17.12.2008
Lehdistötiedote 17.12.2008
Julkaisuvapaa: Heti
Ilmoitan eroavani Kokoomuksen ja Rkp:n valtuustoryhmästä. Tehtyäni valtuustovuosieni aikana lukuisia sosiaalialan ym. kehittämisaloitteita katson, että toimintani näiden asioiden edistämiseksi Kokoomuksen valtuustoryhmässä Tampereen kaupungissa on käynyt mahdottomaksi ryhmän johdon lukiessa aloitteellisuuteni jopa rasitteeksi. Koen, että valtuutetun aloiteoikeus on kuntalain suojaama, eikä siten rangaistavaa toimintaa, eikä aloitteellisuuden tulisi johtaa sanktioihin tai toimintamahdollisuuksien rajoittamiseen. Eroon on lisäksi muita syitä. Koen, että minut on savustettu ryhmästä. En myöskään hyväksy ryhmän alentuvaa suhtautumista oppositiopuolueisiin. Kokoomusryhmä mitätöi kuntalaisten minulle antaman vahvan valtakirjan enkä pysty jatkamaan Kokoomuksen valtuutettuna. Aion jatkaa sitoutumattomana vanhusten, vammaisten ja omaishoitajien puolustamista valtuustossa.
Ilmoitan päätöksestäni myöhemmin joko perustaa oma valtuustoryhmä tai liittyä sitoutumattomana sosiaalidemokraattiseen valtuustoryhmään.
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
lauantai 7. helmikuuta 2009
Budjettipuhe 17.11.2008 Kaupunginvaltuustossa
23.11.2008
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Käsittelemme nyt viimeistä tämän valtuustokauden talousarviota. Vuoden 2009 talousarvio on tehty pienemmillä lisäyksillä kuin tämän vuotinen. Itse asiassa valtuustoryhmät tekivät vain tekstilisäyksiä, määrärahalisäyksiä ei ensi vuodelle tehty. Yksi ja varmaan merkittävin syy on maailmantalouden huolestuttava kehitys, joka vaikuttaa myös Tampereen kaupunkiin.
Budjettineuvottelujen lähestyessä jätin valtuustoryhmille seuraavat budjettiehdotukseni:
Vammaisten henkilökohtaiset avustajat. Ailan esitys: "Vammaisten henkilökohtaisen avustajatoiminnan laajentamiseen varataan ensisijaisesti ensi vuoden talousarviossa lisämäärärahoja esiintyvää tarvetta ja uudistuvaa vammaispalvelulainsäädäntöä vastaavasti ja että henkilökohtaisten avustajien tuntipalkkaa ( v.2008: 7,80€) kehitetään vuonna 2009 niin, että se vastaa vähintään Tampereen naapurikuntien maksamaa keskimääräistä palkkatukea (esim. vuonna 2008 Kangasala 9.88€, Pirkkala 9.23€, Ylöjärvi 8.62€) ja 200 000 euron lisäystä vammaisten henkilökohtaiseen avustajatoimintaan vuodelle 2009. Em. Ailan esitys hyväksytty Tetolassa 3.9.2008.
-Omaishoidon tukikeskus : "Asian käsittelyn kuluessa Aila Dündar-Järvinen esitti Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että selvitetään yhteistyössä seutukuntien kanssa mahdollisuudet perustaa seudullinen omaishoidon tukikeskus Tampereelle." Em. hyväksytty Lanulassa 4.9.2008.
- Ikäihmisten asioiden koordinaattorin toimen perustaminen (vanhusasiamies). Tämä on myös Vaari-työryhmän suositus.
- Kansainvälisen koulun perustaminen Tampereelle. Aila Salmelinin vastaus aloitteeseeni, Lanula 4.9.2008 " Edellä selostettujen tarvekartoitusten ja kyselyjen perusteella voidaan todeta, että valmistelu kansainvälisen koulun perustamiseksi Tampereelle tulee käynnistää. Selvitystehtävään tulee asettaa seudullinen työryhmä, joka kartoittaa erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, arvioi kustannusvaikutuksia, yhteistyömahdollisuuksia Tampereen lyseon lukion IB-linjan kanssa sekä muita erityiskysymyksiä."
- Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisääminen sosiaaliasemille. Jätin tästä valtuustoaloitteen yhdessä valtuutettu Hellä Asumaniemen kanssa.
- Järvensivun koulun tilanne. Koulu tulee säilyttää kokonaisuudessaan perusparannuksen jälkeenkin.
- Puheterapeuttien toimia tulee perustaa lisää. Puheterapeuttiresurssit tulee saattaa ajan tasalle siten, että vuosina 2009 – 2012 palkataan vuosittain neljä uutta puheterapeuttia. Tällä menettelyllä saadaan puheterapiaresurssit ajan tasalle vuoteen 2012 mennessä. Tällä hetkellä Tampereella on 13 puheterapeutin tointa.
- Kuurosokeiden toimintakeskukselle rahallista tukea.
Eniten huolestunut olen vammaisten henkilökohtaisen avustajamäärärahojen riittävyydestä. Nyt varatut 200 000 euroa eivät tule riittämään ensi vuodelle. Ensi vuoden syyskuun alussa astuu voimaan vammaislainsäädännön kokonaisuudistus, jolloin vammaisille tulee mahdolliseksi henkilökohtaisen avun saaminen. Tätä varten tulee kaupungin varautua riittäviin määrärahoihin, jotta selviydymme uuden lain vaatimuksista.
Toinen huolenaiheeni on puheterapeuttien riittävyys. Ensi vuodeksi lisätään yhden puheterapeutin vakanssi, mutta se ei alkuunkaan riitä. Laskelmien mukaan Tampere tarvitsisi ainakin neljä uutta puheterapeuttia ensi vuodeksi.
Toki nyt hyväksyttävä budjetti sisältää monia hienoja asioita, kuten Tampere-lisän käyttöönotto. Tästä olen erittäin tyytyväinen.
Arvoisa puheenjohtaja, käsittelemme tänään myös talousarvioon vaikuttavat valtuustoaloitteet. Omia aloitteitani sekä yhteisiä aloitteita, joissa olen mukana, on käsittelyssä yhteensä 10 kappaletta. Niistä 4: ään aloitteeseen sisältyy talousarvioehdotuksessa määräraha tai toimenpiteet aloitteen toteuttamiseksi.
Vaikka ensi vuoden talousarvio näyttää kokonaisuudessaan mielestäni onnistuneelta, puuttuu sieltä monia tärkeitä lisäyksiä, joiden olisin toivonut sinne päätyvän.
Monien meidän päättäjien ja virkamiesten mieltä painaa uhkaava lama ja sen vaikutukset ensi vuoteen ja tuleviin budjetteihin. Toivon, että lähestyvästä lamasta huolimatta pystymme tarjoamaan kuntalaisille laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluita. Lopuksi Kiitos kaikille valtuutetuille ja virkamiehille hyvästä yhteistyöstä ja budjettisovusta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Käsittelemme nyt viimeistä tämän valtuustokauden talousarviota. Vuoden 2009 talousarvio on tehty pienemmillä lisäyksillä kuin tämän vuotinen. Itse asiassa valtuustoryhmät tekivät vain tekstilisäyksiä, määrärahalisäyksiä ei ensi vuodelle tehty. Yksi ja varmaan merkittävin syy on maailmantalouden huolestuttava kehitys, joka vaikuttaa myös Tampereen kaupunkiin.
Budjettineuvottelujen lähestyessä jätin valtuustoryhmille seuraavat budjettiehdotukseni:
Vammaisten henkilökohtaiset avustajat. Ailan esitys: "Vammaisten henkilökohtaisen avustajatoiminnan laajentamiseen varataan ensisijaisesti ensi vuoden talousarviossa lisämäärärahoja esiintyvää tarvetta ja uudistuvaa vammaispalvelulainsäädäntöä vastaavasti ja että henkilökohtaisten avustajien tuntipalkkaa ( v.2008: 7,80€) kehitetään vuonna 2009 niin, että se vastaa vähintään Tampereen naapurikuntien maksamaa keskimääräistä palkkatukea (esim. vuonna 2008 Kangasala 9.88€, Pirkkala 9.23€, Ylöjärvi 8.62€) ja 200 000 euron lisäystä vammaisten henkilökohtaiseen avustajatoimintaan vuodelle 2009. Em. Ailan esitys hyväksytty Tetolassa 3.9.2008.
-Omaishoidon tukikeskus : "Asian käsittelyn kuluessa Aila Dündar-Järvinen esitti Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että selvitetään yhteistyössä seutukuntien kanssa mahdollisuudet perustaa seudullinen omaishoidon tukikeskus Tampereelle." Em. hyväksytty Lanulassa 4.9.2008.
- Ikäihmisten asioiden koordinaattorin toimen perustaminen (vanhusasiamies). Tämä on myös Vaari-työryhmän suositus.
- Kansainvälisen koulun perustaminen Tampereelle. Aila Salmelinin vastaus aloitteeseeni, Lanula 4.9.2008 " Edellä selostettujen tarvekartoitusten ja kyselyjen perusteella voidaan todeta, että valmistelu kansainvälisen koulun perustamiseksi Tampereelle tulee käynnistää. Selvitystehtävään tulee asettaa seudullinen työryhmä, joka kartoittaa erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, arvioi kustannusvaikutuksia, yhteistyömahdollisuuksia Tampereen lyseon lukion IB-linjan kanssa sekä muita erityiskysymyksiä."
- Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisääminen sosiaaliasemille. Jätin tästä valtuustoaloitteen yhdessä valtuutettu Hellä Asumaniemen kanssa.
- Järvensivun koulun tilanne. Koulu tulee säilyttää kokonaisuudessaan perusparannuksen jälkeenkin.
- Puheterapeuttien toimia tulee perustaa lisää. Puheterapeuttiresurssit tulee saattaa ajan tasalle siten, että vuosina 2009 – 2012 palkataan vuosittain neljä uutta puheterapeuttia. Tällä menettelyllä saadaan puheterapiaresurssit ajan tasalle vuoteen 2012 mennessä. Tällä hetkellä Tampereella on 13 puheterapeutin tointa.
- Kuurosokeiden toimintakeskukselle rahallista tukea.
Eniten huolestunut olen vammaisten henkilökohtaisen avustajamäärärahojen riittävyydestä. Nyt varatut 200 000 euroa eivät tule riittämään ensi vuodelle. Ensi vuoden syyskuun alussa astuu voimaan vammaislainsäädännön kokonaisuudistus, jolloin vammaisille tulee mahdolliseksi henkilökohtaisen avun saaminen. Tätä varten tulee kaupungin varautua riittäviin määrärahoihin, jotta selviydymme uuden lain vaatimuksista.
Toinen huolenaiheeni on puheterapeuttien riittävyys. Ensi vuodeksi lisätään yhden puheterapeutin vakanssi, mutta se ei alkuunkaan riitä. Laskelmien mukaan Tampere tarvitsisi ainakin neljä uutta puheterapeuttia ensi vuodeksi.
Toki nyt hyväksyttävä budjetti sisältää monia hienoja asioita, kuten Tampere-lisän käyttöönotto. Tästä olen erittäin tyytyväinen.
Arvoisa puheenjohtaja, käsittelemme tänään myös talousarvioon vaikuttavat valtuustoaloitteet. Omia aloitteitani sekä yhteisiä aloitteita, joissa olen mukana, on käsittelyssä yhteensä 10 kappaletta. Niistä 4: ään aloitteeseen sisältyy talousarvioehdotuksessa määräraha tai toimenpiteet aloitteen toteuttamiseksi.
Vaikka ensi vuoden talousarvio näyttää kokonaisuudessaan mielestäni onnistuneelta, puuttuu sieltä monia tärkeitä lisäyksiä, joiden olisin toivonut sinne päätyvän.
Monien meidän päättäjien ja virkamiesten mieltä painaa uhkaava lama ja sen vaikutukset ensi vuoteen ja tuleviin budjetteihin. Toivon, että lähestyvästä lamasta huolimatta pystymme tarjoamaan kuntalaisille laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluita. Lopuksi Kiitos kaikille valtuutetuille ja virkamiehille hyvästä yhteistyöstä ja budjettisovusta.
Kiitosten aika
30.10.2008
Sydämelliset Kiitokset äänestäjilleni, tukijoilleni, perheelleni sekä Ruotulan Kokoomusnaisille !
Sain kuntalaisilta vahvan valtakirjan ( 728 ääntä ) jatkaa Tampereen kaupunginvaltuustossa seuraavalla valtuustokaudella v. 2009 - 2012. Työteliäs valtuustokausi on kohta takanapäin ja on aika katsoa seuraavaan valtuustokauteen. Kunnallisvaalit olivat todella suuri rutistus monelle meille ehdokkaalle. Iloitsen valittujen puolesta, mutta koen myös surua niiden puolesta, jotka putosivat valtuustosta tai eivät saavuttaneet tavoitettaan.
