VIIMEAIKAISIA VALTUUSTOALOITTEITA, VALTUUSTOKYSELYITÄ ja MIELIPIDEKIRJOITUKSIA

Valtuustokysely Tampereen mielenterveyspalveluista

Mielenterveysongelmat ovat olleet esillä erityisesti tänä kesänä. Psykiatrian lähetteiden määrä Suomessa on noussut vuodessa paikoin jopa yli 30 prosentilla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on vastuullaan psykiatrinen sairaalahoito ja jossain määrin nuorisopsykiatrian avohoitoa. Kuntien tehtävänä on hoitaa erityisesti avohoidon potilaat. Myös Pirkanmaalla lähetteiden määrä on kasvanut, ainakin nuorisopsykiatrian osalta. Avohoidon lähetteiden määrä on kasvanut vuodessa 30 prosenttia. Hoitoon hakeutuvat potilaat ovat sairaampia kuin ennen. Esim. koulukuraattoreiden määrästä on säästetty, mikä näkyy nuorten ja koululaisten oireilun ja ongelmien lisääntymisessä. Yhä harvemmalla nuorella ei ole psykologista ensiapua lähistöllä. Suomalaisten masennus on noussut, mikä hoitamattomana ja pitkäkestoisena voi johtaa vakavampiin mielenterveysongelmiin.

Mielenterveyspalvelujen kehittäminen, erityisesti ehkäisevän mielenterveystyön, on erittäin tärkeää. Suurimmat uhat mielenterveydelle ovat syrjäytyminen, köyhyys, mielenterveyden ongelmat ja häiriöt, sekä päihdeongelmat. Avun hakeminen mielenterveysongelmiin saattaa olla monelle korkea kynnys, koska mielenterveysongelmiin liittyy edelleen häpeää ja leimautumista(stigma).Tästä syystä matalan kynnyksen apu ja hoitopolku ovat äärimmäisen tärkeitä.

Keskeisiä haasteita tällä hetkellä ovat erityisesti työikäisten naisten masennus, alkoholinkäyttö erityisesti miehillä, lasten ja nuorten levottomuus ja sopeutumattomuus, nuorten ahdistuneisuus ja huumeiden käyttö sekä dementia iäkkäillä henkilöillä. Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä heikentävät suuresti inhimilliseltä näkökannalta sairastuneen ja hänen läheisensä elämänlaatua. Haasteita ovat  myös esim. mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen, heidän asumisolosuhteensa ja asumisen laatu, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kuntien tulisi uudistaa mielenterveys- ja päihdestrategiansa ja uudistaa hoitojärjestelmänsä tarpeita vastaavaksi. Kokemusasiantuntijoiden ja omaisten panos kehittämistyössä on tärkeää. Kolmannen sektorin palveluja, osaamista ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tulisi hyödyntää yhä enemmän. Yhdistyksiä ja järjestöjä tulisi tukea voimakkaammin; monet järjestöt tarjoavat arvokasta vertaistuki – ja ryhmätoimintaa sekä kouluttavat kokemusasiantuntijoita.

Psyykkisten sairauksien hoidossa on siirrytty laitoshoidosta avohoitoon: psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 %.  Kuitenkin mielenterveyslain mukaan henkilö voidaan määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon vastoin tahtoaan, jos hän on psyykkisen sairautensa vuoksi vaaraksi itselleen tai muille. Kynnys tällaiseen hoitoon on kuitenkin korkea. Avohoidon resurssit eivät ole lisääntyneet riittävästi vastaamaan tarvetta. Palvelujärjestelmä on edelleen valitettavan pirstaleinen eivätkä peruspalvelut pysty vastaamaan kysyntään riittävästi.

Hoitojaksojen vähentyminen on lisännyt lääkkeiden käyttöä ja merkitystä. Psykoterapia on toimiva hoitomuoto, mutta psykoterapiaan pääsy on monille sitä tarvitseville edelleen vaikeaa ja kallista.

Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaanotto hoitoprosessiin on yleistynyt, mutta parannettavaa omaisten huomioimisessa on vielä paljon. Omaiset ovat kuitenkin parhaimpia asiantuntijoita, koska he tuntevat sairastuneen parhaiten.

Tamperelaisten tulisi saada nopeasti ja riittävästi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, mutta Tampereella on eriasteista hoitoa tarvitsevia suuri määrä eikä hoitoon pääse aina riittävän nopeasti, eikä hoito ole riittävän nopeaa, tiivistä, monipuolista eikä pitkäjänteistä.

Hoidon päätyttyä monet jäävät oman onnensa nojaan, varsinkin jos heillä ei ole omaisia tai ystäviä, jotka auttaisivat ja tukisivat hoitojakson loputtua. Huolena ovat myös ne mielenterveyskuntoutuneet, jotka ovat syrjäytyneet eikä heillä ole mitään hoitosuhdetta.

Kysymme:

1.    Mikä on Tampereen mielenterveyspalvelujen kokonaistilanne (saatavuus, lähetteet, hoitojaksot, hoidon seuranta, kuntoutus) tällä hetkellä?

