Valtuustoaloite vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten kokeman syrjinnän ehkäisystä sekä mahdollisuuksista työllistyä Tampereella

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja oikeusministeriön syrjinnän seurantajärjestelmä selvittivät tuoreessa kyselyssään, millaisissa arkisissa tilanteissa ja missä määrin vammaiset ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää Suomessa. Selvityksessä ”Vammaisena olen toisen luokan kansalainen” – Selvitys vammaisten kokemasta syrjinnästä arjessa, seurattiin yleisten syrjintäkokemusten lisäksi erityisesti työelämää, digitaalisten palvelujen saavutettavuutta sekä tavaroiden ja palvelujen saavutettavuutta. Selvitys on tehty osana syrjinnän seurantajärjestelmää, jota oikeusministeriö koordinoi. Syrjinnän seurantajärjestelmä tuottaa tietoa syrjinnästä ja sen ilmenemisestä eri elämänalueilla. Se on osa perusoikeuksien toteutumisen seurantaa ja sillä tuetaan ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa ja valvontaa.

Kyselyn vastaajista selkeä enemmistö (64,2 %) kertoo kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjintä liitettiin vammaisuuteen, mutta myös ikään tai terveydentilaan. Yli puolet vastaajista (51,4 %) kokevat, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on huono tai erittäin huono. Asenneilmapiiri vammaisia kohtaan nousee toistuvasti esiin selvityksen tuloksissa: syrjintää, asenneongelmia, kiusaamista ja haluttomuutta muuttaa asioita vammaisten osallisuuden parantamiseksi. Kovat asenteet ilmenevät syrjinnän lisäksi muun muassa kiusaamisena ja haluttomuutena parantaa vammaisten asemaa esimerkiksi työelämässä. Osittain on kyse kielteisistä asenteista, mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Kyselyn vastaajien mukaan erityisen huonot asenteet ovat työpaikoilla. Enemmistö (57,1 %) on sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia ihmisiä kohtaan on työpaikoilla huono tai erittäin huono. Lähes kaikki vastaajat (89,7 %) katsovat, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan yhtäläisistä taidoista ja pätevyydestä huolimatta. Vallitseva tilanne näyttää olevan, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä, kun taas työssäkäyvää vammaista ihmistä pidetään poikkeuksena. Työelämässä olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisön taholta. Huolestuttavaa on, että syrjintäkokemuksista jätetään ilmoittamatta, koska vastaajat eivät usko mitään tapahtuvan.

Ympäristö ja yhteiskunta muuttuvat kaiken aikaa, mutta monet vammaiset löytävät itsensä sivustaseuraajan roolista ilman apua ja neuvoja siitä, miten he pääsisivät mukaan työelämään tai pystyisivät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Selvityksessä todetaan, että vammaisten oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta ongelmallista on oikeuksien toteutuminen arjessa. Asenteet vammaisuutta ja vammaisia ihmisiä kohtaan ovat peräisin osin edellisiltä vuosikymmeniltä.

Esitän, että Tampereen kaupunki etsii ja lisää tehokkaita toimenpiteitä vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja etsii ja toteuttaa uusia keinoja vammaisten ja vajaakuntoisten syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseksi Tampereella.

Tampereella 19.12.2016

Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite reaaliaikaisen tiedon tuomisesta valtuustolle koskien ratikan ja muiden kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksestä

Tampereen kaupungin laajat ja kalliit investoinnit vaativat vuonna 2017 ja tulevaisuudessa paljon rahoitusta. Kaupungin investointimenot vuoden 2017 talousarviossa ovat 221,5 milj. euroa.  Nettoinvestointien arvioidaan olevan 204,9 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa ensi vuoden loppuun mennessä noin 85 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä tulee edelleen nousemaan investointien toteuttamisen seurauksena. Kaupunkiympäristön palvelualueen investoinnit ovat 67,4 miljoonaa euroa ja Tampereen Veden 16,7 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön palvelualueen investoinneissa Keskustahankkeen osuus on 12,4 miljoonaa euroa ja Rantaväylän tunnelin viimeistelytöiden osuus on 9,6 miljoonaa euroa. Raitiotiehankkeen rakentamisesta kaupungin talousarvioon sisältyy hanketoimiston 1,5 miljoonan euron kustannukset sekä 13,5 miljoonan euron oman pääoman sijoitus Raitiotiehankkeeseen. Vastaavan suuruinen summa on varattu investointien rahoitusosuuksiin, koska perustettava yhtiö toteuttaa hankkeen. Talousarviokirjan 2017 mukaan Raitiotien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 milj. euroa .