Haluan myös kiittää perhettäni ja miestäni. Ilman aviopuolisoni apua en olisi saanut vaalityötäni sujumaan. Iltaisin ja öisin hän auttoi mainosten suunnittelussa ja tekemisessä. Hän hoiti lapsia ja kotia ollessani vaalityössä sekä kulki vaalitilaisuuksissa kanssani.
Suuret kiitokset kuuluvat myös Ruotulan Kokoomusnaisille. He tukivat ja auttoivat minua koko vaalikampanjan ajan.
Nyt on aika hengähtää hiukan ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Tammikuussa alkaa sitten uusi valtuustokausi. Aion hoitaa tehtäväni valtuutettuna yhtä suurella paneutumisella kuin tähänkin asti. Aion myös jatkaa kotisivuilleni kirjoittamista, kuten tähänkin asti.
Pidetään yhteyttä !
Sydämelliset Kiitokset äänestäjilleni, tukijoilleni, perheelleni sekä Ruotulan Kokoomusnaisille !
Sain kuntalaisilta vahvan valtakirjan ( 728 ääntä ) jatkaa Tampereen kaupunginvaltuustossa seuraavalla valtuustokaudella v. 2009 - 2012. Työteliäs valtuustokausi on kohta takanapäin ja on aika katsoa seuraavaan valtuustokauteen. Kunnallisvaalit olivat todella suuri rutistus monelle meille ehdokkaalle. Iloitsen valittujen puolesta, mutta koen myös surua niiden puolesta, jotka putosivat valtuustosta tai eivät saavuttaneet tavoitettaan.
Haluan myös kiittää perhettäni ja miestäni. Ilman aviopuolisoni apua en olisi saanut vaalityötäni sujumaan. Iltaisin ja öisin hän auttoi mainosten suunnittelussa ja tekemisessä. Hän hoiti lapsia ja kotia ollessani vaalityössä sekä kulki vaalitilaisuuksissa kanssani.
Suuret kiitokset kuuluvat myös Ruotulan Kokoomusnaisille. He tukivat ja auttoivat minua koko vaalikampanjan ajan.
Nyt on aika hengähtää hiukan ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Tammikuussa alkaa sitten uusi valtuustokausi. Aion hoitaa tehtäväni valtuutettuna yhtä suurella paneutumisella kuin tähänkin asti. Aion myös jatkaa kotisivuilleni kirjoittamista, kuten tähänkin asti.
Pidetään yhteyttä !
Vaalipäivän lähestyessä
25.10.2008
Vaalipäivä on käsillä. Sunnuntaina tuhannet tamperelaiset antavat oman luottamuksensa ja äänensä valitsemalleen ehdokkaalle. Viikkojen työ on päättymässä, niin puolueilta kuin ehdokkailtakin. Kunnioitan kaikkia ehdokkaita, koska tiedän, kuinka kovaa ja raskasta on laittaa itsensä likoon vaaleissa. Vaikka olenkin jonkinlainen konkari vaaleissa, olo tuntuu tällä hetkellä todella väsyneeltä ja uupuneelta. Vaalityön ohessa perheenäidin täytyy kuitenkin hoitaa koti ja lapset sekä muu työ. Kun nyt katselen taaksepäin, en usko, että olisin voinut tehdä mitään toisin. Takana on tiivis ja työteliäs valtuustokausi, lukemattomia kokouksia ja kirjallisia töitä. Heinäkuussa minulla oli muutama viikko lomaa, muu aika on mennyt täydessä työn touhussa.
Vaalipäivän lähestyessä on aika kiittää kuntalaisia, muita ehdokkaita, perhettäni ja omaa tukiryhmääni.
Kiitos teille, jotka olette tukeneet, kannustaneet ja tsempanneet. Kiitos teille, jotka jo olette äänestäneet minua ja teitä, jotka vielä aiotte äänestää.
Pidetään yhteyttä !
Vaalipäivä on käsillä. Sunnuntaina tuhannet tamperelaiset antavat oman luottamuksensa ja äänensä valitsemalleen ehdokkaalle. Viikkojen työ on päättymässä, niin puolueilta kuin ehdokkailtakin. Kunnioitan kaikkia ehdokkaita, koska tiedän, kuinka kovaa ja raskasta on laittaa itsensä likoon vaaleissa. Vaikka olenkin jonkinlainen konkari vaaleissa, olo tuntuu tällä hetkellä todella väsyneeltä ja uupuneelta. Vaalityön ohessa perheenäidin täytyy kuitenkin hoitaa koti ja lapset sekä muu työ. Kun nyt katselen taaksepäin, en usko, että olisin voinut tehdä mitään toisin. Takana on tiivis ja työteliäs valtuustokausi, lukemattomia kokouksia ja kirjallisia töitä. Heinäkuussa minulla oli muutama viikko lomaa, muu aika on mennyt täydessä työn touhussa.
Vaalipäivän lähestyessä on aika kiittää kuntalaisia, muita ehdokkaita, perhettäni ja omaa tukiryhmääni.
Kiitos teille, jotka olette tukeneet, kannustaneet ja tsempanneet. Kiitos teille, jotka jo olette äänestäneet minua ja teitä, jotka vielä aiotte äänestää.
Pidetään yhteyttä !
LASTEN JA NUORTEN VALTUUTETUN HUONEENTAULU
22.10.2008
LASTEN JA NUORTEN VALTUUTETUN HUONEENTAULU
Minä...
1. VARMISTAN, että lapset ja nuoret saavat osallistua ja vaikuttaa kotikuntansa asioihin ja että heidän mielipiteitään kuunnellaan. Edistän lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien perustamista kuntaan ja oppilaskuntien perustamista kaikkiin kouluihin.2. SEURAAN aktiivisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin muutoksia kunnassani. Varmistan, että neuvolan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen määrä ja laatu vastaavat kansallisia suosituksia ja että perheet saavat ajoissa tukea.3. HUOLEHDIN, että kaavoituspolitiikassa mahdollistetaan lapsiperheille ja nuorille laadukas ja kohtuuhintainen asuminen ja otetaan huomioon lähiliikunta- ja leikkipaikat. Varmistan, että lapset ja nuoret voivat turvallisesti itse liikkua kouluun ja harrastuksiin. Edistän kevyen liikenteen väylien rakentamista.4. HUOLEHDIN, että päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja että aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille. Varmistan, että kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta. Huolehdin, että päiväkotien ja koulujen pihat ja välineet mahdollistavat lasten päivittäisen liikkumisen.5. VARMISTAN, että jokaisella lapsella on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Edistän koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa. Varmistan riittävät resurssit kuntani nuorisotyölle ja nostan lasten ja nuorten liikunnan kunnan liikuntatoimen painopisteeksi.6. HUOLEHDIN, että yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opintoohjaukseen. Tuen nuorten työpajoja ja sellaisia palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.7. HUOLEHDIN, että kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen koulussa riittävästi aikaa.8. VARMISTAN lasten ja perheiden yhtäläisten oikeuksien toteutumisen. Lapsia ja nuoria ei saa syrjiä heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.9. KOROSTAN koulun kehittämisessä lasten kokonaishyvinvointia ja sen tueksi tarvittavaa moniammatillista yhteistyötä. Tuon nuorisotyötä osaksi koulun toimintaa ja edistän järjestöjen ja koulun välistä yhteistyötä. Varoitan liiallisesta suorituspainotteisuudesta ja korostan leikin ja lapsuuden arvoa. Muistutansekä lasten että aikuisten mediakasvatuksen tarpeesta.10. HUOLEHDIN yksilö– ja perhekohtaisen lastensuojelun riittävästä henkilökunnasta ja osaamisen vahvistamisesta. Edistän lasten sijaishuollon painopisteen siirtämistä laitoksista perhehoitoon.11. TOIMIN NIIN, että oma kuntani on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja. Kunnassani hyödynnetään monipuolisesti erilaisia joustomahdollisuuksia työajan suhteen.12. VARMISTAN että kotikuntani valtuusto hyväksyy säännöllisin väliajoin talousarvioon sidotun lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman. Muistutan, että sen pohjaksi on selvitettävä lasten ja nuorten mielipiteitä. Edistän päätösten lapsivaikutusten ennakointia ja arviointia.
LASTEN JA NUORTEN VALTUUTETUN HUONEENTAULU
Minä...
1. VARMISTAN, että lapset ja nuoret saavat osallistua ja vaikuttaa kotikuntansa asioihin ja että heidän mielipiteitään kuunnellaan. Edistän lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien perustamista kuntaan ja oppilaskuntien perustamista kaikkiin kouluihin.2. SEURAAN aktiivisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin muutoksia kunnassani. Varmistan, että neuvolan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen määrä ja laatu vastaavat kansallisia suosituksia ja että perheet saavat ajoissa tukea.3. HUOLEHDIN, että kaavoituspolitiikassa mahdollistetaan lapsiperheille ja nuorille laadukas ja kohtuuhintainen asuminen ja otetaan huomioon lähiliikunta- ja leikkipaikat. Varmistan, että lapset ja nuoret voivat turvallisesti itse liikkua kouluun ja harrastuksiin. Edistän kevyen liikenteen väylien rakentamista.4. HUOLEHDIN, että päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja että aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille. Varmistan, että kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta. Huolehdin, että päiväkotien ja koulujen pihat ja välineet mahdollistavat lasten päivittäisen liikkumisen.5. VARMISTAN, että jokaisella lapsella on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Edistän koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa. Varmistan riittävät resurssit kuntani nuorisotyölle ja nostan lasten ja nuorten liikunnan kunnan liikuntatoimen painopisteeksi.6. HUOLEHDIN, että yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opintoohjaukseen. Tuen nuorten työpajoja ja sellaisia palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.7. HUOLEHDIN, että kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen koulussa riittävästi aikaa.8. VARMISTAN lasten ja perheiden yhtäläisten oikeuksien toteutumisen. Lapsia ja nuoria ei saa syrjiä heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.9. KOROSTAN koulun kehittämisessä lasten kokonaishyvinvointia ja sen tueksi tarvittavaa moniammatillista yhteistyötä. Tuon nuorisotyötä osaksi koulun toimintaa ja edistän järjestöjen ja koulun välistä yhteistyötä. Varoitan liiallisesta suorituspainotteisuudesta ja korostan leikin ja lapsuuden arvoa. Muistutansekä lasten että aikuisten mediakasvatuksen tarpeesta.10. HUOLEHDIN yksilö– ja perhekohtaisen lastensuojelun riittävästä henkilökunnasta ja osaamisen vahvistamisesta. Edistän lasten sijaishuollon painopisteen siirtämistä laitoksista perhehoitoon.11. TOIMIN NIIN, että oma kuntani on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja. Kunnassani hyödynnetään monipuolisesti erilaisia joustomahdollisuuksia työajan suhteen.12. VARMISTAN että kotikuntani valtuusto hyväksyy säännöllisin väliajoin talousarvioon sidotun lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman. Muistutan, että sen pohjaksi on selvitettävä lasten ja nuorten mielipiteitä. Edistän päätösten lapsivaikutusten ennakointia ja arviointia.
Vammaispalvelulain kokonaisuudistus etenee
18.10.2008
Hallituksen esitys vammaispalvelulain muuttamisesta eteni 13.10.2008 eduskuntaan. Tässä esityksen pääasiallinen sisältö :"Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia. Lakiin lisättäisiin säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Palvelutarpeen selvittäminen olisi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä palvelun saamista koskevan yhteydenoton jälkeen. Palvelusuunnitelma olisi laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset olisi tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä.Laki säädettäisiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin.Lakiin lisättäisiin säännökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä henkilökohtaisesta avusta, joka olisi kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu. Henkilökohtaiseen apuun kuuluisi vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua olisi järjestettävä avustettavan välttämätöntä tarvetta vastaava määrä ja muihin tarkoituksiin vähintään 30 tuntia kuukaudessa.Henkilökohtaista apua voitaisiin järjestää ensinnäkin siten, että kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset samaan tapaan kuin nykyisessä henkilökohtainen avustaja järjestelmässä, jossa avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Nykyisestä järjestelmästä poiketen vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen ei pääsääntöisesti voisi toimia avustajana. Toinen avun järjestämistapa olisi, että kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun.Kolmas tapa olisi, että kunta järjestää palvelun ostopalveluna, oman palvelutuotantonsa turvin tai sopimusperusteisessa yhteistyössä yhden tai useamman kunnan kanssa.Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia siten, että henkilökohtainen apu säädetään maksuttomaksi sosiaalipalveluksi.Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009. Muihin tarkoituksiin kuin päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä olisi kuitenkin aluksi 10 tuntia kuukaudessa ja vasta vuoden 2011 alusta 30 tuntia."Vuosien ajan vammaiset henkilöt ovat odottaneet, että henkilökohtaisesta avustajasta tehtäisiin subjektiivinen oikeus. Katseet ovat olleet kääntyneinä eduskunnan suuntaan, jossa ko. lakia on odotettu päätettäväksi. On ollut tiedossa jo jonkin aikaa, että hallitus valmistelee henkilökohtaista apua vammaisten tueksi. Nyt se on sitten toteutumassa. Aivan varmasti Tampereen kaupungin vammaisneuvostossa asia puhuttaa vielä monta kertaa. Jätin 24.9.2008 valtuustossa aloitteen varautumisesta vammaislainsäädännön kokonaisuudistukseen.Hiukan pelottaa esitykseen kuuluva sinänsä hieno säännös, että henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi esityksen mukaan määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle. Mitenkähän Tampere mahtaa selvitä tästä ?! Katsotaan...
