Valtuustoaloite Tampereen Särkänniemen Delfinaarion sulkemiseksi

Tampereen Särkänniemi Oy on Tampereen kaupungin sataprosenttisesti omistama

tytäryhtiö. Tampereen kaupunki käyttää omistajana päätösvaltaansa yhtiökokouksessa,

joka on osakeyhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen, jolle

kuuluvat kaikki muut kuin yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Tampereen Särkänniemi Oy ilmoitti tiistaina 1.9.2015 käynnistävänsä selvityksen delfinaarioliiketoiminnasta ja aloittavansa siihen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut delfinaariotoiminnan osalta. Syy delfinaarioliiketoiminnan yt- neuvotteluihin on mm. delfinaarion pitkään jatkunut tappiollisuus. Delfinaarion kävijämäärä on laskenut ja toiminta on jo pitkään ollut tappiollista. Delfinaariossa kävijöiden määrä on jatkanut vähenemistään myös tänä kesänä. Tämän vuoden kesäkuussa verkkojulkaisu Long Play julkaisi liki 50-sivuisen artikkelin nimeltään ” Veden vangit ” Särkänniemen delfinaariosta, sen historiasta ja delfiinien oloista. Long Playn mukaan Särkänniemi on kertonut julkisuuteen väärää tietoa delfiinien ongelmista ja poikaskuolemista; poikasten kuolinsyistä ei ole kerrottu koko totuutta. Verkkojulkaisun mielestä delfinaario täyttää sirkuksen tunnusmerkit, mutta toimii eläintarhaluvalla. Väitteen mukaan Särkänniemi käyttää tutkimusta laitoksen toimintaluvan perusteena, mutta ei oikeasti tee tutkimusta. Delfinaarion ympärillä keskustelu on käynyt viime vuosina vilkkaana julkisuudessa kuin myös Tampereen kaupunginvaltuustossa. Yhä useammat katsovat, että delfinaarion ylläpito ei ole moraalisesti eikä inhimillisesti oikein. Delfiinit tulisi päästää ”eläkkeelle”. Niitä ei voi jättää heitteille, jos delfinaario suljetaan. Delfiineille olisi mahdollista löytää "vanhainkoteja", joissa ne voisivat elää väljemmillä vesillä. Kyse olisi merialueista, joissa voitaisiin huolehtia, etteivät delfiinit kuolisi nälkään. Delfinaarion lopettamista vaaditaan myös kuntalaisaloitteessa. Useat maat ovat kieltäneet delfinaariotoiminnan sekä delfiinien maahantuonnin. Myös useita delfinaarioita on lakkautettu viime vuosien aikana Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Koska Särkänniemi joutuu aloittamaan delfinaariotoimintaa koskevat yt- neuvottelut, nyt olisi hyvä ajankohta sulkea Delfinaario lopullisesti. Vastuullisena työnantajana Särkänniemen tulisi myös huolehtia henkilökuntansa tulevaisuudesta, erityisesti näiden yhdeksän henkilön, joita yt- neuvottelut koskevat.

Jätin kesäkuussa 2007 kaksi valtuustoaloitetta, joissa esitin tiedekeskuksen perustamista esim. Särkänniemen alueelle sekä toisessa aloitteessani Särkänniemen alueen kehittämistä. Delfinaariolta vapautuvaan rakennukseen voisi rakentaa Vantaan Heurekan tyyppisen tiedekeskuksen. Elämyksellinen tiedekeskus olisi suuri vetovoimatekijä Tampereelle sekä erityisesti Särkänniemelle.

Esitän, että Tampereen Särkänniemen Delfinaario suljetaan ja että Tampereen kaupungin omistajaohjaus yhdessä Särkänniemi Oy:n kanssa ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin Delfinaarion sulkemiseksi.

Tampereella 14.9.2015

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Rantatunnelin ja Hervannan välisen Kekkosentien/Hervannan valtaväylän siltojen somistamisesta Laulunmaan sillan kaltaiseksi

Valoa tunnelin suulle tarvitaan, tässä tapauksessa Rantatunnelin itäpuolen suulle. Hervannasta lähtiessä kohti keskustaa autolla, pyörällä tai tulevaisuudessa ratikalla on reitti visuaalisesti melkoisen tylsä, erityisesti Hervannan valtaväylän osalta. Ainoana valopilkkuna matkalla on Laulunmaan kevyenväylän silta. Se ilahduttaa työmatkalaisia, joita on paljon, enemmän kuin voisi kuvitellakaan. On merkittävää, jos jollakin yksityiskohdalla saadaan ympäristöön virkistävää vaikutusta. Betonisiltojen muuttaminen ja somistaminen on tärkeää myös kaupunkikuvallisesti.

