Valtuustoaloite harmaan talouden selvityksen tekemisestä

Harmaa talous tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Euroopan Unioni laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman siirtolaisuuden ja laittoman kaupan. Tilaajavastuulaki edellyttää, että tilaaja huolehtii lain noudattamisesta. Harmaa talous vääristää kilpailua ja heikentää veropohjaa ja yhteiskuntamoraalia. Työntekijöille harmaa talous merkitsee palkkojen ja työehtojen polkemista. Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.

Harmaan talouden laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa, joka on Suomen tähän asti laajin tutkimus harmaasta taloudesta. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä 10–14 miljardia euroa vuonna 2008. Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esim. rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Toisaalta se voi olla työsuojelun laiminlyöntiä tai sosiaaliturvan väärinkäyttöä.

Kunta voi yhteistyössä verohallinnon kanssa ajaa tiedot ristiin ja tarvittaessa seulaan jääneet yritykset käydään vielä lävitse yksitellen. Verottajan oikeudet ja mahdollisuudet tietojen ristiinajoon lisääntyivät vuoden 2011 alussa.

Esim. Helsingin kaupunki on jo teettänyt tällaisen selvityksen ja se toi julki huomattavia epäselvyyksiä julkisten töiden teettämisessä ja hankinnoissa. Pelkästään Helsingin kaupungin rakennusviraston urakoista oli 11 prosentissa mukana yritys, joka jäi verottajan seulaan.

Harmaan talouden torjunnan kokonaisuuteen liittyy myös 1.9.2012 voimaan tullut urakoitsijan velvollisuus huolehtia siitä, että kaikilla on rakennustyömaalla kuvallisessa tunnisteessa myös veronumero.

Esitän, että Tampereen kaupunki tekee harmaan talouden selvityksen käyttämistään yrityksistä yhteistyössä verohallinnon kanssa. Mikäli selvityksessä löytyy yrityksiä ja yhteisöitä, jotka eivät maksa lainmukaisia palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja ja veroja, kaupunki lopettaa hankinnat niiltä.

Tampereella 16.9.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite aktiivipassin käyttöönottamiseksi Tampereella

Vuoden 2006 syksyn aikana heräsi silloisten valtuutettujen keskuudessa ajatus aktiivipassin käyttöönotosta Tampereella.

Vuoden 2007 talousarviossa (s. 117) päätettiin, että joukkoliikenteen lippu-uudistuksen yhteydessä selvitetään vähävaraisille tarkoitetun alennuslipun, ns. aktiivipassin käyttöönotto ja mahdollisuudet yhdistää se muihin TKL:n alennuslippuihin. Käytännössä aktiivipassiasia ei ole kuitenkaan vuosiin edennyt mihinkään suuntaan.

Useat kaupungit Suomessa ovat selvittämässä ns. aktiivipassin
käyttöönottoa. Sillä tarkoitetaan alennuskorttia, jonka kaupunki voi
myöntää syrjäytymisvaarassa oleville, pitkään toimeentulotukea
saaneille. Passilla voisi saada alennuksen esimerkiksi uimahalleissa,
kuntosaleilla, kulttuuritapahtumissa ja joukkoliikenteessä. Alennus
voisi olla esimerkiksi 50 prosenttia.

Aktiivipassi on käytössä jo monessa Keski-Euroopan maassa. Se perustuu
ajatukseen, että matala tulotaso ei saa olla esteenä ihmisten
monipuoliselle osallistumiselle, aktiiviselle elämälle ja itsestä
huolehtimiselle. Liikenteen ja liikunnan ohella se koskee useissa maissa
myös terveys- ja kulttuuripalveluja.

Suomessa on 700 000 köyhää ihmistä. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka tienaavat alle 60 % väestön mediaanitulosta. Suomalaisista 13 % oli pienituloisia vuonna 2011.  Pienituloisia ovat henkilöt, joiden tulot yhden hengen kotitaloudessa ovat alle 13 700 euroa vuodessa, noin 1 140 euroa kuukaudessa. Köyhien määrä on Tampereella tuplaantunut vuodesta 2000.