Hallituksen esitys vammaispalvelulain muuttamisesta eteni 13.10.2008 eduskuntaan. Tässä esityksen pääasiallinen sisältö :"Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia. Lakiin lisättäisiin säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Palvelutarpeen selvittäminen olisi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä palvelun saamista koskevan yhteydenoton jälkeen. Palvelusuunnitelma olisi laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset olisi tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä.Laki säädettäisiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin.Lakiin lisättäisiin säännökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä henkilökohtaisesta avusta, joka olisi kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu. Henkilökohtaiseen apuun kuuluisi vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua olisi järjestettävä avustettavan välttämätöntä tarvetta vastaava määrä ja muihin tarkoituksiin vähintään 30 tuntia kuukaudessa.Henkilökohtaista apua voitaisiin järjestää ensinnäkin siten, että kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset samaan tapaan kuin nykyisessä henkilökohtainen avustaja järjestelmässä, jossa avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Nykyisestä järjestelmästä poiketen vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen ei pääsääntöisesti voisi toimia avustajana. Toinen avun järjestämistapa olisi, että kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun.Kolmas tapa olisi, että kunta järjestää palvelun ostopalveluna, oman palvelutuotantonsa turvin tai sopimusperusteisessa yhteistyössä yhden tai useamman kunnan kanssa.Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia siten, että henkilökohtainen apu säädetään maksuttomaksi sosiaalipalveluksi.Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009. Muihin tarkoituksiin kuin päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä olisi kuitenkin aluksi 10 tuntia kuukaudessa ja vasta vuoden 2011 alusta 30 tuntia."Vuosien ajan vammaiset henkilöt ovat odottaneet, että henkilökohtaisesta avustajasta tehtäisiin subjektiivinen oikeus. Katseet ovat olleet kääntyneinä eduskunnan suuntaan, jossa ko. lakia on odotettu päätettäväksi. On ollut tiedossa jo jonkin aikaa, että hallitus valmistelee henkilökohtaista apua vammaisten tueksi. Nyt se on sitten toteutumassa. Aivan varmasti Tampereen kaupungin vammaisneuvostossa asia puhuttaa vielä monta kertaa. Jätin 24.9.2008 valtuustossa aloitteen varautumisesta vammaislainsäädännön kokonaisuudistukseen.Hiukan pelottaa esitykseen kuuluva sinänsä hieno säännös, että henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi esityksen mukaan määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle. Mitenkähän Tampere mahtaa selvitä tästä ?! Katsotaan...
Vetoomus omaishoitoperheiden jaksamisen tukemiseksi
14.10.2008
Keskiviikkona 15.10 klo 12 järjestetään eduskunnan portailla mielenosoitus omaishoitajien puolesta. Pirkanmaan Omaishoitajat ry on mukana barrikadeilla. Käy allekirjoittamassa nettiadressi, jos tunnet asian tärkeäksi.
http://www.adressit.com/omaishoitoperheet
Vetoomus omaishoitoperheiden jaksamisen tukemiseksi
300 000 omaishoitajaa vaatii 15.10 mielenosoituksella takuita jaksamiselleen!
Omaishoitajien voimat äärirajoilla – miten käy ”hyvinvointivaltion”?
”Olisipa elämässä edes yksi harmiton ja onnellinen päivä.” Näin tiivistää toiveensa puolisoaan pitkään hoitanut omaishoitaja. Vastaavanlaisia kokemuksia on monilla muillakin: yli 300 000 omaishoitajaa toimii Suomessa pääasiallisena auttajana ikääntyneelle, pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lähiomaiselleen. Epävirallista läheisapua antaa yli miljoona suomalaista. Ilman omaishoitajia kotona hoidettavista lähiomaisista olisi laitoshoidossa arviolta 60 000.
Omaishoitaja tekee viiden ihmisen työt!
Omaistaan hoitavan työ on raskasta, vaikka hoidettava on rakas.Vaikeuksien keskellä jaksaminen ja jaksamattomuus vuorottelevat. Jos sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä tekevän tilalle jouduttaisiin palkkaamaan kotiin hoitohenkilökuntaa, tarvittaisiin viisi hoitajaa. Yksi työntekijä aamuvuoroon, toinen iltavuoroon, kolmas yötyöhön ja kaksi tekemään viikonloppuja ja sijaisuuksia.
Tuetaanko meillä oikeasti omaishoitoa?
Vain noin 30 000 omaishoitoperhettä on päässyt kunnallisen omaishoidon tuen piiriin. Palkkaa tuen piirissä oleva omaishoitaja saa keskimäärin 416 e kuukaudessa. Palkasta verottaja vie suuren osan. Omaishoitajalle myönnetään vapaata 3 vrk / kk , joista hän onnistuu pitämään keskimäärin 2 vrk. Vapaan mahdollistavat tilapäishoidon järjestelyt ja muut omaishoitoa tukevat palvelut ovat edelleenkin puutteellisia, vaikka laki omaishoidon tukemisesta tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Useat järjestöt, seurakunnat ja muut tahot tekevät arvokasta työtä ja tukevat omaishoitoperheitä aktiivisesti omien resurssien puitteissa.
Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa!
Omaishoitajien työvolyymi on sama kuin koko sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan tekemä työ. Kuntataloudelle omaishoitotyötä tekevät ovat lottovoiton tuojia. Yksi omaishoidossa hoidettava tuo kunnalle säästöä 30 000 -50 000 e/vuosi. Jos omaishoitajien jaksamisesta ei pidetä huolta, meillä on edessä suuria ongelmia: uusien hoitolaitosseinien pystytyksiä, hoitokustannusten jyrkkää kasvua, hoitohenkilöstön puutetta jne. Veronmaksajan kukkarolla käydään jatkossa tiuhaan, jos omaishoitoa ei tueta.
Tänä päivänä omaishoitajat joutuvat liian lujille. Monet uupuvat räätälöidyn tuen puuttumisen vuoksi. Nykyinen sukupolvi saattaa olla viimeinen, joka suostuu tekemään omaishoitotyötä. Kansantaloutemme joutuu kestämättömään tilanteeseen, jos nyt ei tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.
Tekoja omaishoidon ajanmukaistamiseksi tarvitaan!
Jokainen puolue ja jokainen kuntavaaliehdokas kannattaa omaishoidon tukemista. Yhteistä ymmärrystä ja tahtoa pitäisi olla, mutta arjen sankarit omaishoidossa kokevat toisin. Teot puuttuvat. Herätys päättäjät! Teillä on keskeinen valta / vastuu vaikuttaa asioihin. Omaishoitoon suunnattu tuki voidaan kolminkertaistaa, tarjota omaishoitoperheille räätälöidympää tukea ja silti kokonaisuus on taloudellisesti kannattavampaa ja laadukkaampaa kuin vastaavantasoiset muut hoitotyön muodot.
Meillä on unelma…
Unelma siitä, että voisimme välittää paremmin toisistamme. Unelma siitä, että läheisen auttamista olisi mahdollista tehdä inhimillisemmin ja kunkin haluamalla tavalla. Me allekirjoittajat vetoamme eri tahoilla työskenteleviin päättäjiin, jotta tämä unelma toteutuisi, ja vaikeassakin elämäntilanteessa oleva omaishoitoperhe voisi tavoitella mahdollisimman normaalia elämää.
Elämässä jokainen meistä voi olla joskus omaishoitaja tai omaishoidettava- kukaties molempia.
Vetoomus allekirjoituksineen toimitetaan omaishoidon tukemisesta päättäville toimijoille (ministeriöt, kansanedustajat, puoluetoimistot, Kuntaliitto, Stakes, lääninhallitukset, kunnat yms.)
Keskiviikkona 15.10 klo 12 järjestetään eduskunnan portailla mielenosoitus omaishoitajien puolesta. Pirkanmaan Omaishoitajat ry on mukana barrikadeilla. Käy allekirjoittamassa nettiadressi, jos tunnet asian tärkeäksi.
http://www.adressit.com/omaishoitoperheet
Vetoomus omaishoitoperheiden jaksamisen tukemiseksi
300 000 omaishoitajaa vaatii 15.10 mielenosoituksella takuita jaksamiselleen!
Omaishoitajien voimat äärirajoilla – miten käy ”hyvinvointivaltion”?
”Olisipa elämässä edes yksi harmiton ja onnellinen päivä.” Näin tiivistää toiveensa puolisoaan pitkään hoitanut omaishoitaja. Vastaavanlaisia kokemuksia on monilla muillakin: yli 300 000 omaishoitajaa toimii Suomessa pääasiallisena auttajana ikääntyneelle, pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lähiomaiselleen. Epävirallista läheisapua antaa yli miljoona suomalaista. Ilman omaishoitajia kotona hoidettavista lähiomaisista olisi laitoshoidossa arviolta 60 000.
Omaishoitaja tekee viiden ihmisen työt!
Omaistaan hoitavan työ on raskasta, vaikka hoidettava on rakas.Vaikeuksien keskellä jaksaminen ja jaksamattomuus vuorottelevat. Jos sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä tekevän tilalle jouduttaisiin palkkaamaan kotiin hoitohenkilökuntaa, tarvittaisiin viisi hoitajaa. Yksi työntekijä aamuvuoroon, toinen iltavuoroon, kolmas yötyöhön ja kaksi tekemään viikonloppuja ja sijaisuuksia.
Tuetaanko meillä oikeasti omaishoitoa?
Vain noin 30 000 omaishoitoperhettä on päässyt kunnallisen omaishoidon tuen piiriin. Palkkaa tuen piirissä oleva omaishoitaja saa keskimäärin 416 e kuukaudessa. Palkasta verottaja vie suuren osan. Omaishoitajalle myönnetään vapaata 3 vrk / kk , joista hän onnistuu pitämään keskimäärin 2 vrk. Vapaan mahdollistavat tilapäishoidon järjestelyt ja muut omaishoitoa tukevat palvelut ovat edelleenkin puutteellisia, vaikka laki omaishoidon tukemisesta tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Useat järjestöt, seurakunnat ja muut tahot tekevät arvokasta työtä ja tukevat omaishoitoperheitä aktiivisesti omien resurssien puitteissa.
Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa!
Omaishoitajien työvolyymi on sama kuin koko sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan tekemä työ. Kuntataloudelle omaishoitotyötä tekevät ovat lottovoiton tuojia. Yksi omaishoidossa hoidettava tuo kunnalle säästöä 30 000 -50 000 e/vuosi. Jos omaishoitajien jaksamisesta ei pidetä huolta, meillä on edessä suuria ongelmia: uusien hoitolaitosseinien pystytyksiä, hoitokustannusten jyrkkää kasvua, hoitohenkilöstön puutetta jne. Veronmaksajan kukkarolla käydään jatkossa tiuhaan, jos omaishoitoa ei tueta.
Tänä päivänä omaishoitajat joutuvat liian lujille. Monet uupuvat räätälöidyn tuen puuttumisen vuoksi. Nykyinen sukupolvi saattaa olla viimeinen, joka suostuu tekemään omaishoitotyötä. Kansantaloutemme joutuu kestämättömään tilanteeseen, jos nyt ei tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.
Tekoja omaishoidon ajanmukaistamiseksi tarvitaan!
Jokainen puolue ja jokainen kuntavaaliehdokas kannattaa omaishoidon tukemista. Yhteistä ymmärrystä ja tahtoa pitäisi olla, mutta arjen sankarit omaishoidossa kokevat toisin. Teot puuttuvat. Herätys päättäjät! Teillä on keskeinen valta / vastuu vaikuttaa asioihin. Omaishoitoon suunnattu tuki voidaan kolminkertaistaa, tarjota omaishoitoperheille räätälöidympää tukea ja silti kokonaisuus on taloudellisesti kannattavampaa ja laadukkaampaa kuin vastaavantasoiset muut hoitotyön muodot.
Meillä on unelma…
Unelma siitä, että voisimme välittää paremmin toisistamme. Unelma siitä, että läheisen auttamista olisi mahdollista tehdä inhimillisemmin ja kunkin haluamalla tavalla. Me allekirjoittajat vetoamme eri tahoilla työskenteleviin päättäjiin, jotta tämä unelma toteutuisi, ja vaikeassakin elämäntilanteessa oleva omaishoitoperhe voisi tavoitella mahdollisimman normaalia elämää.
Elämässä jokainen meistä voi olla joskus omaishoitaja tai omaishoidettava- kukaties molempia.
Vetoomus allekirjoituksineen toimitetaan omaishoidon tukemisesta päättäville toimijoille (ministeriöt, kansanedustajat, puoluetoimistot, Kuntaliitto, Stakes, lääninhallitukset, kunnat yms.)
Vammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun on ihmisoikeuskysymys
8.10.2008
Tänään julkistettu sosiaali- ja terveysministeriön tiedote on mielestäni niin tärkeä, että laitan sen tähän kokonaisuudessaan :
Peruspalveluministeri Paula Risikon johdolla valmisteltu lakiesitys vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta on valmistunut. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää lakiesityksen sisällöstä torstaina 9. lokakuuta. Tavoite on saada laki voimaan 1.9.2009. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioon.Henkilökohtaista apua koskeva lakiehdotus on osa laajempaa hallitusohjelmassa sovittua uudistusta, jossa vaiheittain yhdistetään vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Henkilökohtaiseen apuun olisi oikeutettu vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee välttämätöntä ja toistuvaa apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella."On erittäin tärkeää, että nyt voimme luoda vaikeavammaiselle nykyistä paremmat mahdollisuudet selviytyä päivittäisistä toimista. Samalla edesautetaan hänen mahdollisuuksiaan aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa, työelämässä, opiskelussa sekä vapaa-aikana. Tähän kuuluu myös mahdollisuus ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta", toteaa ministeri Risikko.Henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle.Vammaisen henkilön palvelut on kyettävä suunnittelemaan huolellisesti ja kohtuullisessa ajassa. Tämän takaamiseksi lakiin on tulossa säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta sekä palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Palvelutarpeen selvittely olisi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset olisi tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä.Henkilökohtaista apua olisi järjestettävä päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muihin tarkoituksiin apua annettaisiin aluksi vähintään 10 tuntia kuukaudessa ja vuoden 2011 alusta lukien vähintään 30 tuntia kuukaudessa.Kunnalla olisi vaihtoehtoisia tapoja järjestää palvelu. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan kunta korvaisi vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset samaan tapaan kuin nykyisessä järjestelmässä, jossa avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kunta antaisi vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten. Kolmannessa vaihtoehdossa kunta järjestäisi palvelun ostopalveluna, oman palveluntuotantonsa turvin tai sopimusperusteisessa yhteistyössä yhden tai useamman kunnan kanssa. Siten lainmuutoksen myötä vammaiselle avautuu mahdollisuus henkilökohtaisen avun saantiin myös palveluna ilman työnantajavelvoitetta.Kun henkilökohtainen apu yhdistetään muihin vammais- ja sosiaalihuollon palveluihin ja tukitoimiin vähenee vammautumisesta aiheutuva syrjäytymisriski huomattavasti. "Kysymys on viime kädessä suhtautumisestamme vaikeavammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin eli siitä, haluammeko antaa heille mahdollisimman hyvät edellytykset täysipainoiseen elämään", tiivistää Risikko.Hallituksen esitystä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Vammaisfoorumi ry:n, Kuntaliiton edustajien sekä muiden alalla toimivien tahojen kanssa. Peruspalveluministeri Risikko haluaa erityisesti kiittää Vammaisfoorumia ja sen 27 jäsenjärjestöä aktiivisesta ja rakentavasta osallistumisesta uudistuksen valmisteluun. "Tärkein lähtökohta on ollut toteuttaa uudistus siten kuin vammaiset itse ovat toivoneet", arvioi Risikko.
Vuosien ajan vammaiset henkilöt ovat odottaneet, että henkilökohtaisesta avustajasta tehtäisiin subjektiivinen oikeus. Katseet ovat olleet kääntyneinä eduskunnan suuntaan, jossa ko.lakia on odotettu päätettäväksi. On ollut tiedossa jo jonkin aikaa, että hallitus valmistelee henkilökohtaista apua vammaisten tueksi. Nyt se on sitten toteutumassa. Aivan varmasti vammaisneuvostossa asia puhuttaa vielä monta kertaa. Jätin 24.9.2008 valtuustossa aloitteen varautumisesta vammaislainsäädännön kokonaisuudistukseen. Se on luettavissa täältä kotisivuiltani.
Hiukan pelottaa kohta "Henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle". Mitenkähän Tampere mahtaa selvitä tästä ?! Katsotaan...
Tänään julkistettu sosiaali- ja terveysministeriön tiedote on mielestäni niin tärkeä, että laitan sen tähän kokonaisuudessaan :
Peruspalveluministeri Paula Risikon johdolla valmisteltu lakiesitys vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta on valmistunut. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää lakiesityksen sisällöstä torstaina 9. lokakuuta. Tavoite on saada laki voimaan 1.9.2009. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioon.Henkilökohtaista apua koskeva lakiehdotus on osa laajempaa hallitusohjelmassa sovittua uudistusta, jossa vaiheittain yhdistetään vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Henkilökohtaiseen apuun olisi oikeutettu vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee välttämätöntä ja toistuvaa apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella."On erittäin tärkeää, että nyt voimme luoda vaikeavammaiselle nykyistä paremmat mahdollisuudet selviytyä päivittäisistä toimista. Samalla edesautetaan hänen mahdollisuuksiaan aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa, työelämässä, opiskelussa sekä vapaa-aikana. Tähän kuuluu myös mahdollisuus ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta", toteaa ministeri Risikko.Henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle.Vammaisen henkilön palvelut on kyettävä suunnittelemaan huolellisesti ja kohtuullisessa ajassa. Tämän takaamiseksi lakiin on tulossa säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta sekä palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Palvelutarpeen selvittely olisi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset olisi tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä.Henkilökohtaista apua olisi järjestettävä päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muihin tarkoituksiin apua annettaisiin aluksi vähintään 10 tuntia kuukaudessa ja vuoden 2011 alusta lukien vähintään 30 tuntia kuukaudessa.Kunnalla olisi vaihtoehtoisia tapoja järjestää palvelu. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan kunta korvaisi vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset samaan tapaan kuin nykyisessä järjestelmässä, jossa avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kunta antaisi vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten. Kolmannessa vaihtoehdossa kunta järjestäisi palvelun ostopalveluna, oman palveluntuotantonsa turvin tai sopimusperusteisessa yhteistyössä yhden tai useamman kunnan kanssa. Siten lainmuutoksen myötä vammaiselle avautuu mahdollisuus henkilökohtaisen avun saantiin myös palveluna ilman työnantajavelvoitetta.Kun henkilökohtainen apu yhdistetään muihin vammais- ja sosiaalihuollon palveluihin ja tukitoimiin vähenee vammautumisesta aiheutuva syrjäytymisriski huomattavasti. "Kysymys on viime kädessä suhtautumisestamme vaikeavammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin eli siitä, haluammeko antaa heille mahdollisimman hyvät edellytykset täysipainoiseen elämään", tiivistää Risikko.Hallituksen esitystä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Vammaisfoorumi ry:n, Kuntaliiton edustajien sekä muiden alalla toimivien tahojen kanssa. Peruspalveluministeri Risikko haluaa erityisesti kiittää Vammaisfoorumia ja sen 27 jäsenjärjestöä aktiivisesta ja rakentavasta osallistumisesta uudistuksen valmisteluun. "Tärkein lähtökohta on ollut toteuttaa uudistus siten kuin vammaiset itse ovat toivoneet", arvioi Risikko.
Vuosien ajan vammaiset henkilöt ovat odottaneet, että henkilökohtaisesta avustajasta tehtäisiin subjektiivinen oikeus. Katseet ovat olleet kääntyneinä eduskunnan suuntaan, jossa ko.lakia on odotettu päätettäväksi. On ollut tiedossa jo jonkin aikaa, että hallitus valmistelee henkilökohtaista apua vammaisten tueksi. Nyt se on sitten toteutumassa. Aivan varmasti vammaisneuvostossa asia puhuttaa vielä monta kertaa. Jätin 24.9.2008 valtuustossa aloitteen varautumisesta vammaislainsäädännön kokonaisuudistukseen. Se on luettavissa täältä kotisivuiltani.
Hiukan pelottaa kohta "Henkilökohtainen apu olisi lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaisi kunta. Kunta ei voisi määrärahoihin vedoten evätä palvelua, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle". Mitenkähän Tampere mahtaa selvitä tästä ?! Katsotaan...
Pirkanmaan Omaishoitajien ( Pioni ry) onnistunut syysjuhla
4.10.2008
Vietimme tänään todella onnistuneen Pirkanmaan Omaishoitajien Syysjuhlan Metsossa. Juhla oli lämminhenkinen ja tunteita täynnä. Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen avasi juhlamme.
Hänellä oli kerrottavana viimeisintä tietoa omaishoitajia koskettavista asioista : ”Lakisääteisten vapaapäivien määrää on lisätty kolmeen kuukaudessa. Tampereella on omaishoidon jonot purettu ja tästä vuodesta lähtien kaikki tukea hakeneet, jotka täyttävät kriteerit, pääsevät tuen piiriin. Kaupunki on myös lisännyt lomituspaikkojen määrää, jotta omaishoitajat voivat käyttää lakisääteiset vapaapäivänsä. Elokuussa Tampereella omaishoidon tuen saajia oli 810. Heistä 232 sai alle 21- vuotiaille tarkoitettua tukea ja 578 yli 21- vuotiaille tarkoitettua tukea. Tuen suuruus oli keskimäärin 545 euroa kuukaudessa lasten omaishoidon tuessa ja 578 euroa aikuisten omaishoidon tuessa. Tukea maksetaan hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan 317 eurosta 2000 euroon kuukaudessa. Alinta tukea eli 317 euroa kuukaudessa sai 297 asiakasta. Toinen iso saajien joukko on 600 – 700 euroa saavat, siihen kuuluu yli 200 asiakasta. 900- 1100 euron tukea saa n. 70 asiakasta ja sitä suurempaa tukea saa noin 50 asiakasta. Tämän vuoden budjettiin on varattu omaishoidon tukeen n. 8,5 miljoonaa euroa. Määräraha riittänee. Omaishoidon tukeen käytettyä määrärahaa on nostettu parin viime vuoden aikana reippaasti. Vuonna 2006 siihen käytettiin 4,9 miljoonaa ja tänä vuonna siis 8,5 miljoonaa euroa. Eli nousua on siis 3,6 miljoonaa kahdessa vuodessa. Tämä kertoo siitä, että valtuustossa ja kaupungin johdossa omaishoidon merkitys on ymmärretty ja se viesti, mikä teidänkin yhdistykseltänne on tullut, on kyllä kuultu.”
Juhlassamme kuultiin myös laulua, Tuomiokirkon kanttori Tuomas Laatu lauloi upealla äänellään. Sen jälkeen Eino Kotola lausui hauskoja ja koskettavia runoja. Hyvä ystäväni, valtuustokuoron vetäjä, Tuula Kivistö johdatti tämän jälkeen Sekasirkuttajat- kuoronsa laulamaan. Kauniita ja koskettavia lauluja ! Tämän jälkeen oli vuorossa juhlapuhe, jonka piti Hervannan seurakunnan kirkkoherra Juhani Räsänen. Hän puhui kauniisti ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja omaishoitajia koskettavista asioista. Puheen sanoma oli rakkaus ja välittäminen. Mikä aihe sopisikaan paremmin kuin tämä, kun kyseessä on omaishoitajien juhla ! Sen jälkeen kerroin yhdistyksemme alkutaipaleesta ja esittelin hallituksen jäsenet. Pormestariehdokas Mikko Alatalon oli myös tarkoitus laulaa tilaisuudessamme, mutta hän ei ilmaantunut juhlaamme. Emme tiedä syytä.
Paikalla oli useita kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja, mm. Leena Rauhala (kd), Arto Satonen ( Kok.), Saara Karhu ( Sdp) sekä Minna Sirnö ( Vas.). Myös SKP :n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Heinonen ja sitoutumattomien puheenjohtaja Hannu Soro olivat paikalla.
Lämmin kiitos heille kaikille juhlaamme osallistumisesta !
Lopuksi hiljennyimme kuuntelemaan levyltä Eija Hinkkalan koskettavaa laulua. Laulu oli sävelletty hallituksen jäsenellemme, omaishoitaja Eine Aureusvalle. Juuri ennen laulun loppumista ovi temmataan auki ja Tampereen Sitoutumattomien kunnalisvaaliehdokkaat etunenässä Leena Paavola ryntäävät sisään ja antavat ymmärtää, että heidän on päästävä sisään. Heidän vaalitilaisuutensa oli määrä alkaa klo 13, olimme ylittäneet aikamme viidellä minuutilla. Eniten hämmästyttää se raivoisa tapa, jolla saliin astuttiin. Ovet avattiin kesken laulun selkoselälleen, väkeä lappasi sisään ja he alkoivat levitellä tavaroitaan. Heidän sihteerinsä jopa yritti poistaa cd- levyä soittimesta.
Vaikka olimmekin kaikki tyrmistyneitä, sain pidettyä loppupuheen. Uskon, että vietimme kaikesta huolimatta ikimuistoisen juhlan. Tilaisuuden jälkeen ihmiset tulivat kädestä pitäen kiittämään. Suurin kiitos kuuluu kyllä yhdistyksemme väelle sekä paikalla olleelle juhlayleisölle ! KIITOS.
Pirkanmaan Sanomien toimittaja oli juhlassa mukana, joten saamme varmaan lukea juhlastamme ensi viikon ( 9.10) Pirkanmaan Sanomista.
Vietimme tänään todella onnistuneen Pirkanmaan Omaishoitajien Syysjuhlan Metsossa. Juhla oli lämminhenkinen ja tunteita täynnä. Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen avasi juhlamme.
Hänellä oli kerrottavana viimeisintä tietoa omaishoitajia koskettavista asioista : ”Lakisääteisten vapaapäivien määrää on lisätty kolmeen kuukaudessa. Tampereella on omaishoidon jonot purettu ja tästä vuodesta lähtien kaikki tukea hakeneet, jotka täyttävät kriteerit, pääsevät tuen piiriin. Kaupunki on myös lisännyt lomituspaikkojen määrää, jotta omaishoitajat voivat käyttää lakisääteiset vapaapäivänsä. Elokuussa Tampereella omaishoidon tuen saajia oli 810. Heistä 232 sai alle 21- vuotiaille tarkoitettua tukea ja 578 yli 21- vuotiaille tarkoitettua tukea. Tuen suuruus oli keskimäärin 545 euroa kuukaudessa lasten omaishoidon tuessa ja 578 euroa aikuisten omaishoidon tuessa. Tukea maksetaan hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan 317 eurosta 2000 euroon kuukaudessa. Alinta tukea eli 317 euroa kuukaudessa sai 297 asiakasta. Toinen iso saajien joukko on 600 – 700 euroa saavat, siihen kuuluu yli 200 asiakasta. 900- 1100 euron tukea saa n. 70 asiakasta ja sitä suurempaa tukea saa noin 50 asiakasta. Tämän vuoden budjettiin on varattu omaishoidon tukeen n. 8,5 miljoonaa euroa. Määräraha riittänee. Omaishoidon tukeen käytettyä määrärahaa on nostettu parin viime vuoden aikana reippaasti. Vuonna 2006 siihen käytettiin 4,9 miljoonaa ja tänä vuonna siis 8,5 miljoonaa euroa. Eli nousua on siis 3,6 miljoonaa kahdessa vuodessa. Tämä kertoo siitä, että valtuustossa ja kaupungin johdossa omaishoidon merkitys on ymmärretty ja se viesti, mikä teidänkin yhdistykseltänne on tullut, on kyllä kuultu.”
Juhlassamme kuultiin myös laulua, Tuomiokirkon kanttori Tuomas Laatu lauloi upealla äänellään. Sen jälkeen Eino Kotola lausui hauskoja ja koskettavia runoja. Hyvä ystäväni, valtuustokuoron vetäjä, Tuula Kivistö johdatti tämän jälkeen Sekasirkuttajat- kuoronsa laulamaan. Kauniita ja koskettavia lauluja ! Tämän jälkeen oli vuorossa juhlapuhe, jonka piti Hervannan seurakunnan kirkkoherra Juhani Räsänen. Hän puhui kauniisti ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja omaishoitajia koskettavista asioista. Puheen sanoma oli rakkaus ja välittäminen. Mikä aihe sopisikaan paremmin kuin tämä, kun kyseessä on omaishoitajien juhla ! Sen jälkeen kerroin yhdistyksemme alkutaipaleesta ja esittelin hallituksen jäsenet. Pormestariehdokas Mikko Alatalon oli myös tarkoitus laulaa tilaisuudessamme, mutta hän ei ilmaantunut juhlaamme. Emme tiedä syytä.
Paikalla oli useita kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja, mm. Leena Rauhala (kd), Arto Satonen ( Kok.), Saara Karhu ( Sdp) sekä Minna Sirnö ( Vas.). Myös SKP :n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Heinonen ja sitoutumattomien puheenjohtaja Hannu Soro olivat paikalla.
Lämmin kiitos heille kaikille juhlaamme osallistumisesta !
Lopuksi hiljennyimme kuuntelemaan levyltä Eija Hinkkalan koskettavaa laulua. Laulu oli sävelletty hallituksen jäsenellemme, omaishoitaja Eine Aureusvalle. Juuri ennen laulun loppumista ovi temmataan auki ja Tampereen Sitoutumattomien kunnalisvaaliehdokkaat etunenässä Leena Paavola ryntäävät sisään ja antavat ymmärtää, että heidän on päästävä sisään. Heidän vaalitilaisuutensa oli määrä alkaa klo 13, olimme ylittäneet aikamme viidellä minuutilla. Eniten hämmästyttää se raivoisa tapa, jolla saliin astuttiin. Ovet avattiin kesken laulun selkoselälleen, väkeä lappasi sisään ja he alkoivat levitellä tavaroitaan. Heidän sihteerinsä jopa yritti poistaa cd- levyä soittimesta.
Vaikka olimmekin kaikki tyrmistyneitä, sain pidettyä loppupuheen. Uskon, että vietimme kaikesta huolimatta ikimuistoisen juhlan. Tilaisuuden jälkeen ihmiset tulivat kädestä pitäen kiittämään. Suurin kiitos kuuluu kyllä yhdistyksemme väelle sekä paikalla olleelle juhlayleisölle ! KIITOS.
Pirkanmaan Sanomien toimittaja oli juhlassa mukana, joten saamme varmaan lukea juhlastamme ensi viikon ( 9.10) Pirkanmaan Sanomista.
Joukkoliikenteellä kestävään kaupunkirakenteeseen.
26.9.2008
Kaupunkimaisen elämäntavan jatkuvuuden ja kehityksen ehtona on sekä Suomessa että muuallakin toimiva joukkoliikenne. Liikennejärjestelmän toimivuus on käytännössä saavutettavissa valtion viranomaisten, kuntien, alueiden, maakuntien ja yritysten yhteisillä ponnistuksilla. Alueellisen joukkoliikenteen järjestämisen suuria haasteita ovat mm. ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, energian hinnan nousun aiheuttamat lisäkustannukset, väestön ikääntyminen, monikeskuksinen palvelurakenne ja toisaalta palveluiden ja työpaikkojen hajakeskittyminen. Oleellinen vaikeus joukkoliikenteen kehittämisessä nykyisin on myös se, että maankäyttöä suunniteltaessa joukkoliikenteen suunnittelu tulee vasta kaavasuunnittelun jälkeen, jolloin joukkoliikennesuunnitelmasta tulee ikään kuin kaavojen päälle liimattu tai ”sopiviin koloihin sijoitettu”. Joukkoliikenne pitää ottaa suunnittelussa mukaan jo yleiskaavavaiheessa ja kaupunkikeskuksissa asemakaavavaiheessakin.
Joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta kestävää maankäyttöä ovat erityisesti radan varteen sijoitetut tiiviit pikkukaupunkimaiset toimintokeskittymät ja ”ekokylät”. Niissä kaupunkirakenne ja palvelut tiivistyvät asemien ympärille. Näihin korkealaatuisiin asemiin liittyy tällöin julkista kaupunkitilaa, kevyen liikenteen väylästöjä, liityntäpysäköintiä sekä palveluita. Samalla näihin keskittymiin ja niiden reunoille voidaan toteuttaa jalankulkuun ja pyöräilyyn kannustava katuverkko ja ympäristö. Näin syntyy tiivistyvää, ei hajautuvaa kaupunkirakennetta. Näin kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen tehokkaaseen käyttöön eri joukkoliikennemuodoilla. Samalla tehdään mahdolliseksi näiden keskittymien reunojen kehittäminen omakotivaltaisina asuntoalueina. Luultavasti tämän tyyppistä kaupunkirakennetta myös pääministeri Matti Vanhanen puolustaa hiljattain esittämällään ajatuksella puutarhakaupunkimaisesta yhdyskuntasuunnittelusta, jota YLE:n uutisten mukaan jopa 53 prosenttia kansalaisista tukee.
Radan hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on ajankohtaista paitsi pääkaupunkiseudulla, myös Tampereen seudulla. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä (TASE 2025) vertailtavia perusvaihtoehtoja on ollut 4: bussiliikenteeseen, katuraitiotiehen, pikaraitiotiehen ja junaliikenteeseen perustuvat joukkoliikennevaihtoehdot. TASE 2025- ohjelma päätyy suosittelemaan ensi vaiheessa bussiliikenteen voimakasta kehittämistä, jota vuoden 2015 jälkeen täydennetään katuverkossa Vuoreksesta Hervannan kautta Lentävänniemeen kulkevalla raitiolinjastolla. Näiden lisäksi lähijunat palvelevat seudun etäisempiä keskuksia. Vaikka ei olekaan syytä sulkea pois mitään tulevaisuuden vaihtoehtoa olen sitä mieltä, että liikennejärjestelmäohjelman kaksi vaihtoehtoa, bussiliikenteen kehittäminen ja radanvarsien tiiviiden yhteisöjen kehittäminen ovat kuntatalouden ja kestävän kehityksen kannalta varteenotettavimmat vaihtoehdot. Kehittämällä esikaupunkivyöhykkeen ja koko kaupunkiseudun asemien seuduista puutarhakaupunkiperiaatteen mukaisia tiiviitä lähiyhdyskuntia vähennetään yksityisautoilun tarvetta, luodaan kestävää kaupunkirakennetta sekä vähennetään päästöjä. Tämä edellyttää luonnollisesti myös liityntäliikenteen kehittämistä joukkoliikennepainotteisesti. Järjestelmän toimivuus edellyttää myös uusien korkeatasoisten asemien sijoittamista radan varteen myös kaupungin sisälle.
Alkuvaiheessa kumipyöräliikenteeseen perustuva joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista. Bussimatkojen kysynnän kasvattamisessa lipunhintojen alennukset eivät yleensä ole yksinään riittävä keino. Se on kuitenkin mahdollista vuorotarjontaa tihentämällä, rakentamalla laatukäytäviä, uusimalla kalustoa, lisäämällä liikenteen sujuvuutta ja nopeutta sekä laskemalla lipunhintoja. Tase 2025 –ohjelman vaihtoehdoista bussiliikenteen kehittäminen suosii luonnonläheistä pientalorakentamista sekä on joustava mukautuen muuttuviin asuntomarkkinoihin ja työpaikkojen sijoittumispreferensseihin. Busseihin verrattuna kaikki raideliikennevaihtoehdot
Kaupunkimaisen elämäntavan jatkuvuuden ja kehityksen ehtona on sekä Suomessa että muuallakin toimiva joukkoliikenne. Liikennejärjestelmän toimivuus on käytännössä saavutettavissa valtion viranomaisten, kuntien, alueiden, maakuntien ja yritysten yhteisillä ponnistuksilla. Alueellisen joukkoliikenteen järjestämisen suuria haasteita ovat mm. ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, energian hinnan nousun aiheuttamat lisäkustannukset, väestön ikääntyminen, monikeskuksinen palvelurakenne ja toisaalta palveluiden ja työpaikkojen hajakeskittyminen. Oleellinen vaikeus joukkoliikenteen kehittämisessä nykyisin on myös se, että maankäyttöä suunniteltaessa joukkoliikenteen suunnittelu tulee vasta kaavasuunnittelun jälkeen, jolloin joukkoliikennesuunnitelmasta tulee ikään kuin kaavojen päälle liimattu tai ”sopiviin koloihin sijoitettu”. Joukkoliikenne pitää ottaa suunnittelussa mukaan jo yleiskaavavaiheessa ja kaupunkikeskuksissa asemakaavavaiheessakin.
Joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta kestävää maankäyttöä ovat erityisesti radan varteen sijoitetut tiiviit pikkukaupunkimaiset toimintokeskittymät ja ”ekokylät”. Niissä kaupunkirakenne ja palvelut tiivistyvät asemien ympärille. Näihin korkealaatuisiin asemiin liittyy tällöin julkista kaupunkitilaa, kevyen liikenteen väylästöjä, liityntäpysäköintiä sekä palveluita. Samalla näihin keskittymiin ja niiden reunoille voidaan toteuttaa jalankulkuun ja pyöräilyyn kannustava katuverkko ja ympäristö. Näin syntyy tiivistyvää, ei hajautuvaa kaupunkirakennetta. Näin kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen tehokkaaseen käyttöön eri joukkoliikennemuodoilla. Samalla tehdään mahdolliseksi näiden keskittymien reunojen kehittäminen omakotivaltaisina asuntoalueina. Luultavasti tämän tyyppistä kaupunkirakennetta myös pääministeri Matti Vanhanen puolustaa hiljattain esittämällään ajatuksella puutarhakaupunkimaisesta yhdyskuntasuunnittelusta, jota YLE:n uutisten mukaan jopa 53 prosenttia kansalaisista tukee.
Radan hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on ajankohtaista paitsi pääkaupunkiseudulla, myös Tampereen seudulla. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä (TASE 2025) vertailtavia perusvaihtoehtoja on ollut 4: bussiliikenteeseen, katuraitiotiehen, pikaraitiotiehen ja junaliikenteeseen perustuvat joukkoliikennevaihtoehdot. TASE 2025- ohjelma päätyy suosittelemaan ensi vaiheessa bussiliikenteen voimakasta kehittämistä, jota vuoden 2015 jälkeen täydennetään katuverkossa Vuoreksesta Hervannan kautta Lentävänniemeen kulkevalla raitiolinjastolla. Näiden lisäksi lähijunat palvelevat seudun etäisempiä keskuksia. Vaikka ei olekaan syytä sulkea pois mitään tulevaisuuden vaihtoehtoa olen sitä mieltä, että liikennejärjestelmäohjelman kaksi vaihtoehtoa, bussiliikenteen kehittäminen ja radanvarsien tiiviiden yhteisöjen kehittäminen ovat kuntatalouden ja kestävän kehityksen kannalta varteenotettavimmat vaihtoehdot. Kehittämällä esikaupunkivyöhykkeen ja koko kaupunkiseudun asemien seuduista puutarhakaupunkiperiaatteen mukaisia tiiviitä lähiyhdyskuntia vähennetään yksityisautoilun tarvetta, luodaan kestävää kaupunkirakennetta sekä vähennetään päästöjä. Tämä edellyttää luonnollisesti myös liityntäliikenteen kehittämistä joukkoliikennepainotteisesti. Järjestelmän toimivuus edellyttää myös uusien korkeatasoisten asemien sijoittamista radan varteen myös kaupungin sisälle.
Alkuvaiheessa kumipyöräliikenteeseen perustuva joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista. Bussimatkojen kysynnän kasvattamisessa lipunhintojen alennukset eivät yleensä ole yksinään riittävä keino. Se on kuitenkin mahdollista vuorotarjontaa tihentämällä, rakentamalla laatukäytäviä, uusimalla kalustoa, lisäämällä liikenteen sujuvuutta ja nopeutta sekä laskemalla lipunhintoja. Tase 2025 –ohjelman vaihtoehdoista bussiliikenteen kehittäminen suosii luonnonläheistä pientalorakentamista sekä on joustava mukautuen muuttuviin asuntomarkkinoihin ja työpaikkojen sijoittumispreferensseihin. Busseihin verrattuna kaikki raideliikennevaihtoehdot
Joukkoliikenteellä kestävään kaupunkirakenteeseen.
26.9.2008
Kaupunkimaisen elämäntavan jatkuvuuden ja kehityksen ehtona on sekä Suomessa että muuallakin toimiva joukkoliikenne. Liikennejärjestelmän toimivuus on käytännössä saavutettavissa valtion viranomaisten, kuntien, alueiden, maakuntien ja yritysten yhteisillä ponnistuksilla. Alueellisen joukkoliikenteen järjestämisen suuria haasteita ovat mm. ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, energian hinnan nousun aiheuttamat lisäkustannukset, väestön ikääntyminen, monikeskuksinen palvelurakenne ja toisaalta palveluiden ja työpaikkojen hajakeskittyminen. Oleellinen vaikeus joukkoliikenteen kehittämisessä nykyisin on myös se, että maankäyttöä suunniteltaessa joukkoliikenteen suunnittelu tulee vasta kaavasuunnittelun jälkeen, jolloin joukkoliikennesuunnitelmasta tulee ikään kuin kaavojen päälle liimattu tai ”sopiviin koloihin sijoitettu”. Joukkoliikenne pitää ottaa suunnittelussa mukaan jo yleiskaavavaiheessa ja kaupunkikeskuksissa asemakaavavaiheessakin.
Joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta kestävää maankäyttöä ovat erityisesti radan varteen sijoitetut tiiviit pikkukaupunkimaiset toimintokeskittymät ja ”ekokylät”. Niissä kaupunkirakenne ja palvelut tiivistyvät asemien ympärille. Näihin korkealaatuisiin asemiin liittyy tällöin julkista kaupunkitilaa, kevyen liikenteen väylästöjä, liityntäpysäköintiä sekä palveluita. Samalla näihin keskittymiin ja niiden reunoille voidaan toteuttaa jalankulkuun ja pyöräilyyn kannustava katuverkko ja ympäristö. Näin syntyy tiivistyvää, ei hajautuvaa kaupunkirakennetta. Näin kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen tehokkaaseen käyttöön eri joukkoliikennemuodoilla. Samalla tehdään mahdolliseksi näiden keskittymien reunojen kehittäminen omakotivaltaisina asuntoalueina. Luultavasti tämän tyyppistä kaupunkirakennetta myös pääministeri Matti Vanhanen puolustaa hiljattain esittämällään ajatuksella puutarhakaupunkimaisesta yhdyskuntasuunnittelusta, jota YLE:n uutisten mukaan jopa 53 prosenttia kansalaisista tukee.
Radan hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on ajankohtaista paitsi pääkaupunkiseudulla, myös Tampereen seudulla. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä (TASE 2025) vertailtavia perusvaihtoehtoja on ollut 4: bussiliikenteeseen, katuraitiotiehen, pikaraitiotiehen ja junaliikenteeseen perustuvat joukkoliikennevaihtoehdot. TASE 2025- ohjelma päätyy suosittelemaan ensi vaiheessa bussiliikenteen voimakasta kehittämistä, jota vuoden 2015 jälkeen täydennetään katuverkossa Vuoreksesta Hervannan kautta Lentävänniemeen kulkevalla raitiolinjastolla. Näiden lisäksi lähijunat palvelevat seudun etäisempiä keskuksia. Vaikka ei olekaan syytä sulkea pois mitään tulevaisuuden vaihtoehtoa olen sitä mieltä, että liikennejärjestelmäohjelman kaksi vaihtoehtoa, bussiliikenteen kehittäminen ja radanvarsien tiiviiden yhteisöjen kehittäminen ovat kuntatalouden ja kestävän kehityksen kannalta varteenotettavimmat vaihtoehdot. Kehittämällä esikaupunkivyöhykkeen ja koko kaupunkiseudun asemien seuduista puutarhakaupunkiperiaatteen mukaisia tiiviitä lähiyhdyskuntia vähennetään yksityisautoilun tarvetta, luodaan kestävää kaupunkirakennetta sekä vähennetään päästöjä. Tämä edellyttää luonnollisesti myös liityntäliikenteen kehittämistä joukkoliikennepainotteisesti. Järjestelmän toimivuus edellyttää myös uusien korkeatasoisten asemien sijoittamista radan varteen myös kaupungin sisälle.
Alkuvaiheessa kumipyöräliikenteeseen perustuva joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista. Bussimatkojen kysynnän kasvattamisessa lipunhintojen alennukset eivät yleensä ole yksinään riittävä keino. Se on kuitenkin mahdollista vuorotarjontaa tihentämällä, rakentamalla laatukäytäviä, uusimalla kalustoa, lisäämällä liikenteen sujuvuutta ja nopeutta sekä laskemalla lipunhintoja. Tase 2025 –ohjelman vaihtoehdoista bussiliikenteen kehittäminen suosii luonnonläheistä pientalorakentamista sekä on joustava mukautuen muuttuviin asuntomarkkinoihin ja työpaikkojen sijoittumispreferensseihin. Busseihin verrattuna kaikki raideliikennevaihtoehdot
Kaupunkimaisen elämäntavan jatkuvuuden ja kehityksen ehtona on sekä Suomessa että muuallakin toimiva joukkoliikenne. Liikennejärjestelmän toimivuus on käytännössä saavutettavissa valtion viranomaisten, kuntien, alueiden, maakuntien ja yritysten yhteisillä ponnistuksilla. Alueellisen joukkoliikenteen järjestämisen suuria haasteita ovat mm. ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, energian hinnan nousun aiheuttamat lisäkustannukset, väestön ikääntyminen, monikeskuksinen palvelurakenne ja toisaalta palveluiden ja työpaikkojen hajakeskittyminen. Oleellinen vaikeus joukkoliikenteen kehittämisessä nykyisin on myös se, että maankäyttöä suunniteltaessa joukkoliikenteen suunnittelu tulee vasta kaavasuunnittelun jälkeen, jolloin joukkoliikennesuunnitelmasta tulee ikään kuin kaavojen päälle liimattu tai ”sopiviin koloihin sijoitettu”. Joukkoliikenne pitää ottaa suunnittelussa mukaan jo yleiskaavavaiheessa ja kaupunkikeskuksissa asemakaavavaiheessakin.
Joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta kestävää maankäyttöä ovat erityisesti radan varteen sijoitetut tiiviit pikkukaupunkimaiset toimintokeskittymät ja ”ekokylät”. Niissä kaupunkirakenne ja palvelut tiivistyvät asemien ympärille. Näihin korkealaatuisiin asemiin liittyy tällöin julkista kaupunkitilaa, kevyen liikenteen väylästöjä, liityntäpysäköintiä sekä palveluita. Samalla näihin keskittymiin ja niiden reunoille voidaan toteuttaa jalankulkuun ja pyöräilyyn kannustava katuverkko ja ympäristö. Näin syntyy tiivistyvää, ei hajautuvaa kaupunkirakennetta. Näin kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen tehokkaaseen käyttöön eri joukkoliikennemuodoilla. Samalla tehdään mahdolliseksi näiden keskittymien reunojen kehittäminen omakotivaltaisina asuntoalueina. Luultavasti tämän tyyppistä kaupunkirakennetta myös pääministeri Matti Vanhanen puolustaa hiljattain esittämällään ajatuksella puutarhakaupunkimaisesta yhdyskuntasuunnittelusta, jota YLE:n uutisten mukaan jopa 53 prosenttia kansalaisista tukee.
Radan hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on ajankohtaista paitsi pääkaupunkiseudulla, myös Tampereen seudulla. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä (TASE 2025) vertailtavia perusvaihtoehtoja on ollut 4: bussiliikenteeseen, katuraitiotiehen, pikaraitiotiehen ja junaliikenteeseen perustuvat joukkoliikennevaihtoehdot. TASE 2025- ohjelma päätyy suosittelemaan ensi vaiheessa bussiliikenteen voimakasta kehittämistä, jota vuoden 2015 jälkeen täydennetään katuverkossa Vuoreksesta Hervannan kautta Lentävänniemeen kulkevalla raitiolinjastolla. Näiden lisäksi lähijunat palvelevat seudun etäisempiä keskuksia. Vaikka ei olekaan syytä sulkea pois mitään tulevaisuuden vaihtoehtoa olen sitä mieltä, että liikennejärjestelmäohjelman kaksi vaihtoehtoa, bussiliikenteen kehittäminen ja radanvarsien tiiviiden yhteisöjen kehittäminen ovat kuntatalouden ja kestävän kehityksen kannalta varteenotettavimmat vaihtoehdot. Kehittämällä esikaupunkivyöhykkeen ja koko kaupunkiseudun asemien seuduista puutarhakaupunkiperiaatteen mukaisia tiiviitä lähiyhdyskuntia vähennetään yksityisautoilun tarvetta, luodaan kestävää kaupunkirakennetta sekä vähennetään päästöjä. Tämä edellyttää luonnollisesti myös liityntäliikenteen kehittämistä joukkoliikennepainotteisesti. Järjestelmän toimivuus edellyttää myös uusien korkeatasoisten asemien sijoittamista radan varteen myös kaupungin sisälle.
Alkuvaiheessa kumipyöräliikenteeseen perustuva joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista. Bussimatkojen kysynnän kasvattamisessa lipunhintojen alennukset eivät yleensä ole yksinään riittävä keino. Se on kuitenkin mahdollista vuorotarjontaa tihentämällä, rakentamalla laatukäytäviä, uusimalla kalustoa, lisäämällä liikenteen sujuvuutta ja nopeutta sekä laskemalla lipunhintoja. Tase 2025 –ohjelman vaihtoehdoista bussiliikenteen kehittäminen suosii luonnonläheistä pientalorakentamista sekä on joustava mukautuen muuttuviin asuntomarkkinoihin ja työpaikkojen sijoittumispreferensseihin. Busseihin verrattuna kaikki raideliikennevaihtoehdot
Suru
24.9.2008
Eilen tultuani kotiin tokaluokkalaiseni kanssa, sain mieheltäni tekstiviestin : Katso uutiset, Kauhajoella tapahtunut jotain kauheaa. Tyrmistys ja suru valtasi minut luettuani tekstitelevisiosta uutisen. Ensimmäinen ajatukseni oli, miten uhrien omaiset voivat koskaan selvitä tästä. Omat pienet murheet väistyvät, kun koko Suomi pysähtyy järkytyksestä. Illalla on vielä edessä kaksi kokousta, ystäväni soittaa ja tarjoaa kyytiä. Kerron hänelle tapahtuneesta, hän alkaa itkemään puhelimessa. Lapseni on saanut läksyt tehtyä ja kiipeää syliini : " Äiti, voiko Tampereellakin tapahtua näin ? " En voi sanoa, että tottakai voi. Sanon, että en usko. Ulko-ovi aukeaa ja toiseksi nuorin poikani tulee kotiin. Hän oli kuullut tapahtuneesta jo koulussa. Illalla koko perhe seuraa uutisia epäuskoisena. Etsin netistä lisätietoja, sitten nousee kiukku. Eri keskustelupalstoilla kuntavaaliehdokkaat kertovat, miten he ovat edistäneet lasten- ja nuorten mielenterveysasioita tai tulevat edistämään. Me päättäjät koemme usein syyllisyyttä siitä, että emme ole tehneet tarpeeksi tai tarpeeksi varhain oikeita päätöksiä. Olisiko tässä tapauksessa riittävillä ja oikea-aikaisilla mielenterveyspalveluilla ollut ehkäisevää vaikutusta tragedialle? Kauhajoen koulussa on oma psykologi, tekijän käytöksestä ei voinut päätellä näin järkyttäviä tekoja. Poliisi, joka ei ottanut asetta pois, kokee varmaan tällä hetkellä kauheaa tuskaa. Vaikka ase olisi otettu pois, ei se olisi välttämättä estänyt tapahtunutta.Onhan olemassa vielä pommeja ja räjähteitä, jos surmata haluaa. Mtv3:n aamutelevisiossa Pekka Sauri puhui viisaasti. Hän puhui sankarimyytistä. Tällaisen teon takana voi olla pyrkimys sankariksi,jonka nimi jää historiaan. Hän varoitteli tiedotusvälineitä puhumasta liikaa tekijän persoonasta ja hänen levittämästään materiaalista, jotta sankarimyyttiä ei synny. Poikani sanoi eilen ennen nukkumaan menoa, että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Tahdon uskoa niin.
Eilen tultuani kotiin tokaluokkalaiseni kanssa, sain mieheltäni tekstiviestin : Katso uutiset, Kauhajoella tapahtunut jotain kauheaa. Tyrmistys ja suru valtasi minut luettuani tekstitelevisiosta uutisen. Ensimmäinen ajatukseni oli, miten uhrien omaiset voivat koskaan selvitä tästä. Omat pienet murheet väistyvät, kun koko Suomi pysähtyy järkytyksestä. Illalla on vielä edessä kaksi kokousta, ystäväni soittaa ja tarjoaa kyytiä. Kerron hänelle tapahtuneesta, hän alkaa itkemään puhelimessa. Lapseni on saanut läksyt tehtyä ja kiipeää syliini : " Äiti, voiko Tampereellakin tapahtua näin ? " En voi sanoa, että tottakai voi. Sanon, että en usko. Ulko-ovi aukeaa ja toiseksi nuorin poikani tulee kotiin. Hän oli kuullut tapahtuneesta jo koulussa. Illalla koko perhe seuraa uutisia epäuskoisena. Etsin netistä lisätietoja, sitten nousee kiukku. Eri keskustelupalstoilla kuntavaaliehdokkaat kertovat, miten he ovat edistäneet lasten- ja nuorten mielenterveysasioita tai tulevat edistämään. Me päättäjät koemme usein syyllisyyttä siitä, että emme ole tehneet tarpeeksi tai tarpeeksi varhain oikeita päätöksiä. Olisiko tässä tapauksessa riittävillä ja oikea-aikaisilla mielenterveyspalveluilla ollut ehkäisevää vaikutusta tragedialle? Kauhajoen koulussa on oma psykologi, tekijän käytöksestä ei voinut päätellä näin järkyttäviä tekoja. Poliisi, joka ei ottanut asetta pois, kokee varmaan tällä hetkellä kauheaa tuskaa. Vaikka ase olisi otettu pois, ei se olisi välttämättä estänyt tapahtunutta.Onhan olemassa vielä pommeja ja räjähteitä, jos surmata haluaa. Mtv3:n aamutelevisiossa Pekka Sauri puhui viisaasti. Hän puhui sankarimyytistä. Tällaisen teon takana voi olla pyrkimys sankariksi,jonka nimi jää historiaan. Hän varoitteli tiedotusvälineitä puhumasta liikaa tekijän persoonasta ja hänen levittämästään materiaalista, jotta sankarimyyttiä ei synny. Poikani sanoi eilen ennen nukkumaan menoa, että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Tahdon uskoa niin.
Valtuustoaloite on valtuutetun tärkeimpiä työkaluja
21.9.2008
Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua aloitteita tekevistä valtuutetuista. Elina Palmroth-Leino ( HS 13.9) kritisoi aloitteita tekeviä valtuutettuja. Hänen mielestään se on vain tapa hankkia julkisuutta. Tänään 21.9 Antti Vuorela kommentoi em. kirjoitusta. Hän toteaa, että aloite on valtuutetun tärkein työkalu. Aloitteiden kautta valtuutettu saa tuotua äänestäjiensä asioita kaupunginvaltuuston keskusteluun. Olen täysin samaa mieltä. Hän toteaa, että valtuutetut eivät voi vaikuttaa siihen, mitkä aloitteet uutisoidaan. Siitä päättävät itsenäisesti lehtien toimittajat ja heidän esimiehensä. Tämäkin pitää paikkansa. Kun tulin mukaan kunnallispolitiikkaan, yllätyin positiivisesti siitä, kuinka Aamulehti ja sen kunnallispolitiikan toimittajat seuraavat kunnallispolitiikkaa, päättäjien työskentelyä sekä virkamiesten toimintaa. Aamulehden aktiivisella raportoinnilla on varmasti suora yhteys äänestysvilkkauteen. Kunnallispolitiikka tuodaan lähemmäksi kuntalaisia, mikä on erinomainen asia. Aamulehti on mielestäni onnistunut säilyttämään objektiivisuutensa, siellä ei kumarreta mitään puoluetta tai ryhmittymää. Vuorela ehdottaa kirjoituksessaan, että kaupungin nettisivuilla tulisi julkistaa kaikki aloitteet, läsnäoloprosentti valtuuston kokouksissa ja pidetyt puheenvuorot. Tampereen sivuilla on luettavissa kaikki aloitteet, mutta läsnäoloprosentti -ja puheenvuorotiedot täytyy pyytää erikseen kaupunginkansliasta.Kokemuksesta täytyy todeta, että vuosien aikana ei yhdeltäkään kuntalaiselta ole tullut moitteita valtuustoaloitteiden tekemisestä, päinvastoin. Moitteet tulevat yleensä toisilta valtuutetuilta. Kuten Vuorela kirjoituksessaan kysyy:kumpi on parempi, se että valtuutettu on ahkera ja tekee aktiivisesti aloitteita vai se, että istuu kokouksessa tekemättä mitään ja painaa äänestysnappia muiden mukana ?
Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua aloitteita tekevistä valtuutetuista. Elina Palmroth-Leino ( HS 13.9) kritisoi aloitteita tekeviä valtuutettuja. Hänen mielestään se on vain tapa hankkia julkisuutta. Tänään 21.9 Antti Vuorela kommentoi em. kirjoitusta. Hän toteaa, että aloite on valtuutetun tärkein työkalu. Aloitteiden kautta valtuutettu saa tuotua äänestäjiensä asioita kaupunginvaltuuston keskusteluun. Olen täysin samaa mieltä. Hän toteaa, että valtuutetut eivät voi vaikuttaa siihen, mitkä aloitteet uutisoidaan. Siitä päättävät itsenäisesti lehtien toimittajat ja heidän esimiehensä. Tämäkin pitää paikkansa. Kun tulin mukaan kunnallispolitiikkaan, yllätyin positiivisesti siitä, kuinka Aamulehti ja sen kunnallispolitiikan toimittajat seuraavat kunnallispolitiikkaa, päättäjien työskentelyä sekä virkamiesten toimintaa. Aamulehden aktiivisella raportoinnilla on varmasti suora yhteys äänestysvilkkauteen. Kunnallispolitiikka tuodaan lähemmäksi kuntalaisia, mikä on erinomainen asia. Aamulehti on mielestäni onnistunut säilyttämään objektiivisuutensa, siellä ei kumarreta mitään puoluetta tai ryhmittymää. Vuorela ehdottaa kirjoituksessaan, että kaupungin nettisivuilla tulisi julkistaa kaikki aloitteet, läsnäoloprosentti valtuuston kokouksissa ja pidetyt puheenvuorot. Tampereen sivuilla on luettavissa kaikki aloitteet, mutta läsnäoloprosentti -ja puheenvuorotiedot täytyy pyytää erikseen kaupunginkansliasta.Kokemuksesta täytyy todeta, että vuosien aikana ei yhdeltäkään kuntalaiselta ole tullut moitteita valtuustoaloitteiden tekemisestä, päinvastoin. Moitteet tulevat yleensä toisilta valtuutetuilta. Kuten Vuorela kirjoituksessaan kysyy:kumpi on parempi, se että valtuutettu on ahkera ja tekee aktiivisesti aloitteita vai se, että istuu kokouksessa tekemättä mitään ja painaa äänestysnappia muiden mukana ?
Hyviä ja tärkeitä päätöksiä Lasten- ja nuorten lautakunnassa
9.9.2008
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta kokoontui 4.9 pitkään odotettuun ja pelättyyn talousarviokokoukseen. Käsittelimme mm. koulujen palveluverkkoselvitystä. Useiden kuukausien ajan aktiiviset vanhemmat olivat ottaneet yhteyttä lastensa koululuokkien puolesta. Muotialan koululuokkasiirroista luovuttiin jo aiemmin, mutta kokouksessa otimme kantaa mm. Hallilan 3- ja 4-luokkien kohtaloon. Sama taistelu käytiin viisi vuotta sitten koulutuslautakunnassa, jolloin esitin luokkien säilymistä. Tuolloin esitykseni voitti täpärästi 6-5. Nyt ei onneksi tarvittu äänestystä ! Olen todella helpottunut ja tyytyväinen, että kaikki lautakunnan jäsenet olivat yksimielisiä. Myös Takahuhdin koulu ja sen Irjalan toimipiste "pelastettiin ".
Tässä ponsi, joka hyväksyttiin yksimielisesti :
"Takahuhdin koulun (Takahuhdin koulu ja Takahuhdin koulun Irjalan toimipiste) toimintaan esitetyistä muutoksista luovutaan ja toiminta jatkuu nykyisellään ja että Hallilan koulun toimintaan esitetyistä muutoksista luovutaan ja toiminta jatkuu nykyisellään ja että talousarvioesitykseen tehdyistä muutoksista johtuen päivähoitopaikkojen lisärahoitustarve on vuositasolla 150 000 euroa, joka tulee huomioida budjetin jatkovalmistelussa, koska se ei ole otettavissa lautakunnalle annetusta kehyksestä ja kysymys on lakisääteisistä palveluista."
Lisäksi hyväksyimme seuraavat ponnet :
"Asian käsittelyn kuluessa Mervi Janhunen esitti Aila Dündar-Järvisen ja Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että kehitetään lasten ja nuorten lastensuojelun avopalveluja ja lastensuojelutarvetta ennaltaehkäiseviä palveluja. Pyritään hyödyntämään esim. KASTE –ohjelman kautta haettavaa kehittämisrahoitusta tässä tarkoituksessa."
"Asian käsittelyn kuluessa Aila Dündar-Järvinen esitti Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että selvitetään yhteistyössä seutukuntien kanssa mahdollisuudet perustaa seudullinen omaishoidon tukikeskus Tampereelle."
Viime mainitusta olen erityisen iloinen ja toiveikas. Vuosikausia olen tehnyt valtuustoaloitteita ja puhunut omaishoitajien tukikeskuksen puolesta ja nyt olemme kenties askeleen päässä tavoitteesta !
Lisäksi lautakunta käsitteli talousarviovaltuustoaloitteita, joista yksi tekemäni sai positiivisen vastauksen :
Valtuustoaloitteeseeni Kansainvälisen koulun perustamisesta annettiin suunnittelupäällikkö Aila Salmelinin vastaus, joka on myönteinen ! Asia etenee siis erittäin positiivisesti. Salmelin esittää seuraavaa :
" Edellä selostettujen tarvekartoitusten ja kyselyjen perusteella voidaan todeta, että valmistelu kansainvälisen koulun perustamiseksi Tampereelle tulee käynnistää. Selvitystehtävään tulee asettaa seudullinen työryhmä, joka kartoittaa erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, arvioi kustannusvaikutuksia, yhteistyömahdollisuuksia Tampereen lyseon lukion IB-linjan kanssa sekä muita erityiskysymyksiä. "
Kiitos kaimani Aila !
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta kokoontui 4.9 pitkään odotettuun ja pelättyyn talousarviokokoukseen. Käsittelimme mm. koulujen palveluverkkoselvitystä. Useiden kuukausien ajan aktiiviset vanhemmat olivat ottaneet yhteyttä lastensa koululuokkien puolesta. Muotialan koululuokkasiirroista luovuttiin jo aiemmin, mutta kokouksessa otimme kantaa mm. Hallilan 3- ja 4-luokkien kohtaloon. Sama taistelu käytiin viisi vuotta sitten koulutuslautakunnassa, jolloin esitin luokkien säilymistä. Tuolloin esitykseni voitti täpärästi 6-5. Nyt ei onneksi tarvittu äänestystä ! Olen todella helpottunut ja tyytyväinen, että kaikki lautakunnan jäsenet olivat yksimielisiä. Myös Takahuhdin koulu ja sen Irjalan toimipiste "pelastettiin ".
