Valtuustoaloite Tampereen kaupungin pormestarimallin uudistamiseksi ja pormestarin valitsemiseksi suoralla kansanäänestyksellä

Jätin valtuustoaloitteen pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi 12.12.2011 sekä tilaaja-tuottajamallin lakkauttamiseksi 10.11.2014. Tampereen kaupunki selvitti päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä pormestarimallista sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuussa 2011. Tuloksia verrattiin marras-joulukuussa v.2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn. 56 % vastaajista v. 2011 koki, että raja politiikan ja virkamiestoiminnan välillä ei ole selkeytynyt. Lisäksi 53 % vastaajista v. 2011 oli sitä mieltä, että pormestari tulisi voida valita myös muista henkilöistä kuin valtuutetuista. Enemmistö viranhaltijoista kannatti v. 2011 pormestarin valintaa muista kuin valtuutetuista kun taas enemmistö luottamushenkilöistä valitsisi pormestarin valtuutettujen joukosta. Tänä vuonna 57 % pormestarimalli- kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koki, että apulaispormestareiden toimenkuva ja toimivalta kaipaisivat selkeyttämistä. Vastaajat kokivat myös, että pormestarin ja tuotannosta vastaavien johtajien välisessä työnjaossa on kehitettävää (57 % vastanneista). Huomattavaa kyselyssä oli, että pormestarin esikunnan roolissa on selkeyttämistä (67 % vastanneista). Näkemykset siitä, pitääkö pormestarin apuna olla nykyistä selkeämmin konsernin operatiiviseen johtamiseen keskittyvä virkamiesjohtaja tai johtajia, jakaantuivat lähes tasan (53 % puolesta, 47 % vastaan).

 

Tampereen kaupunginhallituksen alaisen jaoston, suunnittelujaoston, linjauksen mukaisesti yksi toimintamallin kehittämisteemoista vuonna 2011 oli poliittisen johtamisen kehittäminen. Poliittisen johtamisen kehittämisen tavoitteena on mm. arvioida pormestarin valintatapaa ja luoda perusta valintatavasta päättämiselle sekä arvioida apulaispormestarien roolia suhteessa pormestariin, konsernihallinnon johtajiin ja kaupunginhallitukseen. Pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä apulaispormestareiden roolissa haluttiin korostaa nimenomaan päätoimista lautakunnan puheenjohtajuutta siten, että virkamiesvalmistelu tapahtuisi tilaajaryhmässä ja että apulaispormestareiden  tehtävissä pääpaino olisi valmistelun ja poliittisen päätöksenteon ohjaamisessa sekä edustamisessa kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin päin ts. antaa kasvot päätöksenteolle. Käytännössä apulaispormestarit voivat toimia valtuustossa ns. kaksoisroolissa: valtuutettuna ja ehkä myös valtuustoryhmän puheenjohtajana ja valmistelun suuntaviivoista määräävinä pormestarin alaisina ja varahenkilöinä.

 

Pormestarimalli jakaa edelleen mielipiteitä vuosien jälkeen niin kuntalaisten, päättäjien kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa. Erityisen huolestuttava piirre on ollut apulaispormestareiden vaihtuvuus. Viime valtuustokaudella ainoastaan 1 alkuperäisistä 

v. 2009 tammikuussa valituista 4 apulaispormestarista jatkoi luottamustehtävässään kauden loppuun. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa kaikki nykyiset apulaispormestarit olivat kansanedustajaehdokkaina ja yksi tuli valituksi, joten kaupunginvaltuusto valitsee uuden apulaispormestarin 11.5.2015. Tiheä vaihtuvuus heikentää merkittävästi lautakunnan toimintaa, koko prosessin toimivuutta sekä sitä kautta kuntalaisia koskevia päätöksiä. Myös pormestarin valintatapa herättää edelleen keskustelua: tuleeko pormestarin olla valtuutettu vai ei, pitäisikö pormestari voida valita suoralla kansanäänestyksellä ?

 

 

Esitin Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessani 12.12.2011, että apulaispormestareiden määrää vähennetään neljästä kolmeen ja että Tampereen kaupunki tekee aloitteen sisäasiainministeriölle mahdollisuudesta valita pormestari myös suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2012 syksyn kunnallisvaaleissa. Valitettavasti tähän ei löytynyt riittävästi tahtoa.