Olisi hienoa, jos sama lehtiteema toistuisi aina Rantatunneliin saakka kaikissa pääväreissä. Mikäpä olisi ylevämpi tapa saatella työmatkalaisia aamulla työpaikalleen kuin sateenkaaren väreissä kylpevä lehtikuja?

Työ tulisi teettää työllistämistyönä ,jotta työttömänä olevia saataisiin työllistettyä.

 

Esitämme, että Tampereen kaupunki somistaa kaikki ankeat betonisillat samalla tavalla kuin Laulunmaan silta on somistettu ja että työ tulisi tehdä työllistämistyönä työttömiä työllistäen.

 

 

Tampereella 14.9.2015

 

Ulla Kampman ja Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutetut (sd)

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin pormestarimallin uudistamiseksi ja pormestarin valitsemiseksi suoralla kansanäänestyksellä

Jätin valtuustoaloitteen pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi 12.12.2011 sekä tilaaja-tuottajamallin lakkauttamiseksi 10.11.2014. Tampereen kaupunki selvitti päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä pormestarimallista sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuussa 2011. Tuloksia verrattiin marras-joulukuussa v.2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn. 56 % vastaajista v. 2011 koki, että raja politiikan ja virkamiestoiminnan välillä ei ole selkeytynyt. Lisäksi 53 % vastaajista v. 2011 oli sitä mieltä, että pormestari tulisi voida valita myös muista henkilöistä kuin valtuutetuista. Enemmistö viranhaltijoista kannatti v. 2011 pormestarin valintaa muista kuin valtuutetuista kun taas enemmistö luottamushenkilöistä valitsisi pormestarin valtuutettujen joukosta. Tänä vuonna 57 % pormestarimalli- kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koki, että apulaispormestareiden toimenkuva ja toimivalta kaipaisivat selkeyttämistä. Vastaajat kokivat myös, että pormestarin ja tuotannosta vastaavien johtajien välisessä työnjaossa on kehitettävää (57 % vastanneista). Huomattavaa kyselyssä oli, että pormestarin esikunnan roolissa on selkeyttämistä (67 % vastanneista). Näkemykset siitä, pitääkö pormestarin apuna olla nykyistä selkeämmin konsernin operatiiviseen johtamiseen keskittyvä virkamiesjohtaja tai johtajia, jakaantuivat lähes tasan (53 % puolesta, 47 % vastaan).

 

Tampereen kaupunginhallituksen alaisen jaoston, suunnittelujaoston, linjauksen mukaisesti yksi toimintamallin kehittämisteemoista vuonna 2011 oli poliittisen johtamisen kehittäminen. Poliittisen johtamisen kehittämisen tavoitteena on mm. arvioida pormestarin valintatapaa ja luoda perusta valintatavasta päättämiselle sekä arvioida apulaispormestarien roolia suhteessa pormestariin, konsernihallinnon johtajiin ja kaupunginhallitukseen. Pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä apulaispormestareiden roolissa haluttiin korostaa nimenomaan päätoimista lautakunnan puheenjohtajuutta siten, että virkamiesvalmistelu tapahtuisi tilaajaryhmässä ja että apulaispormestareiden  tehtävissä pääpaino olisi valmistelun ja poliittisen päätöksenteon ohjaamisessa sekä edustamisessa kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin päin ts. antaa kasvot päätöksenteolle. Käytännössä apulaispormestarit voivat toimia valtuustossa ns. kaksoisroolissa: valtuutettuna ja ehkä myös valtuustoryhmän puheenjohtajana ja valmistelun suuntaviivoista määräävinä pormestarin alaisina ja varahenkilöinä.

 

Pormestarimalli jakaa edelleen mielipiteitä vuosien jälkeen niin kuntalaisten, päättäjien kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa. Erityisen huolestuttava piirre on ollut apulaispormestareiden vaihtuvuus. Viime valtuustokaudella ainoastaan 1 alkuperäisistä 

v. 2009 tammikuussa valituista 4 apulaispormestarista jatkoi luottamustehtävässään kauden loppuun. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa kaikki nykyiset apulaispormestarit olivat kansanedustajaehdokkaina ja yksi tuli valituksi, joten kaupunginvaltuusto valitsee uuden apulaispormestarin 11.5.2015. Tiheä vaihtuvuus heikentää merkittävästi lautakunnan toimintaa, koko prosessin toimivuutta sekä sitä kautta kuntalaisia koskevia päätöksiä. Myös pormestarin valintatapa herättää edelleen keskustelua: tuleeko pormestarin olla valtuutettu vai ei, pitäisikö pormestari voida valita suoralla kansanäänestyksellä ?

 

 

Esitin Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessani 12.12.2011, että apulaispormestareiden määrää vähennetään neljästä kolmeen ja että Tampereen kaupunki tekee aloitteen sisäasiainministeriölle mahdollisuudesta valita pormestari myös suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2012 syksyn kunnallisvaaleissa. Valitettavasti tähän ei löytynyt riittävästi tahtoa.