2.    Miten Tampereella panostetaan nyt ja tulevaisuudessa ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin?

3.    Miten Tampere varautuu sote- uudistuksen vaikutukseen mielenterveyspalveluihin?

      

Tampereella 4.8.2017

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Anneli Kivistö

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite omaishoidon tuen kriteerien päivittämisestä ja omaishoitajien tukimuotojen kehittämisestä

Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen. Suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa. Omaishoitolakia muutettiin 1.7.2016. Lakimuutokset koskivat omaishoitajien lakisääteistä vapaata sekä omaishoitajille annettavaa valmennusta, koulutusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Omaishoitajien valmennus tulee kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi vuoden 2018 alusta.

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Tuki jakautuu lasten ja nuorten 0-20 vuotiaiden tukeen sekä aikuisten, yli 21 vuotta täyttäneiden tukeen.

Tampereella ja Orivedellä hoitoisuusluokkia on neljä, jotka määrittyvät kriteereiden perusteella: Hoitoisuusluokka 1 eli jatkuva hoidon tarve: tuki on 392 euroa. Hoitoisuusluokka 2 eli jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve: 600 euroa. Tukea alennetaan, jos kotiin annetaan tai saa kodin ulkopuolista palvelua, Hoitoisuusluokka 3 eli jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve: 900 euroa. Tukea alennetaan, jos kotiin annetaan tai saa kodin ulkopuolista palvelua. Hoitoisuusluokka 4 eli korotettu omaishoidon tuki: 1400 euroa. Hoito korvaa tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen tai laitoshoidon tai mahdollistaa saattohoidon kotona. Hoito on fyysisesti ja/tai psyykkisesti erittäin raskasta ja hoidettava tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tuesta maksettava hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys.

Omaishoitajien kanssa keskusteltaessa monet kaipaavat lisää ja säännöllistä informaatiota ja tietoa mm. omaishoitajien asemasta, palveluista, oikeuksista, lakimuutoksista sekä hoitopaikoista, joihin voi viedä hoidettavan loman ajaksi ym. Omaishoitajat toivovat, että hoidettavat pääsisivät samaan tuttuun ja turvalliseen hoitopaikkaan; jatkuva vaihtuminen huolestuttaa ja aiheuttaa stressiä. Se voi johtaa myös siihen, että omaishoitaja ei voi tai halua pitää lakisääteisiä vapaapäiviään. Tämä taas johtaa ajan kanssa omaishoitajan fyysisen ja henkisen terveyden heikentymiseen. Monet omaishoitajat toivovat seudullista omaishoitokeskusta, jossa voisi saada erilaisia palveluja saman katon alta sekä tavata toisia omaishoitajia virkistyksen ja vertaistuen parissa. Aila Dündar-Järvinen on jättänyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita koskien omaishoitajien toiminta- ja tukikeskusta, mutta vielä sitä ei ole saatu. Tuki omaishoitajille tulee yhteiskunnalle paljon halvemmaksi kuin hoidettavan sijoittaminen palveluasumiseen tai laitoshoitoon, puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta, kun omainen hoitaa läheistään.

Omaishoitajista puhuttaessa puhutaan usein virallisista omaishoitajista eli heistä, jotka saavat omaishoidon tukea. On kuitenkin paljon ei- virallisia omaishoitajia, jotka myös tarvitsevat tukea, apua ja informaatiota elämäntilanteessaan.

Helsinki on uudistamassa omaishoidon tukea. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta  käsittelee kokouksessa 24.10.2017 ehdotusta omaishoidon tuen uusituiksi myöntämisperusteiksi. Helsingin kaupunginhallitus palautti kesällä aikaisemmin uudistetut Helsingin omaishoidon tuen myöntämisperusteet uudelleen valmisteltaviksi. Uusissa ehdotetuissa myöntämisperusteissa otetaan huomioon aikaisempaa selkeämmin omaishoidon henkinen kuormittavuus. Lisäksi esitetään, että omaishoitaja voi jatkossa käydä tietyin ehdoin kokopäivätyössä. Hoidettava saa nyt olla poissa hoitajansa luota 8–9 tuntia kodin ulkopuolella, esimerkiksi vammainen aikuinen päivätoiminnassa tai lapsi/nuori koulussa/ varhaiskasvatuksessa, hoitopalkkion laskematta.

Esitetyt uudet omaishoidon tuen palkkiot olisivat ensi vuoden alusta Helsingissä: Kolme luokkaa hoitopalkkioille eli 427 euroa, 750 euroa ja 1 679 euroa kuukaudessa. Palkkiot nousevat ehdotuksessa samalle tasolle kuin naapurikaupunki Espoossa, myös vammaisten lasten perheiden tuet ovat nousemassa Espoon tasolle. Palkkio määräytyy hoidon vaativuuden ja kuormittavuuden mukaan. Hoitoluokkaan vaikuttaa nyt aiempaa vahvemmin myös omaishoidon psyykkinen kuormittavuus ja hoidettavan valvonnan tarve. Esim. jos omaishoidon syy ei ole selkeä fyysinen vamma, vaan liittyy vaikkapa mielenterveyteen.