 

Tampereen kaupunki käynnisti keväällä 2015 toimintamallin uudistustyön , Tampere 2017- projektin. Myös kaupungin henkilöstö ja päättäjät on otettu tiiviisti mukaan uudistustyöhön.  Valtuustoryhmille tehtiin kysely koskien mm. toiminta- ja pormestarimallia. Kyselyn perusteella pormestarimallin jatkuminen saa kannatusta. Pormestarin rooli nähdään erityisesti poliittisena johtajana, kasvojen antajana poliittiselle päätöksenteolle. Pormestarin valintatapa jakaa valtuutettujen ja valtuustoryhmien mielipiteitä. Osa on sitä mieltä, että nykyinen valintatapa on hyvä; toiset haluavat antaa kansalle mahdollisuuden valita pormestari. Nykyisen tilaaja- tuottajamallin jatkaminen ei saa enää kannatusta. Toimintamallin uudistuksessa nykyisen mallin hyvät puolet halutaan säilyttää. Poliittisen ja

virkamiesjohdon rooleja tulee tulevaisuudessa selkiyttää. Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan 15.6.2015 toimintamallin uudistusta.

 

 

Esitän, että Tampereen kaupunki päättää apulaispormestarien roolista ja tarpeesta, kun tilaaja-tuottajamallin tulevaisuudesta on päätetty. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki valitsee pormestarin suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2017, jos se kuntalain mukaan on silloin mahdollista.

 

 

 

 

Tampereella 11.5.2015

 

 

Aila Dündar- Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

 

Valtuustoaloite Tilakeskuksen konsulttikulujen ja Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitysten selvittämisestä

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos maksoi konsulttipalveluista noin 2,8 miljoonaa euroa vuosina 2011–2014. Tämä käy ilmi Aamulehden selvityksestä.

Aamulehden mukaan Tampereen kaupungin säästöt eivät ole vähentäneet konsulttien käyttöä. Kaupungin kiinteistöjen korjauksista vastaava Tilakeskus on lisännyt konsulttiostoja yli puoli miljoonaa euroa neljän vuoden aikana.

Konsulteille on maksettu esimerkiksi rakennusliikkeiden tuntityönä tekemien korjaustöiden valvonnasta, suunnittelusta ja projektipäällikön tehtävien hoitamisesta työmailla. Jätin valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin konsulttipalvelujen käytön selvittämisestä 15.4.2013.

 

Aamulehti kertoi aiemmin, että Tampere on maksanut 72 kohteen korjauksista ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin budjetteihin vuosina 2011-2014.

Kyse on alle miljoonan euron kokoisista korjauskohteista. Budjettiylitysten yhteissumma on vuosilta 2011–14 noin 9,5 miljoonaa euroa. Aamulehden keräämien tietojen mukaan Tilakeskukselta on laskutettu myös dokumentoimattomia konsulttien työmaakäyntejä vuosina 2012 ja 2013. Aamulehti uutisoi aiemmin, että Tampere on maksanut kymmenien kohteiden korjauksista ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin kohdebudjetteihin. Aamulehden selvityksessä budjettien reiluja ylityksiä löytyi kymmenistä kohteista.  Näiden kohteiden todelliset kustannukset tulisi nyt tarkistaa tarkennetuilla laskelmilla. Aamulehden jutun mukaan kyseisten budjettiylitysten yhteissumma on vuosilta 2011–14 noin 9,5 miljoonaa euroa. Selvityksessä käytiin läpi yli 1 000 Tampereen kaupungin kohteen korjaustoimenpiteet, hankebudjetti ja toteutuneet kulut. Tilakeskuksen  mukaan töiden kokonaisbudjetti oli yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Alkuperäinen budjetti vähintään kaksinkertaistui 72 kohteessa eri puolilla kaupunkia. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulisi jokaisen kohteen yksityiskohtaiset budjettitiedot olla luettavissa.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää nopealla aikataululla Tilakeskuksen konsulttikulut- ja palvelut. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitykset selvitetään. Kaikki nämä selvitykset tulee tuoda kaupunginvaltuutettujen tietoon mahdollisimman nopeasti.

Tampereella 15.6.2015

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )