Vaalit on nyt sitten ohi. Loppukiri täällä Tampereella oli kova, mutta SDP jäi 370 äänen päähän kaupungin ykköspaikasta; sen vei taas kokoomus. Saimme kuitenkin yhden paikan lisää valtuustoon. Tällä hetkellä näyttäisi myös siltä, että valtuustoon tuli tunnelia vastustava enemmistö.
Omalta osaltani vaalit menivät hienosti. Sain 1098 ääntä, enemmän kuin koskaan.
Näin vahvalla valtakirjalla on hyvä tehdä töitä valtuustossa tamperelaisten hyväksi seuraavat neljä vuotta.
Sydämelliset kiitokset äänestäjilleni, tukijoille, ehdokas-kollegoille sekä perheelleni !
tiistai 30. lokakuuta 2012
lauantai 27. lokakuuta 2012
Mielenterveysongelmista kärsivien leimautumisesta on päästävä eroon
Suuri osa mielenterveysongelmista kärsivistä, mielenterveyskuntoutujista ja heidän omaisistaan kärsii leimautumisesta eli stigmasta. Stigma eli leima tarkoittaa häpeää, poikkeavuutta, syrjintää; se on nykypäivänäkin olemassa ilmentyen negatiivisina ja ennakkoluuloisina asenteina mielenterveysongelmista kärsiviä ja heidän omaisiaan kohtaan. Mielen sairauksiin liittyy myyttisiä käsityksiä, myös pelko aggressiivisuudesta ja arvaamattomuudesta. Erityisesti skitsofreniaa sairastavia pelätään, vaikka todellisuudessa erittäin pieni osa heistä on aggressiivisia, pikemminkin hiljaisia ja eristäytyneitä. Leimautuminen aiheuttaa masennusta, yksinäisyyttä, eristäytymistä, itsearvostuksen puutetta, häpeää, syrjäytymistä ja arvottomuuden tunnetta. Leimautumisen pelko ja lääkkeiden painottaminen terapian sijaan saattaa estää avun ja hoidon hakemista, kuntoutumista ja siten pahentaa entisestään tilannetta. Omaiset saattavat salata läheisensä sairauden ja kokevat syyllisyyttä tämän sairastumisesta. Monet lastensuojelun asiakkaat eivät uskalla pyytää apua psyykkisiin ongelmiinsa, koska pelkäävät niitä käytettävän heitä vastaan. Lisäksi ajatellaan, että mielen häiriön voi ehkäistä esim. tahdonvoimalla, ryhdistäytymällä tms. Mielenterveyskuntoutujien työllistymismahdollisuudet ovat edelleen heikot. Monet työnantajat ovat haluttomia palkkaamaan mielenterveyskuntoutujia; töihin palaavalle tulisi järjestää työpaikalla "pehmeä lasku" työtehtäviin.
Mielenterveysongelmista kärsivistä puhutaan usein samana ryhmänä, sairaat tasapäistetään eikä heitä nähdä yksilöinä. Diagnooseja on hyvin erilaisia : vakavasti masentuneita, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia, skitsofreenikkoja. V. 2010 eläkkeelle jäi masennuksen vuoksi liki 4000 ihmistä. Masennuksen aiheuttamat kokonaiskulut on arvioitu liki 2 miljardiksi euroksi vuodessa ja n. 120 000 työikäistä suomalaista on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella mielenterveysperäisen työkyvyttömyyden takia. Vuosittain ollaan
mielenterveysongelmien vuoksi sairauslomalla yli neljä miljoonaa päivää.Yhteiskunnan panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat riittämättömät. Hoitamaton vakava masennus voi johtaa itsemurhaan. Itsemurhaan kuolee vuosittain 900 - 1 000 suomalaista. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat EU:n suurimpia. Itsemurhien vähentämiseksi ei ole Suomessa käynnistetty kansallista tutkimus- ja ehkäisyohjelmaa, tällainen tarvitaan nopeasti yhteiskuntaamme. Erillinen mielenterveys- ja päihdepalvelulaki on myös välttämätön, koska nämä palvelut jäävät kuntien tärkeysjärjestyksessä helposti viimeiseksi ja usein järjestämättä. Lisäksi mielenterveyden kriisien helpottamiseen tarvitaan valtakunnallinen, kolminumeroinen henkisen hädän puhelinpalvelu, johon ahdingossa olevat ihmiset voisivat soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Tällainen numero helpottaisi myös 112-numerossa vastaavien hätäkeskuksien ruuhkaa ja ohjaisi merkittävän osan hätäpuheluista suoraan oikeaan osoitteeseen. Mielenterveysongelmista kärsivillä on samanlaiset ihmisoikeudet kuin muillakin ihmisillä. Tämä tulee näkyä myös teoissa, ei pelkästään puheissa.