Nyt syksyllä ehdotettujen muutosten arvellaan nostavan ensi vuonna Helsingiltä omaishoidon tukeen kuluvaa summaa noin 1,5 miljoonalla eurolla. Helsinki lisäsi vapaapäivien vuoksi omaishoidon budjettiin 8,5 miljoonaa euroa.
Omaishoidon tuen muutokset valmisteltiin kokonaan uudelleen yhteistyössä omaishoitajien ja järjestöjen kanssa. Helsingin kaupunki lupaa keväällä 2018 tavata järjestöjä uudelleen ja jatkaa vuoropuhelua, onko omaishoidon tuki mennyt oikeaan suuntaan. Tukea saavia omaishoitajia on Helsingissä lähes 4 000. Myös tiedottamiseen kiinnitetään huomiota: omaishoidon tuen nykyisille asiakkaille ja heidän läheisilleen kerrotaan uudistuksesta hyvissä ajoin. Omaishoidon tuen sosiaaliohjaajat arvioivat jokaisen asiakkaan tilanteen uusilla myöntämisperusteilla. Tämän jälkeen tehdään uudet päätökset ja sopimukset vuoden 2018 aikana. Uudet myöntämisperusteet astuisivat voimaan vuoden 2018 alussa. Asiakkaat saavat nykyistä tukea uuden päätöksen voimaantuloon asti.

Esitämme, että Tampereen kaupunki Helsingin kaupungin tavoin, päivittää omaishoidon tuen kriteerit, periaatteet ja hoitoisuusluokat ja että omaishoitajat saavat hoitopalkkion, jossa tuen kriteereihin vaikuttaa nyt aiempaa vahvemmin myös omaishoidon psyykkinen kuormittavuus ja hoidettavan valvonnan tarve. Esitämme, että omaishoitajien tukimuotoja kehitetään ja tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Omaishoitajien tulee pystyä pitämään vapaapäivänsä siten, että hoidettava pääsee samaan tuttuun ja turvalliseen hoitopaikkaan omaishoitajan vapaapäivien ajaksi.

Tampereella 23.10.2017

Aila Dündar- Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Anneli Kivistö

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite Tipotien ja Linnainmaan terveysasemien uuden toimintamallin kehittämisestä, tiedottamisen lisäämisestä ja auditoinnista

Tipotien ja Linnaimaan terveysasemien uusi toimintamalli, joka aloitettiin elokuussa, on herättänyt kuntalaisissa ärtymystä. Huolestuneita yhteydenottoja on tullut ikäihmisiltä sekä heidän omaisiltaan. Hyvinvointipalveluista vastaavan apulaispormestarin Johanna Loukaskorven mukaan uuden toimintamallin tarkoitus on, että asiakas saa oikeaa palvelua nopeammin ja oikeaan tarpeeseen. Hänen mukaansa edelleen ajan terveysasemalle saa joko puhelimella tai kävelemällä sisään terveysasemalle, mutta nyt sen ajan saa myös täyttämällä sähköisen lomakkeen ja siihen yritetään kuntalaisia myös kannustaa. Apulaispormestari on kertonut, että terveyspalvelujen neuvonta- ja ajanvarausnumerosta (03/10023) ei kuitenkaan enää varata vastaanottoaikoja Tipotien tai Linnainmaan terveysasemille, vaan sieltä ohjataan asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita eli netin yhteydenottolomaketta tai sieltä laitetaan asia eteenpäin vastuujonoon terveysasemalle. Asiakkaiden itse lähettämiin yhteydenottolomakkeisiin on palvelulupaus reagoida viimeistään seuraavana arkipäivänä. Apulaispormestarin mukaan jokaiselle asiakkaalle nimetään uudessa mallissa yhteyshenkilö, joka useimmiten on sairaanhoitaja ja jonka kautta asiointi kiireettömissä asioissa jatkossa tapahtuu. Mallin perusta on haettu Helsingistä. Siellä samankaltainen malli on käytössä kolmella asemalla. Mallin valmistelu aloitettiin Tampereella tammikuussa 2017. Mallin tarkoituksena on lyhentää jonoja lääkärille. Lääkärille pääsy on ollut hankalaa ja puhelinajoillekin on ollut jonoja. Jos tässä onnistutaan, se on monistettavissa muuallekin esimerkiksi maakunnan terveysasemille, apulaispormestari arvelee.

Olen saanut harmistunutta palautetta oman alueeni eli Linnainmaan asukkailta. He kertovat kokemuksistaan, että uuden toimintamallin myötä asiakas joutuu jonottamaan puhelimessa pitkiä aikoja, joita sairaat ihmiset eivät jaksa. Lääkärille pääsy on vaikeutunut huomattavasti. Erityisen harmissaan asukkaat ovat siitä, että tiedotus uudesta toimintamallista on epäonnistunut; asiasta ei ole tiedotettu riittävästi, vaikka uuden toimintamallin käyttöönotosta on jo kuukausia. Saamani palautteen mukaan ennen uutta toimintamallia sairas ihminen sai terveysaseman vastaanotosta ajan hoitajalle tai lääkärille; nyt asiat eivät toimi. Asukkaat ovat joutuneet ”päivystämään” puhelimen ääressä ja odottamaan lääkärin soittoa päiväkausia. Palautteen mukaan myös osa hoitohenkilökunnasta ei ole tyytyväinen uuteen toimintamalliin.

Esitän, että Tampereen kaupunki kiinnittää nopeasti huomiota tiedottamiseen ja ottaa huomioon asukkaiden ja hoitohenkilökunnan palautteen koskien uuden toimintamallin toimivuutta ja kehittää toimintamallia ja järjestelmää siihen suuntaan, että kaikki asukkaat saavat nopeasti terveydenhuollon palveluja riippumatta siitä, osaavatko he käyttää digitaalisia palveluja ja netin sähköisiä lomakkeita vai ei. Esitän myös, että toimintamallin pilotoinnista suoritetaan auditointi, joka selvittää mallin käyttöönottoon liittyvät kokemukset ja sen, kannattaako mallia laajentaa.

Tampereella 20.11.2017

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Omaishoitajien asemaa ja tukimuotoja tulee parantaa ja kehittää

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja

huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista

60 000 on sitovia ja vaativia. Vain hieman yli 10 % kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2015 n. 44 000. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma on vuosina 2014 - 2020 toteutettava ohjelma, jossa linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet. Kehittämisohjelman mukaan omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Omaishoito korvaa kunnan järjestämiä palveluja ja siksi se hillitsee kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua. Omaishoidon hoitopalkkiot vaihtelevat kunnittain paljon. Myös hoitopalkkioiden ja sosiaalietuuksien yhteensovittamiseen liittyy ongelmia.

Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tukeminen on myös kansantaloudellinen etu. Vain osa sitovaa ja raskasta hoitoa toteuttavista henkilöistä saa omaishoitosopimuksen kuntansa kanssa. Kuntien taloudellinen tilanne, omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus ja alibudjetointi valitettavasti monessa kunnassa estävät lyhytnäköisesti omaishoitajien tukemisen. Ilman riittävää tukea omaistaan hoitavan fyysinen ja psyykkinen jaksaminen on koetuksella ja uupumisen vaara on suuri. On valitettavaa, että omaishoidon tuen hoitopalkkioiden myöntämiselle ei ole olemassa yhtenäisiä, valtakunnallisia kriteereitä. Omaishoidon tuki tulisi ehdottomasti olla subjektiivinen oikeus.

Jätin Tampereen valtuustossa 23.10.2017 yhdessä valtuutettu Anneli Kivistön kanssa valtuustoaloitteen omaishoidon tuen kriteerien päivittämisestä ja omaishoitajien tukimuotojen kehittämisestä. Omaishoitajien asemaa tulee parantaa koko Pirkanmaan alueella, ei vain Tampereella. Omaishoitajat ja hoidettavat eivät myöskään saa jäädä sote- ja maakuntauudistuksessa huonoon asemaan. Pirkanmaan Omaishoitajat ry eli PIONI tulee valvomaan omaishoitajien asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Aloitan yhdistyksen uutena puheenjohtajana vuoden 2018 alusta.

Aila Dündar-Järvinen

Pirkanmaan Omaishoitajat ry

PIONI

 

Valtuustoaloite 

Omaishoitajille oikeus käyttää Tampereen kaupungin liikuntapalveluja ilmaiseksi

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 18.1.2018 uusista omaishoidon toimintakäytännöistä. Päätökset koskevat Tampereen ja Oriveden omaishoitajia. Päätöksen mukaan omaishoitajan terveydenhoidon mahdollistavia palveluseteleitä myönnetään maksimissaan 10 vuodessa. Seteleitä myönnetään vain, jos omaishoitaja käy sairaanhoitajalla, lääkärillä tai polikliinisessä toimenpiteessä. Setelillä omaishoitaja voi hankkia varahoitajan kotiin lääkärikäyntinsä ajaksi. Tähän asti omaishoitaja on voinut hankkia terveydenhuollon palveluseteleillä Tampereen palvelusetelituottajien joukosta varahoitajan esimerkiksi fysioterapiassa tai hierojalla käynnin ajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti myös, että jatkossa myös alle 21-vuotiailta omaishoidettavilta peritään asiakasmaksu omaishoitajan sairauden ajalta. Vastaava maksu on aiemmin peritty vähintään 21-vuotiailta asiakkailta. Omaishoitajille on tähän saakka voitu myöntää ylimääräisiä, sadan euron arvoisia palveluseteleitä virkistysvapaita varten. Lautakunta päätti, että niitä ei enää myönnetä. Virkistysvapaiden ja terveydenhuollon palvelusetelien yhteiskustannus oli v.2017 92 500 euroa, josta virkistysvapaiden osuus oli 16 500 euroa.

Muutokset tulevat voimaan helmikuun 2018 alusta. Kesällä 2016 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä taataan ympärivuorokautisesti hoitoon sidottuna oleville omaishoitajille kolme vuorokautta vapaata kuukaudessa. Jos omaishoidettava on kodin ulkopuolella hoidossa yli viisi päivää kuukaudessa, vapaita kertyy kaksi vuorokautta. Aiemmin omaishoitaja ei saanut vapaita, jos hoidettava oli hoidossa muualla tai esimerkiksi sairaalassa yli viisi päivää kuukaudessa. On myös mahdollista, että kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että lakisääteisen vapaan vuorokauden voi jakaa myös neljään kuuden tunnin jaksoon. Omaishoitajat tekevät fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä hoitaessaan läheistään. Arjesta selviytyäkseen he tarvitsevat hyvää fyysistä ja henkistä toimintakykyä. Omaishoitajien hoitaessa läheistään inhimillisesti kotona, omaishoidon myötä kunnan varoja säästyy suuri määrä verrattuna siihen, että omaista hoidettaisiin laitoksessa.

Koska omaishoitajat eivät saa enää esim. ylimääräisiä virkistysvapaita, esitän, että omaishoitajien fyysisen ja henkisen toimintakyvyn edistämiseksi Tampereen kaupunki tarjoaa omaishoitajille kaupungin liikuntapalvelujen vapaakortin maksutta. Jos omaishoitajat voivat käyttää Tampereen liikuntapalveluja ilmaiseksi, heidän toimintakykynsä ja elämänlaatunsa paranevat.

Tampereella 22.1.2018

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

  

Valtuustoaloite Tampereen bussilinja 15:n reittiosan rautatieasema- Keskustori – Pispalanharju  jatkamiseksi

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 20.12.2017 hyväksyessään joukkoliikenteen palvelutason kesäaikataulukaudelle 2018, että linjan 15 reittiosa Pispalanharju - Keskustori lakkautetaan. Linjareitti kulkee jatkossa Järvensivulta rautatieaseman kautta Petsamoon. Pispalan ja Pyynikin korvaava tarjonta linjalla 25, jonka vuorotarjontaa lisätään. Perusteluina reittiosan lakkauttamiseen on mm. että Pispalan koulun remontti alkaa kesäkuussa ja se hankaloittaa Pispalanharjun pääteaseman käyttöä. 

Joukkoliikennelautakunta päättää 22.2.2018 joukkoliikenteen palvelutasosta talvikaudella 2018 - 2019. Esityksen mukaan linjalla 15 on edelleen reittimuutos. Uusi reitti on Petsamo - rautatieasema - Järvensivu. Reittiosa rautatieasema- Keskustori - Pispalanharju lakkautetaan. Täten esityksen mukaan myös tulevalla talvikaudella Pispalanharjun reittiosa lakkautetaan.

Allekirjoittanut sai muutama viikko sitten yhteydenottoja linjan 15 Pispalanharjun reittiosan lakkauttamisesta huolestuneilta kuntalaisilta. Tällä viikolla asiasta on puhuttu laajasti jo julkisuudessakin. Linjaosan jatkamisen puolesta kerätään myös nimiä adressiin, joka luovutetaan Tampereen kaupunginvaltuustolle 19.2.2018. Nimiä on kerätty sunnuntai-iltaan 18.2.2018 mennessä 1631 kpl, joista 1276 kpl Tampereelta.  

Perusteluja reittiosa rautatieasema- Keskustori – Pispalanharju jatkumiseksi :   

Linja 15 on ainoa, jolla Pispalanharjulla asuvat autottomat ikäihmiset, lapset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja vähävaraiset pääsevät korkean harjun päälle; itse asiassa kelle tahansa normaalikuntoisellekin harjulle kipuaminen ilman kantamuksiakin on raskasta. Pispalanharjulle tulee korkeuseroa valtatieltä 30 metriä( 10 krs ), ja Tahmelasta linja 25:n pysäkiltä peräti 67,5 metriä, eli 30 kerroksisen kerrostalon verran (lähde: Maanmittauslaitos). Pispalanharjulla linjan 15 vaikutusalueella Ylä- Pispalassa (rajauksella Rinnekatu, Pispankatu, Kiviaidankatu, Mäkikadun alkupää koulun takana) asuu noin 700 asukasta. Näistä n. 250 on yli 55 vuotiaita, n. 120 yli 70-vuotiaita (MML). Tampere pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Päätös reittiosan 15 lakkauttamisesta on täydellisessä ristiriidassa kyseisen pyrkimyksen kanssa, ja edistää tehokkaasti yksityisautoilua. Käytännössä, jos Harjulle ei pääse bussilla enää lainkaan, tämä tarkoittaa sitä, että niiden, jotka eivät halua tai voi urheilla päivittäin, on hankittava henkilöauto. Osalle, kuten alaikäisille ja varattomille tämä ei tietenkään ole edes mahdollista, ja lähes jokainen vanhus menettää ajokorttinsa terveydentilansa vuoksi ennemmin tai myöhemmin. Ylä-Pispalassa linjan 15 em. vaikutusalueella alle 18- vuotiaita lapsia on noin 80. Verotietojen mukaan Ylä-Pispalan tulotaso on paljon pienempi kuin muualla Pispalassa, ja yksityisiä vuokratalojakin on paljon. On hyvä tiedostaa, että kerran hankittua autoa myös käytetään yleisesti enemmän, ei vain Harjulle nousuun, mikä lisää hiilipäästöjä. Pispalan paikoitustilanne on myös erittäin huono. Vaikka bussin nykyinen kääntöpaikka otettaisiin osin paikoitusalueeksi, se ei kompensoi kasvavaa automäärää. 

Uudessa kaavassa ei ole varauduttu tähän linjamuutokseen lainkaan - Pispalan kaavoittajaa ei oltu tietojen mukaan informoitu tästä muutoksesta. Lisääntyvä liikenne on myös vaaratekijä erityisesti lapsille. Ylä-Pispalan alueella kadut ovat kapeita eikä jalkakäytäviä ole. Varsinkin Pispalan koulun esikoululaisten saattoliikenne on jo nyt ongelma. Heidät on saatettava luokkiin asti, ja autolla tultaessa alue ruuhkautuu jatkuvasti pahoin. 

Käytännössä myös koululaisten harvat retket uimahalliin sekä museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin vaikeutuvat, koska siirtyminen muille pysäkeille vie runsaasti aikaa koulupäivästä. Pispan koulun vanhempainyhdistys ry:n hallituksen mukaan Pispalan koulun kulttuuri- ja liikuntaretket loppuvat kokonaan, jos linja poistuu. Vanhempainyhdistyksellä ei valitettavasti ole varaa kustantaa busseja yli tuhannelle (250op.x 4 matkaa =1000) yksittäiselle henkilömatkalle, jotka liittyvät mm. uuden OPS:n mukaiseen ilmiöopetukseen ja kulttuurikasvatukseen. Kaupunki ei ole kertonut myöntävänsä avustuksia tähän tarkoitukseen. Lisäksi turvallinen liikkuminen Pyynikintie 2:een koulun väistötiloihin v. 2018 - 19 on myös tämän myötä ongelma, johon kaupunki ei ole esittänyt turvallista ratkaisua. Linja 15:ta pysäkki on sopivasti väistökoulun vieressä, bussin 25 paljon kauempana kadunylitysten takana. Käytännössä pieniä lapsia tullaan kuljettamaan autoilla paljon, mikä tulee ruuhkauttamaan tukkoista Mariankatua entisestään. Myöskään linjan 25:en vuorovälin lisäys tuskin riittää, kun sadat oppilaat alkavat käyttää ko. yhteyttä päivittäin. Myös tiedotus asiasta on ollut alueella asuvien mukaan huonoa. Koulun rehtorille, alueen kaavoittajalle tai paikallisille yhdistyksille (asukasyhdistys, vanhempainyhdistys) ei ole tullut mitään tietoa asiasta; asia selvisi vasta, kun aktiivisesti alettiin tiedustella koulun remontin vaikutuksesta linja-autoliikenteeseen. 

Näyttää siltä, että linjan 15 reittiosan lopettamispäätös on tehty taloudellisin perustein eikä sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia ole selvitetty lainkaan. Päätös on myös eriarvoistava. Joukkoliikenneyhteys tulee säilyttää Pispalanharjun ja keskustan välillä siten, että se palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä tasapuolisesti.

Esitän edellä mainittuihin perusteluihin vedoten, että Tampereen bussilinja 15:n reittiosaa rautatieasema - Keskustori – Pispalanharju ei lakkauteta.

Tampereella 19.2.2018

Aila Dündar- Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd ) 

Valtuustoaloite
Tampereen kaupungin konsulttikulujen – ja sopimusten selvittämisestä ja ottamisesta
osaksi Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa

Tampereen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan
27.11.2017, että kaupungin talouden tasapainottamisohjelma toteutetaan.
Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 18.12.2017 kaupungin vuoden 2017
tilinpäätösennustetta. Kaupungin tulosennuste päätyy 19,5 milj. euroa
alijäämäiseksi, kun valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukainen tulos
on 24,0 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin tammi-lokakuun ulkoinen tulos ilman
satunnaisia eriä oli 42,4 milj. euroa alijäämäinen. Menot ovat ylittymässä
erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jonka toimintakatteen
tilinpäätösennuste on 40,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Kaikkien
palvelulinjojen nettomenot ovat ylittymässä alkuperäiseen talousarvioon nähden.
Tampereen kaupungin talouden kääntämiseksi tasapainoon vuoden 2018 talousarvion
päätöksen yhteydessä on linjattu, että talouden tasapainottamiseksi laaditaan
taloussuunnitelmakauden kattava koko kaupunkia koskeva erillinen talouden
tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman laadinta käynnistettiin
välittömästi ja ohjelma valmistuu keväällä 2018. Ohjelman toimenpiteet
jaksotetaan toteutettavaksi vuosina 2018 - 2021 ja vuoden 2019 talousarvio
valmistellaan talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan. Tampereen kaupunginhallitus ohjaa
tasapainottamisohjelman laadintaa.
Olen jättänyt valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin konsulttipalvelujen käytön
selvittämisestä 15.4.2013 sekä 15.6.2015 jätin valtuustoaloitteen Tilakeskuksen
konsulttikulujen ja Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitysten
selvittämisestä. Aamulehden selvityksen mukaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
maksoi konsulttipalveluista noin 2,8 miljoonaa euroa vuosina 2011– 2014. Aamulehden
mukaan Tampereen kaupungin säästöt eivät ole vähentäneet konsulttien käyttöä.
Kaupungin kiinteistöjen korjauksista vastaava Tilakeskus on lisännyt konsulttiostoja
yli puoli miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Konsulteille on maksettu
esimerkiksi rakennusliikkeiden tuntityönä tekemien korjaustöiden valvonnasta,
suunnittelusta ja projektipäällikön tehtävien hoitamisesta työmailla. Aamulehti
uutisoi vuonna 2015, että Tampere on maksanut kymmenien kohteiden korjauksista
ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin kohdebudjetteihin.
Aamulehden selvityksessä budjettien reiluja ylityksiä löytyi kymmenistä
kohteista. Aamulehden jutun mukaan kyseisten budjettiylitysten yhteissumma oli
vuosilta 2011– 2014 noin 9,5 miljoonaa euroa. 



Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen
yhtiöittämisestä 2.10.2017. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen perustettiin
Tampereen Tilapalvelut Oy -niminen osakeyhtiö. Tampereen kaupunki ja Tampereen
Tilapalvelut Oy allekirjoittivat liiketoiminnan kauppakirjan 21.12.2017.
Tampereen Tilapalvelut Oy osti Tampereen kaupungilta Tampereen Tilakeskus
Liikelaitoksen palveluliiketoiminnan 2,5 miljoonalla eurolla. Tilakeskuksen
henkilöstö, noin 230 henkilöä, siirtyi Tampereen Tilapalvelut Oy:n
palvelukseen. Kaupungin tilaomaisuus siirtyi Tampereen Tilakeskus
Liikelaitoksesta asunto- ja kiinteistölautakunnan vastuulle 1.1.2018.
Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä vastaa
palvelutilaverkkojen suunnittelusta ja kehittämisestä. Tampereen Tilapalvelut
Oy toimii in house -yhtiönä ja tuottaa omistajalleen Tampereen kaupungille
rakennusten ja tilojen rakennuttamispalveluja, isännöinti- huolto ja kunnossapitotoimintaa
sekä niihin liittyvää suunnittelua, konsultointia ja palvelujen myyntiä.  Yhtiöllä on liikevaihtoa vuonna 2018 noin 110
milj. euroa.



Tampereen kaupunginvaltuutetut, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet sekä
johtavat virkamiehet pohtivat 16.3.2018 seminaarissa kaupungin talouden
tasapainottamista ja sopeutuksen keinovalikoimaa. Tampereen talouden
sopeuttamistarve on tällä hetkellä noin 40–50 miljoonaa euroa.
Valtuustokaudella noudatetaan tiukkaa menokuria: menot voivat vuosittain kasvaa
1–2 prosenttia. Tampereen tilikauden tulos on pudonnut suurten kaupunkien
parhaimpien joukosta heikoimpien joukkoon. Tehostamistoimenpiteet kohdistuvat
koko kaupunkikonserniin, ja tarkastelussa ovat kaikki tulo- ja menovirrat.
Kaupungin talouden tuloihin ja menoihin voidaan vaikuttaa mm. palvelumaksuilla,
kiinteistöverolla, taksoilla ja takausprovisioilla, osakeyhtiöiden osingoilla,
omaisuuden myymisellä, verotulojen vauhdittamisella ja sen edellyttämillä
toimenpiteillä. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelma käsitellään
kaupunginvaltuustossa 23.4.2018. Vuoden 2019 talousarviokehys käsitellään
18.6.2018 kaupunginhallituksessa.




