Valtuustoaloite: Säännöt sähköpotkulautojen pysäköinnille, nopeuksille ja pysäköinninvalvonnalle Tampereen kaupungissa

Tampereen kaupungin kaupunkikuvaan on yhdeksi uudeksi liikennemuodoksi ja liikennevälineeksi rantautunut yhteiskäyttöiset, eli vuokrattavat sähköpotkulaudat. Varsinkin kevään, kesän ja syksyn aikana niitä voi nähdä ja käyttää melkein kaikilla kaduilla ja jalkakäytävillä. Uudet liikkumismuodot ovat toki tervetulleita meidänkin kaupungissamme. Sähköpotkulaudat ovat erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten suosiossa. Niitä on helppo käyttää ja niillä pääsee sujuvasti paikasta toiseen. Sähköpotkulautojen käytöstä on kuitenkin valitettavasti koitunut myös harmia ympäristölle, sujuvalle liikkumiselle, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vaaratilanteiden ja onnettomuuksien vuoksi sähköpotkulautojen käytön rajoittamista on vaadittu muun muassa Ruotsissa ja Ranskassa. Kun tulee uusia tapoja liikkua, kaupunkimiljöössä tarvitaan säännöt, miten toimitaan, jotta turvallisuus ja viihtyisyys voidaan taata niin sähköpotkulautoja käyttävien osalta kuin muidenkin kaupunkilaisten osalta. Suomessa sähköpotkulautoja koskevat samat liikennesäännöt kuin polkupyöriä; siitä huolimatta niitä jätetään jatkuvasti kulkuväylille. Sähköpotkulautoja tarjoavien yritysten vastuulla on ohjeistaa käyttäjät. Yritykset pystyvät esimerkiksi näkemään, millä alueilla potkulautoja on jo tarpeeksi ja siirtämään laitteita niin, etteivät ne kaikki kasaudu yhteen pisteeseen keskustassa.

 

Vapaana olevia sähköpotkulautoja seisoo ja makaa erittäin usein ovien ja liikkeiden edessä, keskellä jalkakäytäviä, suojateitä, bussipysäkkejä ja niin edelleen. Erityisesti näkövammaisille, ikäihmisille, lapsille ja vammaisille sähköpotkulaudat muodostavat onnettomuusvaaran. Lisäksi niillä liikutaan liian suurilla nopeuksilla, jotka lisäävät turvattomuutta ja onnettomuusriski kasvaa. Vastaavaa keskustelua sähköpotkulautojen pysäköinnistä ja niiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen käydään tällä hetkellä muuallakin Suomessa mm. Helsingissä, myös Tukholmassa ja useissa Euroopan suurkaupungeissa. Tampereen olisi hyvä selvittää, millaisia ratkaisuja pysäköintiongelmaan on muualla löydetty. Tampereella tulisi saada mahdollisimman pian, mutta viimeistään kesäksi 2020, määritellyt pysäköintiruudut sähköpotkulaudoille. Lisäksi tulisi tehdä suunnitelma ja tehostaa tiedotusta, että ei ole sallittua jättää niitä mihin vaan lojumaan käytön lopetettua, koska ne haittaavat muiden kaupungissa liikkuvien turvallista jalankulkua ja pyöräilyä. Monet kaupunkilaiset kokevat turvattomuutta tällä hetkellä sähköpotkulautojen vuoksi, koska niitä ei käytetä asianmukaisesti.

 

Ehdotan, että Tampereen kaupunki aloittaa heti sähköpotkulautayritysten kanssa keskustelut pysäköinnin säännöistä, pysäköinnin valvonnasta ja siitä, miten käyttäjät saadaan pysäköimään sähköpotkulaudat turvallisesti. Lisäksi tulisi selvittää, onko esimerkiksi kaupungin järjestyssäännön puitteissa mahdollista vaikuttaa pysäköintiin ja nopeuksiin. Ehdotan myös, että Tampereen kaupunki aloittaa liikenneministeriön kanssa vuoropuhelun, miten sähköpotkulautojen kaltaiset uudet liikkumisen muodot tulisi huomioida tieliikennelaissa turvallisen liikkumisen ja pysäköinnin varmistamiseksi kaupungeissa.