Tässä ponsi, joka hyväksyttiin yksimielisesti :
"Takahuhdin koulun (Takahuhdin koulu ja Takahuhdin koulun Irjalan toimipiste) toimintaan esitetyistä muutoksista luovutaan ja toiminta jatkuu nykyisellään ja että Hallilan koulun toimintaan esitetyistä muutoksista luovutaan ja toiminta jatkuu nykyisellään ja että talousarvioesitykseen tehdyistä muutoksista johtuen päivähoitopaikkojen lisärahoitustarve on vuositasolla 150 000 euroa, joka tulee huomioida budjetin jatkovalmistelussa, koska se ei ole otettavissa lautakunnalle annetusta kehyksestä ja kysymys on lakisääteisistä palveluista."
Lisäksi hyväksyimme seuraavat ponnet :
"Asian käsittelyn kuluessa Mervi Janhunen esitti Aila Dündar-Järvisen ja Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että kehitetään lasten ja nuorten lastensuojelun avopalveluja ja lastensuojelutarvetta ennaltaehkäiseviä palveluja. Pyritään hyödyntämään esim. KASTE –ohjelman kautta haettavaa kehittämisrahoitusta tässä tarkoituksessa."
"Asian käsittelyn kuluessa Aila Dündar-Järvinen esitti Matti Joen kannattamana toivomuspontenaan, että lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että selvitetään yhteistyössä seutukuntien kanssa mahdollisuudet perustaa seudullinen omaishoidon tukikeskus Tampereelle."
Viime mainitusta olen erityisen iloinen ja toiveikas. Vuosikausia olen tehnyt valtuustoaloitteita ja puhunut omaishoitajien tukikeskuksen puolesta ja nyt olemme kenties askeleen päässä tavoitteesta !
Lisäksi lautakunta käsitteli talousarviovaltuustoaloitteita, joista yksi tekemäni sai positiivisen vastauksen :
Valtuustoaloitteeseeni Kansainvälisen koulun perustamisesta annettiin suunnittelupäällikkö Aila Salmelinin vastaus, joka on myönteinen ! Asia etenee siis erittäin positiivisesti. Salmelin esittää seuraavaa :
" Edellä selostettujen tarvekartoitusten ja kyselyjen perusteella voidaan todeta, että valmistelu kansainvälisen koulun perustamiseksi Tampereelle tulee käynnistää. Selvitystehtävään tulee asettaa seudullinen työryhmä, joka kartoittaa erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, arvioi kustannusvaikutuksia, yhteistyömahdollisuuksia Tampereen lyseon lukion IB-linjan kanssa sekä muita erityiskysymyksiä. "
Kiitos kaimani Aila !
Tetolan ponsi
4.9.2008
Jätin Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan talousarviokokouksessa 3.9 seuraavanlaisen ponnen :
92 § TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN YDINPROSESSIN VUODEN 2009 TALOUSARVIO- JA VUOSIEN 2009-2011 TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS( Tetola 3.9.2008)
Vammaisten henkilökohtaisen avustajapäätösten määrä ei vastaa tällä hetkellä esiintyvää tarvetta.Tuntimäärien riittämättömyys, tuntipalkan jälkeenjääneisyys,avustajien ja heidän sijaistensa saatavuus työmarkkinoilta on heikentynyt. Työnantajana toimimiseen liittyy haasteita, esim. avustajien rekrytointi ja ohjeistus työsuhteeseen liittyvissä asioissa.
Henkilökohtaisen avun merkitys ja laajuus tulee kasvamaan uudistettavan vammaispalvelulain (1.9.2009) myötä, jonka velvoitteisiin kaupungin on varauduttava jo vuodelle 2009. Lainmuutoksen myötä vammaiselle avautuu mahdollisuus henkilökohtaisen avun saantiin myös palveluna ilman työnantajavelvoitetta.
Taloudellisen tuen määrärahaa henkilökohtaiseen avustajatoimintaan esitetään talousarvioehdotuksessa lisättäväksi 100 000 eurolla, mikä on alimitoitettu. ( v. 2008 se oli 300 000 e).
Esitän, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että
Henkilökohtaisen avustajatoiminnan laajentamiseen varataan ensisijaisesti ensi vuoden talousarviossa lisämäärärahoja esiintyvää tarvetta ja uudistuvaa vammaispalvelulainsäädäntöä vastaavasti ja että
henkilökohtaisten avustajien tuntipalkkaa ( v.2008: 7,80€) kehitetään vuonna 2009 niin, että se vastaa vähintään Tampereen naapurikuntien maksamaa keskimääräistä palkkatukea (esim. vuonna 2008 Kangasala 9.88€, Pirkkala 9.23€, Ylöjärvi 8.62€) ja että
terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle
200 000 euron lisäystä vammaisten henkilökohtaiseen avustajatoimintaan vuodelle 2009.
Aila Dündar-Järvinen
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ponsi hyväksyttiin ryhmässä niin jäsenten kuin tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen taholta. Vaikeudet alkoivat kokouksessa. Sihteeri ja apulaispormestari olivat sitä mieltä, että ponnen alku ei kuulu itse ponteen vaan on selitysosa ja tästä syystä sitä ei voi laittaa pöytäkirjaan. Huomautin, että virkamiehet eivät voi alkaa poistamaan valtuutetun ponnesta osia pois. Lisäksi erikoista on se, että toisessa lautakunnassa sama sihteeri hyväksyi erään valtuutetun vielä pidemmän ponnen eikä sanonut sen pituudesta mitään.
Johtuukohan tällainen eriarvoinen kohtelu sukupuolesta, pärstäkertoimesta vai väärästä puoluekannasta. Tetolassa on ennenkin taisteltu näistä pöytäkirjamerkinnöistä. Viime joulukuussa esitin ponnen Vammaispalvelulain soveltamisohjeisiin. Silloinkin pöytäkirjasta puuttui ponteni alkuosa. Sitä ei jälkeenpäin suostuttu korjaamaan. Keksin kuitenkin lisätä sen toisessa kokouksessa lautakunnan vuosisuunnitelmaan.
Tällaisesta toiminnasta ei voi muuta ajatella kuin, että vammaisten asiat eivät päinvastaisista puheista huolimatta kiinnosta tai sitten he eivät halua tukea kilpailevasta puolueesta tulevaa valtuutettua.
Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Riitta Koskinen taas tapansa mukaan tuki minua kokouksen jälkeen sanomalla, että kaupunginhallitus varmasti tutkii ponteni ehdotuksen tarkkaan. Arvostan hänen tukeaan ja yhteistyötaitojaan suuresti.
Jätin Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan talousarviokokouksessa 3.9 seuraavanlaisen ponnen :
92 § TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN YDINPROSESSIN VUODEN 2009 TALOUSARVIO- JA VUOSIEN 2009-2011 TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS( Tetola 3.9.2008)
Vammaisten henkilökohtaisen avustajapäätösten määrä ei vastaa tällä hetkellä esiintyvää tarvetta.Tuntimäärien riittämättömyys, tuntipalkan jälkeenjääneisyys,avustajien ja heidän sijaistensa saatavuus työmarkkinoilta on heikentynyt. Työnantajana toimimiseen liittyy haasteita, esim. avustajien rekrytointi ja ohjeistus työsuhteeseen liittyvissä asioissa.
Henkilökohtaisen avun merkitys ja laajuus tulee kasvamaan uudistettavan vammaispalvelulain (1.9.2009) myötä, jonka velvoitteisiin kaupungin on varauduttava jo vuodelle 2009. Lainmuutoksen myötä vammaiselle avautuu mahdollisuus henkilökohtaisen avun saantiin myös palveluna ilman työnantajavelvoitetta.
Taloudellisen tuen määrärahaa henkilökohtaiseen avustajatoimintaan esitetään talousarvioehdotuksessa lisättäväksi 100 000 eurolla, mikä on alimitoitettu. ( v. 2008 se oli 300 000 e).
Esitän, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että
Henkilökohtaisen avustajatoiminnan laajentamiseen varataan ensisijaisesti ensi vuoden talousarviossa lisämäärärahoja esiintyvää tarvetta ja uudistuvaa vammaispalvelulainsäädäntöä vastaavasti ja että
henkilökohtaisten avustajien tuntipalkkaa ( v.2008: 7,80€) kehitetään vuonna 2009 niin, että se vastaa vähintään Tampereen naapurikuntien maksamaa keskimääräistä palkkatukea (esim. vuonna 2008 Kangasala 9.88€, Pirkkala 9.23€, Ylöjärvi 8.62€) ja että
terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle
200 000 euron lisäystä vammaisten henkilökohtaiseen avustajatoimintaan vuodelle 2009.
Aila Dündar-Järvinen
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ponsi hyväksyttiin ryhmässä niin jäsenten kuin tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen taholta. Vaikeudet alkoivat kokouksessa. Sihteeri ja apulaispormestari olivat sitä mieltä, että ponnen alku ei kuulu itse ponteen vaan on selitysosa ja tästä syystä sitä ei voi laittaa pöytäkirjaan. Huomautin, että virkamiehet eivät voi alkaa poistamaan valtuutetun ponnesta osia pois. Lisäksi erikoista on se, että toisessa lautakunnassa sama sihteeri hyväksyi erään valtuutetun vielä pidemmän ponnen eikä sanonut sen pituudesta mitään.
Johtuukohan tällainen eriarvoinen kohtelu sukupuolesta, pärstäkertoimesta vai väärästä puoluekannasta. Tetolassa on ennenkin taisteltu näistä pöytäkirjamerkinnöistä. Viime joulukuussa esitin ponnen Vammaispalvelulain soveltamisohjeisiin. Silloinkin pöytäkirjasta puuttui ponteni alkuosa. Sitä ei jälkeenpäin suostuttu korjaamaan. Keksin kuitenkin lisätä sen toisessa kokouksessa lautakunnan vuosisuunnitelmaan.
Tällaisesta toiminnasta ei voi muuta ajatella kuin, että vammaisten asiat eivät päinvastaisista puheista huolimatta kiinnosta tai sitten he eivät halua tukea kilpailevasta puolueesta tulevaa valtuutettua.
Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Riitta Koskinen taas tapansa mukaan tuki minua kokouksen jälkeen sanomalla, että kaupunginhallitus varmasti tutkii ponteni ehdotuksen tarkkaan. Arvostan hänen tukeaan ja yhteistyötaitojaan suuresti.
Hienoa, Irja !
29.8.2008
Harvoin voi edellisen blogikirjoituksen ja kannanoton jälkeen saada näin nopeasti kuulla iloisia uutisia kuin tänään. Apulaispormestari Irja Tulonen soitti päivällä ja kertoi tehneensä tänään päätöksen, ettei Messukylän lukiota lakkauteta! Päätös oli todella suoraselkäinen ja kuntalaisia kuunteleva. Viime kokoomuksen valtuustoryhmässä meitä Messukylän lukion puolustajia oli kiitettävä määrä, joten uskon, että ryhmäkin päätöksen siunaa.
Irja Tulonen teki rohkean ratkaisun vaikeassa virkamiesten valmistelemassa asiassa. Sinänsä en päätöstä ihmettele, sillä Irja on kokenut ja asiansa osaava apulaispormestari.
Osaamis- ja elinkeinolautakunta käsittelee vielä lukiotilannetta talousarviokokouksessaan 11.9. Saa nähdä, miten päätös vaikuttaa ensi viikon lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan talousarviokokoukseen, jolloin käsittelemme hankalaa ja sekavaa peruskoulujen palveluverkkoselvitystä.
Kaiken kaikkiaan hieno lopputulos.
Harvoin voi edellisen blogikirjoituksen ja kannanoton jälkeen saada näin nopeasti kuulla iloisia uutisia kuin tänään. Apulaispormestari Irja Tulonen soitti päivällä ja kertoi tehneensä tänään päätöksen, ettei Messukylän lukiota lakkauteta! Päätös oli todella suoraselkäinen ja kuntalaisia kuunteleva. Viime kokoomuksen valtuustoryhmässä meitä Messukylän lukion puolustajia oli kiitettävä määrä, joten uskon, että ryhmäkin päätöksen siunaa.
Irja Tulonen teki rohkean ratkaisun vaikeassa virkamiesten valmistelemassa asiassa. Sinänsä en päätöstä ihmettele, sillä Irja on kokenut ja asiansa osaava apulaispormestari.
Osaamis- ja elinkeinolautakunta käsittelee vielä lukiotilannetta talousarviokokouksessaan 11.9. Saa nähdä, miten päätös vaikuttaa ensi viikon lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan talousarviokokoukseen, jolloin käsittelemme hankalaa ja sekavaa peruskoulujen palveluverkkoselvitystä.
Kaiken kaikkiaan hieno lopputulos.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)