Mielenterveyden keskusliitossa pyrimme antamaan oikeaa tietoa mielenterveyskuntoutujista ja heidän asemastaan yhteiskunnassamme unohtamatta heidän omaisiaan ja läheisiä.
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyspotilaiden,- kuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö
Mielenterveysongelmista kärsivistä puhutaan usein samana ryhmänä, sairaat tasapäistetään eikä heitä nähdä yksilöinä. Diagnooseja on hyvin erilaisia : vakavasti masentuneita, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia, skitsofreenikkoja. V. 2010 eläkkeelle jäi masennuksen vuoksi liki 4000 ihmistä. Masennuksen aiheuttamat kokonaiskulut on arvioitu liki 2 miljardiksi euroksi vuodessa ja n. 120 000 työikäistä suomalaista on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella mielenterveysperäisen työkyvyttömyyden takia. Vuosittain ollaan
mielenterveysongelmien vuoksi sairauslomalla yli neljä miljoonaa päivää.Yhteiskunnan panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat riittämättömät. Hoitamaton vakava masennus voi johtaa itsemurhaan. Itsemurhaan kuolee vuosittain 900 - 1 000 suomalaista. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat EU:n suurimpia. Itsemurhien vähentämiseksi ei ole Suomessa käynnistetty kansallista tutkimus- ja ehkäisyohjelmaa, tällainen tarvitaan nopeasti yhteiskuntaamme. Erillinen mielenterveys- ja päihdepalvelulaki on myös välttämätön, koska nämä palvelut jäävät kuntien tärkeysjärjestyksessä helposti viimeiseksi ja usein järjestämättä. Lisäksi mielenterveyden kriisien helpottamiseen tarvitaan valtakunnallinen, kolminumeroinen henkisen hädän puhelinpalvelu, johon ahdingossa olevat ihmiset voisivat soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Tällainen numero helpottaisi myös 112-numerossa vastaavien hätäkeskuksien ruuhkaa ja ohjaisi merkittävän osan hätäpuheluista suoraan oikeaan osoitteeseen. Mielenterveysongelmista kärsivillä on samanlaiset ihmisoikeudet kuin muillakin ihmisillä. Tämä tulee näkyä myös teoissa, ei pelkästään puheissa.
Mielenterveyden keskusliitossa pyrimme antamaan oikeaa tietoa mielenterveyskuntoutujista ja heidän asemastaan yhteiskunnassamme unohtamatta heidän omaisiaan ja läheisiä.
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyspotilaiden,- kuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö
Valtuutetut voivat päätöksillään vähentää lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä - jos yhteistä halua löytyy
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta ( lanula ) käsitteli säästöohjelmaa ylimääräisessä kokouksessaan
28.5.2012 vuodelle 2012 asetetun säästövelvoitteen saavuttamiseksi.
Nuorten palveluille asetettu säästötavoite on 4,6 miljoonaa euroa.
Säästöehdotukset sisälsivät mm. seuraavaa:
Perusopetuksesta otetaan 1,5 milj. euroa toimintaa tehostamalla. Tällä on vaikutuksia palvelujen
laatuun. Kunnallisesta varhaiskasvatuksesta leikataan 500 000 euroa, ostopalveluja ja yksityisen
hoidon tukea leikataan 830 000 eurolla. Tampere-lisää leikataan 400 000 eurolla siten, että
elokuun 2012 alusta Tampere- lisään ovat oikeutettuja vain alle 2-vuotiaat lapset ( nyk.alle 3v.).
Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluja leikataan yhteensä 362 000 eurolla supistamalla
henkilöstömenoja ja karsimalla muita menoja sekä pienentämällä suun terveydenhuollon menoja
2 %.
Lisäksi psykososiaalisen tuen palveluita leikataan yhteensä 914 000 eurolla supistamalla
perhetyötä, ohjaamalla ryhmäperhetyötä järjestöjen hoidettavaksi, muuttamalla Pikku-Nopeiden
palvelujen laajentamissuunnitelmaa, keventämällä Raholan ja Leinolan perhetukikeskusten
toiminnan palvelurakennetta sekä supistamalla päihdekasvatuksen ja –koulutuksen tilausta.
Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelutyö on erittäin tärkeää enneltaehkäisevää
työtä, josta säästäminen kostautuu myöhemmin moninkertaisina menoina lapsiperheiden syrjäytyessä.
Esitin Tero Mattilan kannattamana, että säästöistä luovutaan lanulan osalta ja että etsitään lanulan
suuruinen säästömäärä Tampereen kaupungin investoinneista, niiden suunnittelurahoista:
Rantaväylän tunnelin ( 6,5 milj.euroa ) ja Tampereen Kansi ja Areenan suunnittelurahoista.
Mainittakoon, että osa säästöesityksistä rikkoi valtuustoryhmien välistä budjettisopimusta.
Hävisimme äänestyksen 7-2.
Jättämällä eriävän mielipiteen päätökseen halusimme irtisanoutua päätöksen tuhoisista vaikutuksista.
Lisäksi lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan kokouksessa 13.9.2012 ensi vuoden vuosisuunnitelmaa
hyväksyttäessä esitin Tero Mattilan kannattamana, että Nuorisokahvila Uniikki säilytetään ja että 131.000
euroa lisätään nuorisokahvila Uniikin toiminnan rahoitukseksi.
Tällä kertaa lautakunta hyväksyi esitykseni yksimielisesti. Jos virkamies-esitys olisi mennyt läpi,
Nuorisokahvila Uniikin toiminta olisi lakannut Verkatehtaankadulla tähän vuoteen.
torstai 25. lokakuuta 2012
Valtuustoaloite koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta vuoden 2013 alusta
Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta edellytti 25.2.2010 oppilasverkon kehittämissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että kouluverkon aiheuttamat muutokset otetaan huomioon koulujen piharatkaisuissa ja koulutien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Tampereen koulujen liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 käsiteltiin lautakunnassa 25.11.2010. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettiin useita koulujen lähiympäristöihin
liittyviä rakentamistoimenpiteitä, joilla on tarkoitus parantaa koululaisten koulureittejä ja saattoliikennettä.
Lautakunta edellytti lisäksi, että liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle lukuvuoden 2012-2013 alkuun mennessä.
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 11.10.2012 kokouksessaan koulujen liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutustilannetta.
Toimenpiteitä on tehty, mutta toteuttamatta ovat mm. seuraavat toimenpiteet :
Amurin koulu: Koko Sepänkadun saneeraus, katusuunnitelman mukaisesti, on vielä toteuttamatta.
Johanneksen koulu: Erkkilänkadun / Peltokadun liittymä sekä Erkkilänkadun ja Kullervonkadun kevyen liikenteen väylä.
Nekalan koulu : Jokipohjantien liittymien korottaminen kevyen liikenteen väylällä.
Sammon koulu / Järvensivun koulu :
Koulureitin Järvensivulta Sammon kouluun parantamistoimenpiteet ovat toteuttamatta. Nämä toimenpiteet on aiottu toteuttaa vaiheittain vuosina 2013-2014.
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnalle merkittiin tiedoksi 11.10. 2012 koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutustilanne sillä toteamuksella, että loput pyritään toteuttamaan vuosina 2013-2014 vuosittaisten talousarvioiden antamien mahdollisuuksien puitteissa.
Esitän, että Tampereen kaupunginvaltuusto varaa talousarviossaan vuodelle 2013 määrärahat koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi siten, että koulujen ympäristön liikenneturvallisuuden varmistamiseksi toimenpiteisiin ryhdytään heti vuoden 2013 alusta ja että lautakunnalle annetaan asiasta tilannekatsaus.
Tampereella 22.10.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Tampereen koulujen liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 käsiteltiin lautakunnassa 25.11.2010. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettiin useita koulujen lähiympäristöihin
liittyviä rakentamistoimenpiteitä, joilla on tarkoitus parantaa koululaisten koulureittejä ja saattoliikennettä.
Lautakunta edellytti lisäksi, että liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle lukuvuoden 2012-2013 alkuun mennessä.
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 11.10.2012 kokouksessaan koulujen liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutustilannetta.
Toimenpiteitä on tehty, mutta toteuttamatta ovat mm. seuraavat toimenpiteet :
Amurin koulu: Koko Sepänkadun saneeraus, katusuunnitelman mukaisesti, on vielä toteuttamatta.
Johanneksen koulu: Erkkilänkadun / Peltokadun liittymä sekä Erkkilänkadun ja Kullervonkadun kevyen liikenteen väylä.
Nekalan koulu : Jokipohjantien liittymien korottaminen kevyen liikenteen väylällä.