 

 

Tampereella 27.1.2020

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun käyttöönotosta Tampereen kaupungissa

Asukaslähtöisessä ja demokraattisessa kaupungissa panostetaan kaikkien ryhmien, myös eri ikäryhmien, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tampereen kaupunki on ollut maassamme edelläkävijä monessa suhteessa, mitä tulee asukasdemokratiaan, kuntalaisvaikuttamiseen, ikäihmisten, erityisryhmien, lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Kaupungin kaikkien sektoreiden toiminta koskettaa myös lasten ja nuorten arkea, joten heidän äänensä tulee kuulua myös päätöksenteossa ja aloitteiden antamisessa. Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua elämäänsä ja hyvinvointiinsa vaikuttaviin päätöksiin on kirjattu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa korostetaan mm. osallisuuden, osallistumisen ja kuulluksi tulemisen merkitystä. Meillä toimivat ansiokkaasti myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.
Lasten ja nuorten äänen pitää kuitenkin kuulua myös muuten kuin näiden virallisten kanavien kautta, ja kaikenikäisten pitää päästä osallistumaan ja vaikuttamaan ikätasolleen sopivalla tavalla. Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on myös demokratiakasvatusta - vallasta ja oikeuksista seuraa aina myös vastuu. Mahdollisuus vaikuttaa jo lapsuusiästä lähtien vaikuttaa myönteisesti myös äänestyshalukkuuteen ja -kiinnostukseen.

Helsingissä on otettu käyttöön sähköinen palvelu (ruuti.munstadi.fi/aloitteet), jonka kautta alle 18-vuotiaat kuntalaiset voivat jättää aloitteita Helsingin kaupungille. Helsingissä aloitteet ohjataan asiasta vastaavalle työntekijälle, eikä nuoren tarvitse ennakkoon tietää, mikä osa kaupungin organisaatiosta asiasta vastaa. Aloitteen sanamuoto tai oikeinkirjoitus eivät ole este aloitteen jättämiselle ja nuorille tarjotaan tarvittaessa apua ja neuvoja aloitteiden tekemisessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut antamaan aloitteisiin vastauksen kohtuullisessa ajassa. Saapuneet aloitteet viedään myös kaupunginvaltuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa.

Kaikki Tampereella asuvat ovat iästä riippumatta kuntalaisia, joilla on oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun kautta voidaan löytää uudenlaisia ideoita, ajatuksia ja toimintatapoja kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämisen lisäämiseksi. Sähköisen aloitteen voisi tehdä yksin tai yhdessä useamman lapsen ja nuoren kanssa. Hyvä toimintaperiaate olisi, että aloitteen tekijän / tekijöiden tulisi jättää yhteystietonsa, joita ei julkaista, mutta niitä voidaan käyttää esim. lisätietojen kysymiseksi ja aloitteeseen vastaamiseksi. Tampereen kaupunginvaltuuston tulisi myös käsitellä saapuneet aloitteet vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun. Aloitepalvelun kehittämiseen tulisi ottaa mukaan myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.

Tampereella 27.1.2020

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustokysely koskien Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmia - Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 27.1.2020

§ 5 Valtuustokysely koskien Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmia - Aila Dündar-Järvinen  

TRE:609/11.00.01/2020

Valmistelija

• Ekholm Virpi, Kiinteistöjohtaja

Perustelut

Aila Dündar-Järvisen valtuustokysely:
Tein valtuustokyselyn Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmista liki vuosi sitten, 18.2.2019. Valitettavasti joudun nyt tekemään uuden kyselyn samasta asiasta, koska vuosi on kulunut eikä tilanne ole helpottunut, vaan pahentunut Kämmenniemen koulussa.
Jo syksystä 2018 lähtien Kämmenniemen alakoulun ja yläkoulun oppilailla on ollut runsaasti oireilua. Jo tuolloin useiden lasten vanhemmat ovat kertoneet, että heidän lapsillaan on hengitystieinfektioita, päänsärkyä, äänen menetystä ja silmien voimakasta kutinaa ja kirvelyä. Usean lapsen kohdalla oireilut ovat erittäin voimakkaita ja vakavia, myös koulun henkilökunnan kohdalla. Lasten poissaolot koulusta ovat lisääntyneet. Oireilut koskevat myös yläkoululaisia, koska he oleskelevat samoissa tiloissa.