Kaupunki varautuu myös Kannen ja monitoimiareenan rakennustöiden alkamiseen. Kansi ja Areena ‐hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia. Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen aloitetaan. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investointimenot ovat 221,5 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 112,7 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa 43,0. Suurimmat nettoinvestointimenot ovat Tampereen Tilakeskuksen 79,4 milj. euron talonrakennusinvestoinnit.

 

Kaupungin taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut käännöstä parempaan. Kaupungin vuoden 2016 tulosennuste on 42,7 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 20 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Edellisen vuoden tilikauden tulokseen verrattuna ennuste on 4,3 milj. euroa heikompi.  Tilanne on hyvin vaikea, koska palvelutarpeet kasvavat jatkuvasti. Verotuloja on tänä vuonna kertymässä vain 0,4 prosenttia enemmän kuin mitä vuonna 2014 kertyi. Tilikauden tulos on siis taas painumassa vahvasti alijäämäiseksi ja vuodesta 2016 on tulossa kuudes peräkkäinen alijäämäinen vuosi.  Kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarviokehyksessä tilikauden tulos on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen.

 

Tampereen kaupungin ylin päätäntävalta kuuluu kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa kuntalaisille, mihin, kuinka paljon ja milloin kuntalaisten varoja sijoitetaan. Jotta kaupunginvaltuutetut voivat suorittaa saamaansa luottamustehtävää perusteellisesti, tulee heidän olla tarkkaan selvillä esim. kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksistä reaaliaikaisesti. Jos tiedot saadaan liian myöhään, esim. kustannusten karkaamisesta, ei tilannetta voida enää korjata. Ei myöskään ole kuntalaisten etu, että kaupunginvaltuutetut toimivat kumileimasimina ja sinetöivät kaikki investoinnit ” piikki on auki ”- asenteella. Vuoden 2017 kesällä aloittavat tehtävänsä uudet kaupunginvaltuutetut. Heidän on melkein mahdotonta seurata tarkkaan jo päätettyjä investointeja. Tampereen kaupunki on kehittänyt poikkeuksellisen paljon hankkeita ja investointeja, joten reaaliaikainen kustannusten kehittymisen seuranta on ehdottoman välttämätöntä.

 

Esitän, että Tampereen kaupunginvaltuustolle tuodaan reaaliaikaisesti ja säännöllisesti kaikki tiedot koskien ratikan ja muiden kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksestä.

Tampereella 21.11.2016

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Teerentie liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Teerentien liikenneturvallisuuden parantamisesta on jätetty asukasaloite kuvaliitteineen Tampereen kaupungin virkamiehille. Toimenpiteitä Teerentien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on pyydetty ainakin kolme kertaa, tuloksetta. Teerentie sijaitsee Tampereella, Ylä-Järvensivulla, Kalevanharjulla ja se on jyrkimpiä mäkiä koko

kaupungissa. Tien linjaus on suora. Kadun liikenneolosuhteet ovat haastavat: tie on kapea, kevytliikenne kulkee ajotiellä, tiellä on huono näkymä ja haastava geometria.

Teerentien varrella asuu useita lapsiperheitä ja alueella sijaitsee päiväkoti. Läpiajoliikenne on erityisen vaarallinen, koska usein ajetaan kiireessä eivätkä läpiajajat tunne katua tai välttämättä tiedosta mm. lapsien määrää sen varrella.

 

Tiealueella on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohtia. Yli 400 metriä pitkä jyrkkä mäkisuora

keskittää huomion helposti nopeaan perille pääsemiseen ja nostaa ajonopeuksia.

Tonttiliittymiä on paljon. Teerentie on kapasiteetiltaan, eli kyvyltään välittää liikennettä, pieni. Teerentien pohjoisreuna on autojen pysäköintialuetta ja se kaventaa sekä kevyen

että autoliikenteen tarvitsemaa tilaa. Vastaantulevan liikenteen väistötila on riittämätön.

Talot ovat Teerentien eteläreunalla ja kulku pysäköidyille autoille aiheuttaa poikittaista risteävää kävelyliikennettä tien yli. Teerentietä käytetään moottoroidun liikenteen oikaisureittinä pääväyliltä (Kalevantie - Viinikan liittymäalue). On kiinnitettävä huomiota siihen, ettei Teerentie tarjoa nopeaa oikoreittiä ohittavalle seudulliselle liikenteelle, vaan ohittava liikenne hakeutuu pääväylille.