Sammon koulu / Järvensivun koulu :
Koulureitin Järvensivulta Sammon kouluun parantamistoimenpiteet ovat toteuttamatta. Nämä toimenpiteet on aiottu toteuttaa vaiheittain vuosina 2013-2014.
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnalle merkittiin tiedoksi 11.10. 2012 koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutustilanne sillä toteamuksella, että loput pyritään toteuttamaan vuosina 2013-2014 vuosittaisten talousarvioiden antamien mahdollisuuksien puitteissa.
Esitän, että Tampereen kaupunginvaltuusto varaa talousarviossaan vuodelle 2013 määrärahat koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi siten, että koulujen ympäristön liikenneturvallisuuden varmistamiseksi toimenpiteisiin ryhdytään heti vuoden 2013 alusta ja että lautakunnalle annetaan asiasta tilannekatsaus.
Tampereella 22.10.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
tiistai 16. lokakuuta 2012
Ehdoton EI Rantaväylän tunnelille
Vaalitaistelun kuumetessa on esitetty väitteitä, että Tampereen demarit haluavat vain lykätä tunnelia. Olemme johdonmukaisesti äänestäneet tunnelia vastaan - niin tulemme tekemään jatkossakin ! Julkaisimme tänään näyttävän mainoksen Aamulehden takasivulla, jossa lukee yksiselitteisesti : Ei tunnelille.
" Tunnelin päässä on valoa mut ilman tunnelia sitä on viä enempi ! " - Vilma, 8 v.
Tässä vielä omat perusteluni, miksi ei :
1.Megakustannukset : arvio 185 milj.euroa – todennäköisesti 350-400 milj. euroa
2. Kuntalaisten mielipide : arviolta 80 % tamperelaisista vastustaa tunnelia. Kansanäänestys olisi pitänyt toteuttaa näin mittavassa hankkeessa, mutta niukka enemmistö valtuutetuista ei sitä halunnut.
3. Turvallisuus: tunneli ei ole turvallinen, monia turvallisuusuhkia
4. Tampereen tulevaisuus : tunnelikustannukset velkaannuttavat nykyiset ja tulevat veronmaksajat. Tunnelin vuoksi Tampere joutuu säästökuurille vuosiksi eteenpäin – veronkorotukset ovat välttämättömiä ja niistä joutuu kärsimään myös heikompiosaiset, jotka eivät tunnelia tarvitse ja halua.
5. Tunnelista tuleva hyöty ei ole mitenkään suoraan verrannollinen sen aiheuttamiin kustannuksiin. Joukkoliikennettä muulla tavoin kehittämällä saadaan aikaan halvempia ja parempia ratkaisuja. Tunneli ehkä auttaa ruuhkiin, mutta se ei luo kauneutta, harmoniaa eikä tee kaupunkilaisia yhtään sen onnellisemmaksi kuin tähänkään asti.
6. Ruuhkat vähenevät tulevaisuudessa muillakin tavoilla kuin tunnelilla : kallis polttoaine, kestävä kehitys, uudet joukkoliikenneratkaisut ( esim. ratikka ), ruuhkamaksun käyttöönotto ja joukkoliikenteen yleinen positiivinen kehitys ja palveluverkon monipuolistuminen ohjaavat ihmisiä pois yksityisautoilusta. Seutuyhteistyöllä voidaan vähentää ruuhkia tehokkaasti. Onko Tampereella edes kunnon ruuhkia verrattuna muihin maihin – tunnelille ei oikeasti ole tarvetta.
7.Tunneli tuo vain välillistä hyötyä: työllisyyttä rakennusvaiheessa, mutta työllistyvätkö tamperelaiset ? Siihen kaupunki ei voi vaikuttaa. Työllisyysvaikutuskortti on siis kovin epävarma.
8. Tunnelin nopealle rakentamiselle ja kiireen perusteluna on käytetty sitä, että valtio on luvannut maksaa siitä 33 % ja että valtionosuus muuten menetetään. Valtionosuutta ei ole pakko käyttää nyt eikä vielä aivan lähitulevaisuudessakaan. Valtio tulee mukaan kustannuksiin kyllä myöhemminkin; tällaista viestiä on tullut.
9. Tunnelin vaikutus kaupunkikuvaan ja kaupungin viherympäristöön on negatiivinen
10. Tunneli estää Tampereen kehittymistä: Tunneli on niin kallis, että rahaa ei tule riittämään muihin tärkeisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin kuten keskustan kehittämiseen, Kansi- ja Areena- hankkeeseen, eteläpuiston ja teiden kehittämiseen jne.