Kysyn :

1.    Kuinka vakavia oireita oppilailla tulee esiintyä, ennen kuin heille järjestetään väistötilat koulun perusteellista remonttia tai uutta koulua varten?

Tampereen kaupungin terveystarkastaja Matti Naukkarisen mukaan (sisäilmatiedotustilaisuus 24.4.2019) koulun kunnostamisen toimenpiderajana ovat oppilaiden tai henkilökunnan keskuudessa ilmaantuvat äkilliset yliherkkyysreaktiot (anafylaktiset reaktiot) ja astmadiagnoosien lisääntyminen. Samoihin aikoihin tehtiin huhtikuussa 2019 oppilaiden vanhemmille vanhempainyhdistyksen taholta oirekysely. Kyselyyn vastasi 126 henkilöä, joista 92 oireili. Lukuisille Kämmenniemen koulun oppilaille on puhjennut astma tai astmaattiset oireet ovat pahentuneet. Samaa on ilmennyt myös koulun henkilökunnalla. Ala-asteen oppilaista useat ovat vaihtaneet koulua ja henkilökunnan keskuudesta opettajia on vaihtanut toiseen kouluun.

Tampereen kaupunki teetti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyn, jonka tuloksista on koulun rehtorin Markku Rissasen mukaan kerrottu 5.6.2019 päivätyssä tiedotteessa. Se ei ilmeisesti kovinkaan kattavasti saavuttanut vanhempia, sillä vanhempainyhdistys joutui tiedustelemaan myöhemmin syyskuussa sen tuloksia. Tulosten mukaan alakoulun oppilaat (3.- 6. luokat, vastausprosentti 83) kokevat tavanomaista enemmän oireita, kuten hengitystie-, silmä- ja nenäoireita, sekä olosuhdehaittoja, kuten liiallista kuumuutta/kylmyyttä, tunkkaisuutta ja pölyisyyttä. Yläkoulun oppilaat (vastausprosentti 70) kokivat oireita ja olosuhdehaittoja tavanomaista enemmän tai hieman tavanomaista enemmän. Yläkoulun puolelta raportoitiin mm. ilmanvaihdon riittämättömyyttä ja maakellarimaista hajua.
Kyselyiden lisäksi kaupungin sisäilmatyöryhmässä on ohjeistettu, että koulun henkilökunnan tulee olla yhteydessä työterveyteen ja oppilaiden huoltajien vastaavasti kouluterveydenhuoltoon. Näissä yhteydenotoissa kertyneiden oireiluilmoitusten toivotaan tulevan työryhmälle kootusti terveydenhuollon kautta, jotta terveydenhuollossa voidaan ensin arvioida, johtuuko oireilu sisäilmasta vai esim. allergiasta tai jostakin perussairaudesta. Koulun rehtori Markku Rissanen ja sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Laura Pyykkö kertoivat kirjeessään 13.12. 2019, että henkilökunnan työterveydestä ei kuitenkaan ole tullut mitään yhteydenottoja ennen työryhmän perustamista. Työryhmätoiminnan alettua henkilökunnalle teetettiin Pirteskooppi- oirekysely, mutta sen tulokset ”eivät viitanneet suoranaisesti sisäilmasto-ongelmaan”. Yhteydenottoja ei ole tullut myöskään työsuojeluvaltuutetun kautta. Kouluterveydenhoitajiltakaan ei Rissasen ja Pyykön mukaan ole tullut oireilmoituksia ennen työryhmän perustamista. Samassa kirjeessä eri yhteydessä toisaalta sanotaan, että "näitä ilmoituksia on pyydetty etenkin kouluterveyteen, mutta myös sisäilma-asiantuntijalle ja terveydensuojeluviranomaiselle on tullut ilmoituksia. Oireilutiedot on koostettu näistä yhteydenotoista”. Aiemmin vanhemmille suunnatussa tiedotteessaan 27.11.2019 rehtori antoi ymmärtää, että ”osa oireilusta on selitettävissä niillä tekijöillä, mihin korjaustoimet ovat jo kohdistuneet. Osa saattaa johtua muiden käyttäjien hajusteista tai kotieläimistä. Toivon, että koulutalon käyttäjät pyrkivät omalta osaltaan välttämään voimakkaiden hajusteiden käyttöä. Niitä ehtii laittaa sitten koulupäivän jälkeen.”

2.    Onko mahdollista tehdä uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä (oirekyselyä), johon vanhemmatkin voivat tavalla tai toisella vastata?

Kämmenniemen koulun vanhempainyhdistys on edellyttänyt uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä, johon vanhemmatkin voivat osallistua. Viimeksi kysely tehtiin 3.- 6 luokkalaisille sekä yläkoululaisille. Kysely tehtiin kouluaikana. Kaikki eivät kuitenkaan ymmärtäneet kysymyksiä. Kuinka moni kolmasluokkalainen tietää esim. mikä on hengitystieinfektio tai taiveihottuma? Herää kysymys, miten saavutetaan yhteisymmärrys koululaisten oireilusta, kun vanhemmat jo keskenään puhumalla saavat suurempia oireilevien oppilaiden lukumääriä, kuin mistä sisäilmatyöryhmä puhuu? Osa oireilevista henkilökunnan jäsenistä on jo luovuttanut ja vaihtanut työpaikkaa, tai vanhemmat ovat siirtäneet oireilevat lapsensa pois Kämmenniemen koulusta. Myöskään kaikki vanhemmat eivät jaksa enää ilmoittaa oireita uudestaan ja uudestaan. Monet vanhemmista kokevat olonsa toivottomaksi ja toivovat, että lasten terveydentila asetettaisiin etusijalle ja tämä näkyisi myös konkreettisina tekoina.
Miten selitetään se, että Kämmenniemen koulua käyvä lapsi ei oireile lomilla, mutta heti kun palaa kouluun, oireet palaavat?

3.    Kenellä/ Keillä on oikea ja kokonaisvaltainen tieto todellisesta tilanteesta?

Vanhempien näkökulmasta sekava asiakokonaisuus on ahdistava. Ajantasainen viestintä sisäilmatyöryhmän ja huoltajien välillä on käytännössä erittäin huonoa. Monet vanhemmat kokevat, että Kämmenniemen koulun sisäilmasta oirehtivat oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa, eikä koululaisten yhdenvertaisuus toteudu Tampereen muihin kouluihin nähden. Fakta on, että kaikilla oirehtivilla lapsilla ei ole mahdollista vaihtaa koulua. Yksi vaikeimmin käsiteltävissä olevista ongelmista on suuri epätietoisuus koulun oppilaiden ja henkilökunnan todellisesta terveydentilasta ja siitä, miten tähän on viranomaisten toimesta reagoitu. Tiedottaminen on sekavaa ja antaa tilaa monenlaisille väärinkäsityksille. Vanhempien oma näkemys ja viranomaisinformaatio ovat niin ristiriitaisia, että monien vanhempien luottamus lasten terveydestä vastuullisiin viranomaisiin horjuu. Tällaisia viestejä olen saanut vanhemmilta ja vanhempainyhdistyksen jäseniltä.
Vaatimus oireilun raportoimisesta kouluterveydenhoitajan tai työterveyden kautta ei tarjoa kokonaisvaltaista tietoa oppilaiden ja henkilökunnan oireistoista. Oppilaan pääsy kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on hyvin rajattua ja hankalaa varsinkin yhdessä työssäkäyvien vanhempiensa kanssa ja puhelinajatkin ovat rajattuja vain yhteen soittotuntiin päivässä. Tiedon kulkeutuminen kouluterveydenhuollon kautta sisäilmatyöryhmälle on niin sattumavaraista ja työ- tai koulupäivän aikajärjestelyistä riippuvaista, ettei luotettavaa otantaa koulussa käyvien terveydentilasta ole tällä tavoin saatavissa.

4.    Eikö lasten kannalta olisi turvallisinta hankkia väistötilat välittömästi?

Oppilaiden vanhemmat ovat jo pitkään edellyttäneet, että kaupunki hankkii väistötiloiksi sopivat parakit koulun pihalle. Joka vuosi sairastuu lisää lapsia astmaan. Vanhempia ihmetyttää, miten leasing-parakkeja on onnistuttu saamaan muihin Tampereen kouluihin. Väistötilojen tarpeellisuuteen rehtori ja sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja on vastannut 13.12.2019, että: ”Kämmenniemen koulun tilanteessa oli ja on tehtävissä toimenpiteitä, joilla voidaan estää epäpuhtauksien pääsy ilmaan. Viime kesänä toteutetut korjaukset saatiin tehtyä nopealla aikataululla niin, että toiminta voitiin aloittaa korjatuissa tiloissa kesäloman jälkeen”. Siitä huolimatta koulussa päätettiin siirtää viidesluokkalaiset uusimman rakennusosan korjaamattomiin tiloihin, joissa ei ole edes pulpetteja.

5.    Onko mahdollista saada vanhempainyhdistyksen edustaja sisäilmatyöryhmään?

Vanhemmat haluavat oman edustajansa sisäilmatyöryhmään. Vanhempainyhdistys on kysynyt, miksi he eivät voi esittää edustajaa mukaan sisäilmatyöryhmään. Sisäilmatyöryhmä on vastannut 13.12.2019, että sisäilmatyöryhmät jatkavat nykyisessä kokoonpanossa, jossa lasten edustajina koulujen työryhmissä ovat terveydensuojeluviranomainen, rehtori, vastaava rehtori ja koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja. Oman edustajan saaminen sisäilmatyöryhmään hälventäisi pelkoja ja toisi vanhemmille lasten huoltajina varmuuden ja ajantasaisen tiedon, miten asiat etenevät ja mitä toimenpiteitä on käynnissä ja milloin.

Kuten nämä tekemäni valtuustokyselyt osoittavat, Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ovat huolestuttaneet jo toista vuotta koululaisia, heidän vanhempiaan, vanhempainyhdistystä ja henkilökuntaa. Tilanne on pahentunut, ei parantunut, joistakin tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Lain mukaan kaikki koululaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa, riippumatta koulun sijainnista. On selvää, että monissa Tampereen kouluissa on sisäilmaongelmia tällä hetkellä. Siitä huolimatta Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat on saatava korjattua heti. Kesällä 2020 tehtävät toimenpiteet tulevat liian myöhään, monen koulua käyvän koululaisen ja henkilökuntaan kuuluvan terveys ja hyvinvointi on liian kovalla koetuksella jo nyt.

Apulaispormestari Jaakko Stenhällin vastaus Aila Dündar-Järvisen valtuustokyselyyn:


Vastaukset esitettyihin kysymyksiin


1. Kuinka vakavia oireita oppilailla tulee esiintyä, ennen kuin heille järjestetään väistötilat koulun perusteellista remonttia tai uutta koulua varten?

Väistötilojen hankintaa arvioidessa selvitetään rakennuksesta tehtyjen tutkimusten perusteella, mitä toimenpiteitä tarvitaan ja mitä toimenpiteitä voidaan tehdä, jotta mahdollisuus tavanomaisesta poikkeavalle olosuhteelle altistumiselle pienenee.

Oireilutiedot, joihin yllä olevassa viitataan, ovat tulleet työryhmän perustamisen jälkeen.