 

Tyyne Hakkaraisen köyhyysselvitys valmistui vuonna 2009. Se sai alkunsa valtuutettujen Aila Dündar-Järvisen ja Jari Heinosen valtuustoaloitteesta, jossa esitettiin, että Tampereen kaupungin tulee tehdä selvitys kaupunkiköyhyydestä ja luoda köyhyyden vastaisen toimintamalli. Tampereella marssittiin 25.5.2013  köyhien oikeuksien puolesta ja keskustorille kokoontunut Kuule köyhää- päivän kansalaiskokous teki kansalaisaloitteen Tampereen kaupungille Aktiivipassin käyttöönotosta. Ajatus sen käyttöönotosta on pyörinyt Tampereen kaupungin hallinnossa jo vuosia.

 

Tampereella on pienituloisia eli alle 13 700 euroa (eli vähän yli 1000 euroa kuukaudessa) ansaitsevia 40 000. Pienituloisten osuus (köyhyysaste) koko väestöstä on Tampereella n. 20%. Kaupunkiympäristö on huono-osaisille haasteellinen asuinpaikka: asumis- ja elinkustannukset ovat korkeat, liikkuminen on hankalaa ja kallista. Kuitenkin myös huono-osaisten on kyettävä liikkumaan. Palvelut eivät ole asuinpaikan vieressä, kulttuuritarjonta, ystävät, harrastukset jne. ovat usein toisessa kaupunginosassa tai keskustassa.

 

Lippujen hinnat rajoittavat  monien mahdollisuuksia osallistua, käyttää
palveluja, harrastaa ja tavata muita ihmisiä.

 

Esitämme aloitteessamme, että Tampereella otetaan käyttöön pienituloisten aktiivipassi, jonka hinta on 10 euroa kuukaudessa. Tuloraja aktiivipassissa on virallisen köyhyysrajan taso (60 prosenttia mediaanitulosta eli keskitulosta).

Tampereella 16.9.2013

 

Aila Dündar-Järvinen                        Jari Heinonen

Kaupunginvaltuutettu (sd)                 Kaupunginvaltuutettu (skp)

 

 

Ryhmäpäätös Rantaväylän tunnelista: ei vapaita käsiä äänestykseen!

TAMPEREEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN VALTUUSTORYHMÄ                            9.9. 2013

 TIEDOTE

 

Tampereen kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt ryhmäpäätöksen Rantaväylän tunnelista. Päätös velvoittaa jokaisen demarivaltuutetun äänestämään 16. syyskuuta kaupunginvaltuuston kokouksessa tunnelia vastaan. Mikäli valtuutettu äänestää tunnelin puolesta, hänet erotetaan valtuustoryhmästä loppukaudeksi.

Valtuustoryhmä kävi pitkän keskustelun tunnelikysymyksestä. Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti vastustaneet Rantaväylän pitkän tunnelin rakentamista jo viime valtuustokaudella. Ei tunnelille -kanta oli SDP:n keskeinen kunnallisvaalipoliittinen teema syksyllä 2012. Jokainen ehdokkaaksi lähtenyt tiesi tämän tarkkaan. Valtuustoryhmä on edennyt tunneliasiassa johdonmukaisesti sos. dem. kunnallisjärjestön ja edustajiston päätösten mukaisesti.

Ryhmämme teki helmikuussa valtuustoaloitteen tunnelisopimuksista irtautumiseksi. Sen allekirjoittivat kaikki valtuustoryhmämme valtuutetut. Lisäksi aloitteen taakse tuli selvä enemmistö tamperelaisvaltuutetuista eri puolueista. Olemme useaan otteeseen käsitelleet tunneliasiaa ryhmässämme, ja kaikki valtuutettumme ovat olleet sitoutuneita tunnelivastaiseen linjaamme.

Valtuustoryhmä korostaa, että nyt tehdyllä ryhmäpäätöksellä noudatetaan ja lunastetaan vaalilupausta. Kyse on SDP:n uskottavuudesta Tampereella. Emme hyväksy vaalilupauksen rikkomista.

lisätietoja:

Pekka Salmi, pj.  

Atanas Aleksovski, varapj.

SDP:n valtuustoryhmä