" Tunnelin päässä on valoa mut ilman tunnelia sitä on viä enempi ! " - Vilma, 8 v.
Tässä vielä omat perusteluni, miksi ei :
1.Megakustannukset : arvio 185 milj.euroa – todennäköisesti 350-400 milj. euroa
2. Kuntalaisten mielipide : arviolta 80 % tamperelaisista vastustaa tunnelia. Kansanäänestys olisi pitänyt toteuttaa näin mittavassa hankkeessa, mutta niukka enemmistö valtuutetuista ei sitä halunnut.
3. Turvallisuus: tunneli ei ole turvallinen, monia turvallisuusuhkia
4. Tampereen tulevaisuus : tunnelikustannukset velkaannuttavat nykyiset ja tulevat veronmaksajat. Tunnelin vuoksi Tampere joutuu säästökuurille vuosiksi eteenpäin – veronkorotukset ovat välttämättömiä ja niistä joutuu kärsimään myös heikompiosaiset, jotka eivät tunnelia tarvitse ja halua.
5. Tunnelista tuleva hyöty ei ole mitenkään suoraan verrannollinen sen aiheuttamiin kustannuksiin. Joukkoliikennettä muulla tavoin kehittämällä saadaan aikaan halvempia ja parempia ratkaisuja. Tunneli ehkä auttaa ruuhkiin, mutta se ei luo kauneutta, harmoniaa eikä tee kaupunkilaisia yhtään sen onnellisemmaksi kuin tähänkään asti.
6. Ruuhkat vähenevät tulevaisuudessa muillakin tavoilla kuin tunnelilla : kallis polttoaine, kestävä kehitys, uudet joukkoliikenneratkaisut ( esim. ratikka ), ruuhkamaksun käyttöönotto ja joukkoliikenteen yleinen positiivinen kehitys ja palveluverkon monipuolistuminen ohjaavat ihmisiä pois yksityisautoilusta. Seutuyhteistyöllä voidaan vähentää ruuhkia tehokkaasti. Onko Tampereella edes kunnon ruuhkia verrattuna muihin maihin – tunnelille ei oikeasti ole tarvetta.
7.Tunneli tuo vain välillistä hyötyä: työllisyyttä rakennusvaiheessa, mutta työllistyvätkö tamperelaiset ? Siihen kaupunki ei voi vaikuttaa. Työllisyysvaikutuskortti on siis kovin epävarma.
8. Tunnelin nopealle rakentamiselle ja kiireen perusteluna on käytetty sitä, että valtio on luvannut maksaa siitä 33 % ja että valtionosuus muuten menetetään. Valtionosuutta ei ole pakko käyttää nyt eikä vielä aivan lähitulevaisuudessakaan. Valtio tulee mukaan kustannuksiin kyllä myöhemminkin; tällaista viestiä on tullut.
9. Tunnelin vaikutus kaupunkikuvaan ja kaupungin viherympäristöön on negatiivinen
10. Tunneli estää Tampereen kehittymistä: Tunneli on niin kallis, että rahaa ei tule riittämään muihin tärkeisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin kuten keskustan kehittämiseen, Kansi- ja Areena- hankkeeseen, eteläpuiston ja teiden kehittämiseen jne.
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Kuntaliitoksiin ei saa pakottaa
Kuntauudistuksen toteutuminen on uusien valtuutettujen käsissä. Ei siis ole tässäkään suhteessa samantekevää, keitä ja mistä ryhmistä kuntalaiset päättäjiä valitsevat. Kuntauudistusta ja kuntaliitoksia on perusteltu lähinnä palveluiden turvaamisella.
Kuntaliitosten tulee olla ehdottomasti vapaaehtoisia, niihin hallitus ei saa pakottaa; ei edes välillisesti valtionosuusjärjestelmän ja valtionosuuslain uudistamisen kautta.
Valtio on viime vuosina lisännyt kunnille yhä uusia velvoitteita, joihin valtio ei ole osoittanut riittävästi määrärahoja. Kuntauudistukseen liittyy olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen, josta saadaa syksyllä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitys. Kuntauudistus koskettaa merkittävällä tavalla kaikkia kuntia ja kuntalaisia ja tähän uudistustyöhön on otettava mukaan myös oppositiopuolueet.