Edellisen valtuustokyselyn jälkeen eli viime kesänä 2019 tehtiin laajamittaiset korjaukset Kämmenniemen koulun vuonna 1988-rakennetulle osalle tehtyjen tutkimusten pohjalta:

• Seinäpinnat on tiivistetty sisäpuolelta, tiivistyskorjausten onnistuminen on varmistettu työn aikana tehdyillä merkkiainekokeilla, jotka tullaan uusimaan vuosittain niin kauan, kunnes seinärakenne on korjattu
• Ilmanvaihdon puhaltimet on uusittu ja 1969 rakennetulta osalta on siirretty yksi ilmanvaihdon pakettikone nykyiseen nuorisotilaan/luokkaan
• Ilmanvaihto on nuohottu ja tasapainotettu
• Rakennusautomaatio on saneerattu
• Liikuntasalin katon akustiikkalevyt on uusittu
• Irtaimisto on puhdistettu/uusittu korjausten yhteydessä ja korjauksissa on noudatettu ulkopuolisen valvomaa P1-puhtausluokkaa
• Rakennuksen ulkopuolella on tehty piha-alueiden kallistusten korjaukset, ulkopuolisen salaojitus- ja sadevesijärjestelmän uusiminen, sokkeleiden ulkopuolinen veden- ja lämmöneristys
• Lisäksi 1969 rakennetulle osalle:
  • Tilat on poistettu käytöstä, toiminta on siirretty muihin osiin
  • Käytävän viereiset tilat on alipaineistettu, alakatto on kapseloitu ja sisäseiniksi jätetyt vanhat ulkoseinät on tiivistetty sisäpuolelta

Mahdollisesti siirtynyt irtaimisto on puhdistettu ennen siirtämistä toisiin tiloihin

Kesällä 2019 tehtyjen korjausten jälkeen, korjatuista tiloista on syksyn 2019 aikana tullut ilmoitus alle kymmenen oppilaan oireiluun liittyen kouluterveydenhoitajalle, sisäilma-asiantuntijalle tai terveydensuojeluviranomaiselle. Yksi korjatulla puolella työskentelevä nuorisopuolen työtekijä on ollut yhteydessä työterveyteen mahdollisesti sisäilmaan liittyvästä oireilusta.

Kesällä 2019 tehtiin kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus vuonna 2001 rakennetulle osalle ja siinä havaittiin sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Näistä huomioista on valmisteltu yksityiskohtaiset korjaustoimenpiteet

Toimenpiteitä on siis tehty laajasti koulun vanhimmilla osilla ja kesällä 2020 tullaan korjaamaan vuonna 2001 rakennetun osan tutkimuksissa havaitut ongelmat niiltä osin, mitä ei ole toiminnan aikana voitu korjata. Korjaussuunnittelu vuonna 1988 rakennetun rakennuksen lopullisista korjauksista etenee.

Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ylittyy, mm. mikäli havaitaan kosteusvaurio, jolla on ilmayhteys sisäilmaan. Näiltä osin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tämä riittää myös terveyshaittaa arvioidessa eli havaitut ongelmat tulisi korjata, vaikka kukaan ei oireilisi.

2. Onko mahdollista tehdä uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä (oirekysekyä), johon vanhemmatkin voivat tavalla tai tosiella vastata?

THL:n oirekysely on THL:n suunnittelema ja toimittama. He ovat itse määritelleet, että kysely teetetään koulussa ja oppilaat itse vastaavat siihen. THL on laatinut kysymykset. Tampereella oppilaiden sisäilmakysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Kyselyssä oli mukana 24 ala-ja yläkoulua/rakennusta. Kyselyyn vastasi 3327/6304 oppilaasta. (vastausprosentti vaihteli 0-85% välillä).

Oireiden osalta (hengitystie-, alahengitystie-, silmä-, iho-, yleisoireet) kohdekoulun oppilaiden raportoima oireilu oli kokonaisuudessaan tavanomaista yleisempää. Olosuhteiden osalta (liian kuuma, liian kylmä, tunkkainen tai huono ilma, epämiellyttävä ilma, pölyisyys, likaisuus, melu luokan rauhattomuus) Kämmenniemen ala- ja yläkoulunoppilaat kokivat enemmän useita olosuhdehaittoja verrattuna muihin suomalaisiin kouluihin.

