön Mari Patrosen, joka
pyysi myös pikaista palaveria, palvelupäällikkö Sirkku Miettisen sekä
allekirjoittaneen. Palaveri pidettiin 25.9.2019. Lisäksi
henkilöstökoordinaattori Helena Nieminen ja allekirjoittanut järjestimme
avoimen keskustelutilaisuuden 10.10.2019 kotihoidon työntekijöiden tilanteesta.
Tilaisuudessa tuli ilmi mm. seuraavia huolestuttavia seikkoja:
Työntekijöitä on aivan liian vähän, työntekijäpula on suuri
ongelma. Esimiehet ovat neuvoneet lyhentämään asiakasaikoja, mutta tämä koetaan
työntekijöiden parissa erittäin epäeettiseksi ja vääräksi toimintamalliksi.
Hyvinvoiva hoitaja hoitaa työnsä hyvin, mutta se edellyttää hyviä
työolosuhteita ja riittäviä resursseja. Hyvän kotihoidon avulla on mahdollista
turvata kaikille ikäihmisille arvokas vanhuus ja laadukas hoito.
Omahoitaja- käytäntö pitää saada takaisin! Työntekijät
vaihtuvat asiakkailla tiuhaan, asiakkaalle on erittäin ongelmallista, kun aina
tulee uusi työntekijä. Myös työntekijöille tilanne on aikaa vievää ja hankalaa,
kun joutuu aloittamaan aina ns. alusta, koska asiakasta ei tunneta. Työntekijä
ei pysty täten suunnitelmalliseen työhön. Tällainen tilanne kuormittaa
työntekijöitä paljon. Tämä näkyy myös työntekijöiden irtisanoutumis- ja
sairaslomalukemissa selvästi.
Koetaan myös, että työt eivät jakaudu oikeudenmukaisesti.
Työilmapiiri on usein kireä kiireen ja stressin vuoksi.
Työnjärjestelijät on koottu yhteen Koukkuniemen alueelle, he
eivät aina tiedä ja tunne alueita/asiakkaita eivätkä työntekijöitä.
Työnjärjestelijän toimenkuva ja asema koetaan epäselväksi. Työnjärjestelijät
toivotaan alueille takaisin.
Toiminnanohjausjärjestelmä (Hilkka) ei toimi tai sitä ei
osata käyttää. Hilkka- toiminnanohjausjärjestelmän ”optimointi” tehdään
edellisenä päivänä, työntekijät joutuvat kuitenkin järjestämään itse käynnit
aamulla järkevimmiksi ottaen huomioon mm. asiakkaan tarve, välimatkat jne. Kun
on poissaoloja, työt kasataan tiimin työntekijöille, jos poolista ei saada työntekijää,
koska ostoille ei voida laittaa lisää asiakastyötä. Hilkka-
toiminnanohjausjärjestelmä toimii, kun tilanne on normaali eli pohjalistat ovat
ajan tasalla, kaikki työntekijät ja perusasiakkaat ovat paikalla eivätkä esim.
sairaalahoidossa, ei ole koulutuksia, työajan lyhennyksiä jne. Käytännössä siis
koskaan ei ole normaali tilanne! Pienikin muutos rutiineihin, niin
toiminnanohjausjärjestelmä menee ”sekaisin” ja sillä on välitön seuraus
työntekijöiden työn sujuvuuteen.
Pooli (vakituiset, poissaoloja sijaistavat työntekijät) ei
toimi. Pooliin ei saada riittävästi työntekijöitä. Viikonloppuina ja iltaisin
työntekijät ovat ilman esimiestoimintaa- tukea ja- ohjausta. Tällöin he
joutuvat järjestämään paikat ja sijaistajat itse. Tiimipuhelin on vuorollaan
jollain työntekijällä. Puhelimeen on vastattava jopa asiakkaiden luona ollessa.
Uusien työntekijöiden perehdytykseen vaikuttaa tiimin
kuormitustilanne. Perehdytys on kuitenkin koko henkilöstön vastuulla, vaikka
perehdytykseen ei välttämättä ole aikaa. Ostopalveluina tulevat henkilöt
pitäisi myös opastaa työvuoroonsa, mutta tämä on käytännössä haastavaa, koska
ostopalveluhenkilöt vaihtuvat usein, he ovat yleensä yhden työvuoron
kerrallaan. Ostopalvelutyöntekijät tulevat kalliiksi, arviolta 100 euroa / asiakas.
Ostopalveluiden kokonaismäärä tulisi saada selville, mutta määrää ei ole
kerrottu. Työntekijöitä ei vakinaisteta, vaikka avoimia työpaikkoja on.
RAI- arvioinnit sekä hoitosuunnitelmat laahaavat perässä
eikä niitä ehditä tekemään/päivittämään. Asiakkaiden todellinen hoitoisuusaste /
hoidon tarve ei ole
tiedossa / ajan tasalla.
Kotihoidon asiakaskirjo on nykyään laaja, työ vaatii
osaamista hoitotyön eri osa-alueilta mm. saattohoito. Henkilökunnan
saattohoitokoulutus on puutteellista, saattohoitoasiakkaalle ei ole varattuna
riittävästi aikaa henkiseen tukemiseen.
Työntekijät kokevat työnsä erittäin stressaavana. Etelän
alueella ollaan yhdistämässä tiimejä ja sijoittamassa kaikki yhteen tilaan.
Tämä koetaan ahdistavana.
Suuri osa kotihoidon työntekijöistä käyttää työssään omia
autojaan, koska kaupungilla ei ole omasta takaa niitä riittävästi. Kaikille ei
makseta edes kilometrikorvauksia, koska oman auton käyttöoikeuksia ei ole
kaikilla työntekijöillä, ne myönnetään vain autotiimiin kuuluville. Pysäköinnin
korvaaminen on epäselvää; mahdolliset pysäköintisakot on itse maksettava.
Monet kokevat, että kaikki esimiehet eivät ole tehtäviensä
tasalla. Myös työvuorosuunnittelu ontuu pahasti. Esimiehet eivät ole paikalla,
ainoastaan arkisin virka - aikaan. Eripituisiin sijaisuuksiin on vaikea saada
palkattua henkilöitä. He hakeutuvat muualle työhön, koska kaupungin tarjoamat
sijaisuudet ovat hyvin epävarmoja.
Työntekijät kokevat myös, että asiakas / työmäärän
jakautuminen on epäoikeudenmukaista ja että kotihoidon välijohto vähättelee
ongelmia. Palkkaus on huono työn vastuullisuuteen ja työmäärään verrattuna,
kotihoitoa ei arvosteta, vaikka suuntaus on nimenomaan ollut kotona annettavaan
hoitoon. Kaupunginvaltuuston yhtenä painopisteenä on ollut jo vuosien ajan
kotihoidon tukeminen ja priorisointi.
Kaupungin johdolle lähetetyssä vetoomuksessa, noin 6 vuotta
sitten, todettiin seuraavaa; valitettavasti tilanne on pysynyt samana kaikki
nämä vuodet, ongelmat eivät ole poistuneet, vaan pikemminkin pahentuneet
asiakasmäärän lisäännyttyä:
Suuri osa työntekijöistä ei ehdi pitämään lakisääteisiä
ruoka- ja kahvitaukoja työvuoroissa, tauon saadakseen työntekijät joutuvat
lyhentelemään sovittuja asiakasaikoja. Asia on viety tiedoksi luottamusmiehelle
ja esimiehille. Tilanne ei ole muuttunut. Myös wc -tauot ovat ongelma.
Käytännössä ainoa vaihtoehto on käyttää asiakkaiden kotivessoja. Monet hoitajat
vähentävät juomista työvuoronsa aikana, jotta vessassa ei tarvitsisi käydä!
Kuitenkin juominen olisi fyysisesti raskaassa työssä tärkeää. Asiakaskäynnin
tulisi olla asiakkaan hoitoa varten, eikä hoitajan taukoa varten.
Kotihoidon tuottavuutta on
vaikea laskea, joten ainoa mitattava määre on työntekijän asiakkaalla viettämä
aika, ns. välitön työaika. Työn suunnittelussa ei aina oteta huomioon
työtuntien lisäksi kuormittavuutta ja välimatkoja. Yksi työntekijä saattaa
tehdä monta fyysisesti kuormittavaa asiakaskäyntiä saman työvuoron aikana.
Sairauslomat ja jopa lääkitysvirheet ovat lisääntyneet. Asiakaskäyntejäkin on
välillä unohtunut.
Etenkin viikonloppuisin tilanne on vaikea; silloin työntekijän
on valittava, jättääkö tauot pitämättä, kirjaamatta, tekeekö ylityötä vai
lyhentääkö asiakkaille luvattua aikaa. Yleensä ratkaisu on näiden vaihtoehtojen
erilaiset yhdistelmät. Työ on kuormittavaa sekä fyysisesti, että henkisesti.
Jatkuvat muutokset kiristävät työilmapiiriä vaikuttaen jaksamiseen. Suurin
kärsijä tässä tilanteessa ovat asiakkaat. Hoitajien jatkuva kiire heijastuu
myös heihin. Monet työntekijät kokevat, että Tampereen kaupungin kotihoito ei
ole enää laadukasta.
Erittäin monet Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöistä
kokevat tällä hetkellä, että monet tekijät työoloissa ja työn järjestelyissä
heikentävät työmotivaatiota ja työssäjaksamista. Kyse on aikapommista, joka voi
kohta räjähtää Tampereen kaupungin käsiin. Kyse on myös pitkälti työsuojeluun
liittyvistä epäkohdista, jotka on korjattava välittömästi.
Esitän, että Tampereen
kaupungin kotihoidon työntekijöiden työn epäkohtiin puututaan välittömästi.
Edellä kuvattujen työn epäkohtien korjaamiseen on löydyttävä resursseja,
keinoja ja toimenpiteitä. Kaupungin tulee tehdä myös vertailu oman työn ja
ostopalvelutyöntekijöiden suhteesta ja vaikutuksesta työvoimakustannuksiin.
Työntekijöiden jaksamiseen ja palkkaukseen tulee kiinnittää huomiota ja saattaa
ne ajan tasalle muiden kaupungin työntekijöiden kanssa. Lakisääteiset
ruokatauot pitää saada työntekijöille varmistettua. Toiminnanohjausjärjestelmä
tulee saada toimivaksi ja ajan tasalle. Esimiestyötä tulee vahvistaa. Kotihoidon työntekijöiden työnkuvaa tulee
selkeyttää. Hyvän kotihoidon avulla tulee kaikille ikäihmisille turvata arvokas
vanhuus ja laadukas hoito.
Tampereella 21.10.2019
Aila Dündar - Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston
1.varapuheenjohtaja (sd)