Pirkanmaalla Suur-Tampere keskustelu on ollut vielä melko laimeaa. Tampereen kaupungin talouden alijäämä alkaa olla sitä luokkaa, että emme kohta ole enää se vetovoimainen kaupunki ympäristökuntien silmissä kuin ennen. Miten tulevaisuudessa pystymme takaamaan palvelut suurtamperelaisille, kun oma talous on miinuksella ja työttömyysluvut huipussaan ? Uusi valtuusto joutuu heti tosipaikan eteen.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 7.10.2012.
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Tampere
Kuntaliitosten tulee olla ehdottomasti vapaaehtoisia, niihin hallitus ei saa pakottaa; ei edes välillisesti valtionosuusjärjestelmän ja valtionosuuslain uudistamisen kautta.
Valtio on viime vuosina lisännyt kunnille yhä uusia velvoitteita, joihin valtio ei ole osoittanut riittävästi määrärahoja. Kuntauudistukseen liittyy olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen, josta saadaa syksyllä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitys. Kuntauudistus koskettaa merkittävällä tavalla kaikkia kuntia ja kuntalaisia ja tähän uudistustyöhön on otettava mukaan myös oppositiopuolueet.
Pirkanmaalla Suur-Tampere keskustelu on ollut vielä melko laimeaa. Tampereen kaupungin talouden alijäämä alkaa olla sitä luokkaa, että emme kohta ole enää se vetovoimainen kaupunki ympäristökuntien silmissä kuin ennen. Miten tulevaisuudessa pystymme takaamaan palvelut suurtamperelaisille, kun oma talous on miinuksella ja työttömyysluvut huipussaan ? Uusi valtuusto joutuu heti tosipaikan eteen.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 7.10.2012.
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Tampere
maanantai 1. lokakuuta 2012
Päihde- ja mielenterveysneuvosto tarvitaan Tampereelle
Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun, päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin. Päihde- ja mielenterveysneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa.
Sen jäsenistön tulisi edustaa monipuolisesti päihde- ja mielenterveystyötä tekeviä järjestöjä, lautakuntaa sekä kaupunginhallitusta.
Neuvoston tehtävänä olisi esim. edistää Tampereen kaupungissa päihde – ja mielenterveystyötä tekevien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kaupungin päättäjien yhteistoimintaa, seurata kaupunkilaisten päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden kehitystä, seurata kaupunginhallinnon päätöksenteon mielenterveysvaikutuksia, edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökohtien huomioimista kaupungin päätöksenteossa, tehdä suunnitelmia, aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, seurata kaupungin päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumista, osallistua päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivittämiseen, huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, seurata väestön psyykkistä hyvinvointia, pohtia ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde – ja mielenterveystyön alueella, seurata päihde- ja mielenterveyspalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti (Mieli), tehdä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille ja hoitaa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille määräämät tehtävät.
Mielestäni Tampereen kaupungin tulisi perustaa uuden valtuustokauden alussa vammaisneuvoston kaltainen päihde- ja mielenterveysasioihin keskittyvä neuvosto. Tampereella toimiva Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta voitaisiin täten soveltuvin osin sulauttaa uuteen päihde- ja mielenterveysneuvostoon. Olen jättänyt asiasta valtuustoaloitteen viime vuonna.
Sen jäsenistön tulisi edustaa monipuolisesti päihde- ja mielenterveystyötä tekeviä järjestöjä, lautakuntaa sekä kaupunginhallitusta.
Neuvoston tehtävänä olisi esim. edistää Tampereen kaupungissa päihde – ja mielenterveystyötä tekevien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kaupungin päättäjien yhteistoimintaa, seurata kaupunkilaisten päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden kehitystä, seurata kaupunginhallinnon päätöksenteon mielenterveysvaikutuksia, edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökohtien huomioimista kaupungin päätöksenteossa, tehdä suunnitelmia, aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, seurata kaupungin päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumista, osallistua päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivittämiseen, huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, seurata väestön psyykkistä hyvinvointia, pohtia ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde – ja mielenterveystyön alueella, seurata päihde- ja mielenterveyspalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti (Mieli), tehdä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille ja hoitaa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille määräämät tehtävät.
Mielestäni Tampereen kaupungin tulisi perustaa uuden valtuustokauden alussa vammaisneuvoston kaltainen päihde- ja mielenterveysasioihin keskittyvä neuvosto. Tampereella toimiva Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta voitaisiin täten soveltuvin osin sulauttaa uuteen päihde- ja mielenterveysneuvostoon. Olen jättänyt asiasta valtuustoaloitteen viime vuonna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)