Oppilaiden huoltajia on pyydetty olemaan yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, mikäli huoltaja epäilee huollettavallaan mahdollisesti koulun sisäilmaan liittyvää oireilua. Kouluterveydestä voidaan tarvittaessa ohjata lisätutkimuksiin ja selvityksiin. Mikäli huollettava käy esimerkiksi yksityisellä lääkärillä, pyydetään näistä siellä tehdyistä selvityksistä tai arvioista myös tieto kouluterveyteen. Huoltajat voivat halutessaan ilmoittaa myös sisäilma-asiantuntijalle tai terveydensuojeluviranomaiselle. Näiltä tahoilta tieto välittyy kohdekohtaiseen sisäilmastotyöryhmään. Oppilaiden itsensä takia suositellaan olemaan yhteydessä terveyden alan asiantuntijaan oirearvion tekemiseksi, jotta ei jäisi huomaamatta jokin perussairaus, joka vaatisi hoitoa.

Työntekijöitä on ohjeistettu olemaan yhteydessä omaan vastuutyöterveyshoitajaan tai –lääkäriin, joilta saadaan ajantasainen tieto sisäilmastotyöryhmään. Mikäli käy muulla lääkärillä Pirtessä tai vaikkapa yksityisellä lääkärillä, täytyy siitä ilmoittaa esim. sähköpostilla omalle vastuuhoitajalle/lääkärille, jotta tieto välittyy sisäilmastotyöryhmään.

THL:n oirekyselystä on keskusteltu Tampereen kaupungin sisäilman ohjausryhmässä 22.1.2020 ja siellä KOPA:n edustus päätti, että he käsittelevät asiaa omassa johtoryhmässään. KOPA tilasi ja maksoi edellisen 20 koulun oppilaiden sisäilmakyselyn teettämisen.

Tuoreessa THL:n tutkimuksessa, joka on tehty 129:ssä helsinkiläisessä koulussa selvisi, että koulun sisäilma laatua ei voi luotettavasti arvioida oppilaiden oireilun perusteella, vaan esim. korjauspäätökset tulee perustua tutkittuun tietoon.

3. Kenellä/ Keillä on oikea ja kokonaisvaltainen tieto todellisesta tilanteesta?

Kämmenniemen koululla on järjestetty muihin samassa tilanteessa oleviin kouluihin nähden enemmän tiedotustilaisuuksia. Tiedotustilaisuuksia on ollut nyt yhteensä kolme viimeisen vuoden aikana. Näissä tilaisuuksissa oppilaiden huoltajilla on ollut mahdollisuus kysyä tutkimukset tehneeltä tutkijalta tarkentavia kysymyksiä. Lisäksi kysymyksiin on ollut vastaamassa muut asiantuntijatahot ja sisäilmastotyöryhmän osapuolet. Kaikki tiedotustilaisuuksissa nähdyt materiaalit on lähetetty huoltajille yhdessä tilaisuudesta laaditun muistion kanssa.

Kysymyksiä on aina voinut esittää sisäilma-asiantuntijalle, joka on vastannut sisäilmastotyöryhmän puheenjohtajana huoltajien lähettämiin kysymyksiin kohtuullisessa ajassa. Kaikki raportit on ja on ollut mahdollista pyytää sisäilma-asiantuntijalta.

Seuraava infotilaisuus on keväällä ja tuolloin kerrotaan tarkemmin kesällä 2020 tulevista toimenpiteistä.

Kaikista sisäilmastotyöryhmän kokouksista on laadittu tiedote, joka on lähetetty henkilökunnalle ja huoltajille.

Huoltajille on kerrottu mahdollisuudesta käydä esim. terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkärillä ja pyydetty vain sitten ilmoittamaan tästä esim. sähköpostilla kouluterveydenhoitajan kautta sisäilmastotyöryhmälle. Tämä on Tampereen kaupungin sovittu toimintamalli eikä muissa kohteissa ole tullut ilmi tähän liittyviä epäkohtia tai epäilyitä sen riittämättömyydestä.