Ympäröivän alueen liikennemäärät lisääntyvät lähialueiden uusien maankäyttöhankkeiden valmistuttua (mm. Keskusareena, Viinikan liittymäalue ja Kalevanrinne). Tämä aiheuttaa kasvavaa painetta läpikulkuliikenteelle.

 

Teerentie on asuntokatu. Tällainen katu ei ainoastaan välitä liikennettä, vaan on tyypillisesti myös oleskelua varten. Kadulla voidaan esimerkiksi tavata naapureita. Erityisesti Teerentie 18-20 kohdalla, jossa mäenhuippu taittuu voimakkaasti, onnettomuusriski on erityisen korkea. Kyse on poikkeuksellisesta tien kohdasta: Autot joudutaan ajamaan tonteilta ”sokkona” tielle asuntojen katveesta. Aurinko häikäisee ajoneuvoliikennettä heikentäen näkyvyyttä merkittävästi. Mäen jyrkkä huippu on tällä kohtaa ja heikentää näkyvyyttä molempiin suuntiin. Rektioaika vaaratilanteessa jää erittäin lyhyeksi. Tien jyrkkyyden ja suoruuden vuoksi mäkeen kiihdytetään voimakkaasti, mikä lisää osaltaan ylinopeutta tasaisemmalle kohdalle tultaessa. Asukkaina on useita lapsiperheitä ja monissa asunnoissa uloskäynti on lähes suoraan tielle.

Teerentien itäpäässä on päiväkoti, jossa on pienten lasten saattoliikennettä. Useat Järvensivun alueella asuvat lapset käyttävät Teerentietä koulumatkaansa (mm. Sammon koulu, Tammelan koulu, Juhannuskylän koulu, Järvensivun koulu). Järvensivuntiellä oleva päiväkoti aiheuttaa kasvanutta saattoliikennettä myös Teerentielle. Teerentien varrella asuu useita lapsiperheitä (esimerkiksi Teerentien osuudella Tavintie - Rastaanpolku asuu 11 alaikäistä lasta). Tavintien ja Teerentie risteys sijaitsee vaarallisen näkemäesteen takana (ajettaessa Teerentietä länteen). Samalla kohdalla on kevyenliikenteen risteämäkohta Pulmuspolulta Teerentielle ja Tavintielle.

 

Alueen asukkaat kokevat turvattomuutta tilanteen johdosta. Vaaratilanteita on ollut useita.

Erityisesti talvi- ja pimeän kauden aikaan katu on erityisen vaarallinen ja kapea.

Alueen asukkaat ovat pyytäneet Teerentien turvallisuuden parantamiseksi mm. seuraavia toimenpiteitä:

 

30km/h paikallisrajoitus. Alempi nopeus antaa ratkaisevan lisäajan vaaratilanteen uhatessa. Rakenteelliset hidasteet. Nopeusrajoitusten turvallisuusvaikutus riippuu niiden vaikutuksesta liikenteen nopeuteen. Kun nopeusrajoitusta alennetaan, niin liikenteen keskinopeus muuttuu käytännöllisesti katsoen aina vähemmän kuin nopeusrajoitus, joten muutosta tukemaan tarvitaan rakenteellisia hidasteita. Tehokas vaihtoehto on tehdä tieosuudesta välillä Teerentie 18 - Rastaanpolku pihakatu. Olisi tärkeää myös saada varoituskolmio lapsista ja koululaisista liikenteessä Teerentien kumpaankin päähän. Ehdotetut turvallisuutta lisäävät toimenpiteet eivät edellytä suuria toimenpiteitä ja ne ovat toteutettavissa matalin kustannuksin.

Paras keino liikenteen rauhoittamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Teerentiellä olisi tehdä tästä mäen päällä olevasta tieosuudesta pihakatu, joka ehkäisee läpiajoliikenteen tehokkaasti ja laskee nopeuksia merkittävästi. Alueella asuu paljon lapsia ja koululaisia, jotka käyttävät katua ja tiellä kulkee autoliikenteen seassa myös kevyttä liikennettä.

 

Esitän alueen asukkailta saatujen tietojen perusteella, että Tampereen kaupunki ryhtyy välittömästi edellä mainittuihin toimenpiteisiin Teerentien turvallisuuden parantamiseksi ja asukkaiden ja muun liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. Ehdotetut turvallisuutta lisäävät toimenpiteet eivät edellytä suuria toimenpiteitä ja ne ovat toteutettavissa matalin kustannuksin.

 

 

Tampereella 21.11.2016

 

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

 

 

 

 

 

.