Ulkopuolisten konsulttipalveluiden hankkimista tulisi
arvioida kriittisesti ja niiden hankinta tulisi ottaa osaksi talouden
tasapainottamisen ohjelmaa. Kustannuksia voidaan säästää mm. vähentämällä
suorahankintoja. Ulkopuolisia konsulttipalveluita tilattaessa tulisi käyttää
entistä tiukempaa harkintaa ja määrittää kaupungin konsulttipalveluiden
hankinnoille omaa hankintalakia selkeästi alhaisempi kilpailutusraja. Esimerkiksi
voitaisiin määrittää, että kaikki yli 3000 euron hankinnat tulisi kilpailuttaa
ja että luovutaan suorahankinnan käytöstä. Lisäksi tarjouspyyntöjä tulisi
lähettää aiempaa käytäntöä useammalle potentiaaliselle tarjoajalle. Tällä voisi
olla kustannuksia alentava vaikutus, vaikka hankinta toki suoritetaan käyttäen
muitakin kuin pelkästään hintakriteeriä. Tarkoituksena ei ole lisätä kaupungin
työntekijöiden taakkaa, vaan löytää parempi tasapaino konsulttipalveluiden
tilaamisen ja kustannusten välillä. Lisääntyvä kilpailu oletettavasti laskee
hankittavien palveluiden hintoja. 

Konsulttien käytön tarvetta, konsulttien käytöstä saatuja
hyötyjä ja tehtyjä konsulttisopimuksia kustannusarvioineen tulisi arvioida
uudelleen ja ottaa osaksi talouden tasapainottamisohjelmaa.



Esitän,
että Tampereen kaupunki tekee nopealla aikataululla selvityksen
konsulttikuluista ja suunnitelman, miten konsulttikuluja – ja sopimuksia voidaan vähentää. Esitän myös, että
konsulttikulujen pienentäminen otetaan osaksi Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa.

Tampereella
19.3.2018

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu
( sd )

Valtuustoaloite valtuutettujen aktiivisuusrekisterin perustamiseksi Tampereen kaupungin sivuille

Vaalitutkija ja yliopistonlehtori Sami Borg käsitteli Kuntalehden (7.6.2018) kolumnissaan maakuntavaaleja ja sitä, miten kansanedustajat ja maakuntavaltuutetut ehtivät hoitaa luottamustehtäviään muiden tehtävien lisäksi. Hän ehdotti maan kattavaa aktiivisuusrekisteriä, jonka tiedot toimisivat samoin kuin tiedot vaalirahoituksesta. Kansalaisille tulisi jatkossa tarjota kattavaa ja ajantasaista tietoa sitä, missä kaikissa luottamustehtävissä kansanedustajat ja maakuntavaltuutetut toimivat ja kuinka usein he osallistuvat tai eivät osallistu luottamuselinten kokouksiin. Hän arvelee, että viestimet esittelisivät tällaisia tietoja, jotka vaikuttaisivat ajan myötä äänestämiseen. Äänestäjät näkisivät, kuka ehtii ja kuka ei ehdi hoitaa toimiaan.

Jos tietoja Tampereen kaupunginvaltuutettujen aktiivisuudesta haluaa seurata, löytyy tiedot tällä hetkellä hajanaisesti eri paikoista Tampereen kaupungin sivuilta. Läsnäolot ja poissaolot löytyvät eri toimielinten pöytäkirjoista, valtuustoaloitteet- ja kyselyt omasta kohdastaan, pidetyistä puheenvuoroista valtuustossa löytyy kellonaikatieto kokousraportista, josta on kuitenkin hankala tehdä yhteenvetoa valtuutetun pitämistä puheenvuoroista. Sami Borgin ehdotus aktiivisuusrekisteristä on kannatettava. Tampereen kaupungin tulisi jo nyt koota ja pitää ajantasaista rekisteriä sivuillaan valtuutettujen aktiivisuudesta. Kun uudet maakuntavaltuutetut aloittavat työnsä, myös aktiivisuus maakuntahallinnossa tulisi näkyä ja perustaa sitten oma aktiivisuusrekisterinsä maakuntahallinnon sivuille. Seuraavat kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2021. Äänestysinto paranisi varmasti, kun kuntalaiset, äänestäjät ja tiedotusvälineet saisivat kattavaa ja ajantasaista tietoa kuntapäättäjien aktiivisuudesta jo nykyisellä valtuustokaudella. Kun kaikki oleellinen tieto löytyy samasta paikasta, on helpompi seurata valtuutettujen työskentelyä ja toimintaa. Aktiivisuusrekisteri hyödyttää myös valtuutettuja itseään ja valtuustoryhmiä. Tampereella tiedotusvälineet julkaisevat pari kertaa valtuustokaudessa tilastoja valtuutettujen toiminnasta, mutta melko satunnaiset otokset eivät korvaa ajantasaista ja kattavaa aktiivisuusrekisteriä kaupungin sivuilla.

Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa nopealla aikataululla valtuutettujen aktiivisuusrekisterin sivuilleen. Yhdestä ja samasta rekisteristä tulisi näkyä kattavasti ja ajantasaisesti kaupunginvaltuutettujen läsnäolot ja poissaolot kokouksista (valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat ), valtuutettujen tekemät valtuustoaloitteet ja valtuustokyselyt sekä puheenvuorot valtuuston kokouksissa. Kun uudet maakuntavaltuutetut aloittavat työnsä, samanlainen aktiivisuusrekisteri olisi tärkeää perustaa myös maakuntahallinnon sivuille. 

Tampereella 18.6.2018

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)