 

Tampereen kaupunki käynnisti keväällä 2015 toimintamallin uudistustyön , Tampere 2017- projektin. Myös kaupungin henkilöstö ja päättäjät on otettu tiiviisti mukaan uudistustyöhön.  Valtuustoryhmille tehtiin kysely koskien mm. toiminta- ja pormestarimallia. Kyselyn perusteella pormestarimallin jatkuminen saa kannatusta. Pormestarin rooli nähdään erityisesti poliittisena johtajana, kasvojen antajana poliittiselle päätöksenteolle. Pormestarin valintatapa jakaa valtuutettujen ja valtuustoryhmien mielipiteitä. Osa on sitä mieltä, että nykyinen valintatapa on hyvä; toiset haluavat antaa kansalle mahdollisuuden valita pormestari. Nykyisen tilaaja- tuottajamallin jatkaminen ei saa enää kannatusta. Toimintamallin uudistuksessa nykyisen mallin hyvät puolet halutaan säilyttää. Poliittisen ja

virkamiesjohdon rooleja tulee tulevaisuudessa selkiyttää. Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan 15.6.2015 toimintamallin uudistusta.

 

 

Esitän, että Tampereen kaupunki päättää apulaispormestarien roolista ja tarpeesta, kun tilaaja-tuottajamallin tulevaisuudesta on päätetty. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki valitsee pormestarin suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2017, jos se kuntalain mukaan on silloin mahdollista.

 

 

 

 

Tampereella 11.5.2015

 

 

Aila Dündar- Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

 

Valtuustoaloite Tilakeskuksen konsulttikulujen ja Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitysten selvittämisestä

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos maksoi konsulttipalveluista noin 2,8 miljoonaa euroa vuosina 2011–2014. Tämä käy ilmi Aamulehden selvityksestä.

Aamulehden mukaan Tampereen kaupungin säästöt eivät ole vähentäneet konsulttien käyttöä. Kaupungin kiinteistöjen korjauksista vastaava Tilakeskus on lisännyt konsulttiostoja yli puoli miljoonaa euroa neljän vuoden aikana.

Konsulteille on maksettu esimerkiksi rakennusliikkeiden tuntityönä tekemien korjaustöiden valvonnasta, suunnittelusta ja projektipäällikön tehtävien hoitamisesta työmailla. Jätin valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin konsulttipalvelujen käytön selvittämisestä 15.4.2013.

 

Aamulehti kertoi aiemmin, että Tampere on maksanut 72 kohteen korjauksista ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin budjetteihin vuosina 2011-2014.

Kyse on alle miljoonan euron kokoisista korjauskohteista. Budjettiylitysten yhteissumma on vuosilta 2011–14 noin 9,5 miljoonaa euroa. Aamulehden keräämien tietojen mukaan Tilakeskukselta on laskutettu myös dokumentoimattomia konsulttien työmaakäyntejä vuosina 2012 ja 2013. Aamulehti uutisoi aiemmin, että Tampere on maksanut kymmenien kohteiden korjauksista ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin kohdebudjetteihin. Aamulehden selvityksessä budjettien reiluja ylityksiä löytyi kymmenistä kohteista.  Näiden kohteiden todelliset kustannukset tulisi nyt tarkistaa tarkennetuilla laskelmilla. Aamulehden jutun mukaan kyseisten budjettiylitysten yhteissumma on vuosilta 2011–14 noin 9,5 miljoonaa euroa. Selvityksessä käytiin läpi yli 1 000 Tampereen kaupungin kohteen korjaustoimenpiteet, hankebudjetti ja toteutuneet kulut. Tilakeskuksen  mukaan töiden kokonaisbudjetti oli yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Alkuperäinen budjetti vähintään kaksinkertaistui 72 kohteessa eri puolilla kaupunkia. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulisi jokaisen kohteen yksityiskohtaiset budjettitiedot olla luettavissa.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää nopealla aikataululla Tilakeskuksen konsulttikulut- ja palvelut. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitykset selvitetään. Kaikki nämä selvitykset tulee tuoda kaupunginvaltuutettujen tietoon mahdollisimman nopeasti.