4. Eikö lasten kannalta olisi turvallisinta hankkia väistötilat välittömästi?

Sisäilmastotyöryhmän tietojen mukaan vanhimmalla osalla tehdyt korjaukset ovat onnistuneet odotetulla tavalla eli tarvetta väistötilalle ei ole.

Uusimmalla osalla tehtyjen tutkimusten pohjalta on tehty ja suunniteltu toimenpiteitä, joilla saadaan poistettua paikalliset vaurioituneet materiaalit yhdestä luokkatilasta ja hallinnon tiloista sekä toistaiseksi sisäilmaan vaikuttamattomat riskitekijät muovimattoihin liittyen. Ilmanvaihtoon liittyviä toimenpiteitä on jo tehty ja tehdään paraikaa.

Työryhmän arvion mukaan väistötilalle ei ole tarvetta, koska nyt tehdään ja kesällä 2020 tullaan tekemään toimenpiteitä, joilla saadaan alennettua mahdollisuutta altistua tavanomaisesta poikkeaville olosuhteille.

5. Onko mahdollista saada vanhempainyhdistyksen edustaja sisäilmatyöryhmään?

Vanhempainyhdistyksen edustajan osallistumista sisäilmastotyöryhmän kokouksiin on käsitelty Tampereen kaupungin moniammatillisessa sisäilman ohjausryhmässä toukokuussa 2019. Ohjausryhmä linjasi asiasta tuolloin seuraavasti:                              

• Kokouksessa käsiteltiin aloitetta koulujen vanhempainyhdistysten edustajien osallistumisesta kohdekohtaisiin sisäilmastotyöryhmiin. Ohjausryhmä päätti, että sisäilmastotyöryhmät jatkavat nykyisessä kokoonpanossa, jossa lasten edustajina koulujen työryhmissä ovat terveydensuojeluviranomainen, rehtori, vastaava rehtori ja koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja. Päätöksen perusteena ovat seuraavat seikat:
  • Sisäilmastotyöryhmän jäsenillä on työnsä puolesta vastuu kaikkien tilojen käyttäjien kannalta. Vastuuta kokouksissa tehtävistä päätöksistä ei voida laittaa vanhempainyhdistyksen edustajien harteille, koska heillä ei välttämättä ole asiantuntemusta käsiteltävistä asioista eivätkä he voi olla juridisesti vastuussa muista kuin omista lapsistaan.
  • Päiväkodeissa tai toisen asteen oppilaitoksissa vanhempainyhdistyksiä ei ole eikä eri ryhmiä haluta asettaa eriarvoiseen asemaan.
  • Oireilutietojen pohjana tulisi olla terveydenhuollon ammattilaisen arvio siitä, liittyykö koettu oireilu koulun sisäilmaan. Siksi on tärkeää, että oppilaat käyvät kouluterveydenhoitajan luona, joka koostaa oireilutiedot sisäilmastotyöryhmälle.
  • Jokaisesta sisäilmastotyöryhmän kokouksesta laaditaan jatkossakin tilojen käyttäjille tiedote, jossa kerrotaan kokouksessa päätetyistä asioista. Sisäilmatutkimusten tuloksista järjestetään tiedotustilaisuudet henkilökunnalle ja huoltajille. Viestintää ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa pyritään parantamaan esimerkiksi keskustelutilaisuuksien avulla

Kämmenniemen koulun kohdekohtaisen sisäilmastotyöryhmän tietojen mukaan tilanne Kämmenniemen koulussa ei ole huonontunut, vaan parantunut kesällä 2019 tehtyjen korjausten jälkeen ja tulee parantumaan vielä kesällä 2020 tehtävien toimenpiteiden jälkeen. Akuutteihin toimenpiteisiin on ryhdytty eli ilmanpuhdistimia on hankittu kaupungin ohjeistuksen mukaisesti tulleiden ilmoitusten mukaan.