Tampereella 15.6.2015

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite nuorisotyöntekijöiden lisäämiseksi

Tampereen kaupungin lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan jäsenet ovat saaneet vetoomuksen nuorisotiloilla työskentelevien nuorisotyöntekijöiden lukumäärän palauttamiseksi. Vetoomuksessa todetaan, että Tampereen kaupunki on vähentänyt vuoden vaihteessa nuorisotiloilla työskenteleviä nuorisotyöntekijöitä. Nuorisotiloja on suljettu työntekijän sairastuessa ja sijaista ei ole ollut aina saatavilla. Tilanne on johtanut siihen, että osa nuorista on joutunut viettämään vapaa-aikaansa nuorisotilojen läheisyydessä olevien ostoskeskusten ja taloyhtiöiden pihoissa. Nuorten keskuudessa epäsosiaalinen käytös on lisääntynyt ja jotkut nuoret ovat käyttäneet päihteitä ja syyllistyneet mm. vahingontekoihin. Poliisi on myös joutunut puuttumaan näihin tilanteisiin.

Vetoomuksessa todetaan, että nuorisotyön tarkoitus on tarjota nuorille mielekkäitä vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon. Nuorisotilojen ovien sulkeminen vie nuorilta mahdollisuuden viettää vapaa-aikaa turvallisessa ja valvotussa tilassa. Nuorisotyöntekijän tehtävä on mm. edistää nuorten hyvinvointia olemalla läsnä ja tukea nuoren kasvua ja kehitystä oikeaan suuntaan.  Nuorisotyöntekijä voi olla ainoa luotettava aikuinen nuoren elämässä; osalla nuorista vanhempien päihde- tai mielenterveysongelma vaikeuttaa nuoren vapaa-ajan viettämistä kotona. Nuorisotyöntekijä tukee nuorta arjen keskellä. Jotta tämä onnistuisi, tulee nuorisotyöntekijöitä olla riittävästi. Myös nuoren yksilöllinen kohtaaminen on tärkeää.

Vetoomuksessa kannetaan myös huolta siitä, kuinka nykyisillä työntekijäresursseilla pystytään saavuttamaan nuorisotyölle asetetut tavoitteet, miten jatkossa vältytään nuorisotilojen sulkemiselta työntekijöiden puutteen vuoksi ja toivotaan nuorten ja heidän vanhempiensa mielipiteiden kuuntelemista asiaan liittyen.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää nuorisotyöntekijöiden tarpeen nuorisotiloilla ja lisää riittävästi nuorisotyöntekijöitä, jotta nuorisotilat voidaan pitää auki ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen.

 

Tampereella 13.4.2015

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite kehitysvammaisten asumispalvelujen- ja vaihtoehtojen lisäämisestä sekä pitkäntähtäimen suunnitelman tekemisestä Tampereella

Tampereella on noin tuhat kehitysvammaista, joista puolet asuu kotona. Kotona asuvista kolmisensataa on yli 15-vuotiaita.  Kaksi vuotta sitten Tampereen kaupunki teki palvelutarvekartoituksen kotona asuvien yli 15-vuotiaiden kehitysvammaisten perheissä. Kartoitus tehtiin ryhmähaastatteluilla ja lähettämällä kysely 300 kehitysvammaisen kotiin. Kyselyyn saatiin vastaus 129 perheeltä. Selvityksen tuloksia esiteltiin kehitysvammaisten omaisille ja huoltajille ja saatujen palautteiden perusteella Tampereen kaupunki päätti laatia vuoden 2013 kevään aikana toimenpideohjelman, jolla linjataan suunnittelua aina vuoteen 2020 saakka. Tampereen kaupunki toteuttaa valtakunnallista suositusta kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämiseksi. Kyselyyn vastanneet ja kotoa muuttoa suunnittelevat kehitysvammaiset tarvitsevat joko ympärivuorokautista autettua asumista tai tuettua asumista. Kysely osoitti myös, että monet kehitysvammaisen lapsen vanhemmat ovat tiukoilla jaksamisen kanssa. Palautteissa toivottiin tiedottamisen lisäämistä kehitysvammaisille suunnatuista palveluista ja tilapäishoitoon lisää resursseja.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin tulee kehitysvammaisten asumistilanne päivittää ja lisätä asumispalveluja-  ja vaihtoehtoja. Tampereen kaupungilla ei ole nyt eikä lähivuosina tarjolla riittävästi asumisvaihtoehtoja kehitysvammaisille. Jonossa on noin 250 henkilöä. Laitospaikkoja puretaan ja samanaikaisesti vanhempiensa kanssa kotona asuvat nuoret ja iäkkäämmät kehitysvammaiset jonottavat ja odottavat ratkaisuja. Tampereelle on tulossa vuonna 2017 asumisyksikkö, mutta suhteessa tarvitsijoihin lähivuosina tarjolle tulevat asumispalvelut ovat riittämättömiä. Allekirjoittaneeseen yhteyttä ottaneiden vanhempien mielestä tilanne on kriisiytynyt. Omaisten ja kehitysvammaisten ihmisten keskeinen tavoite on saada Tampereen kaupungille konkreettinen vähintään toiminta- ja taloussuunnitelmakauden mittainen suunnitelma, jossa lisätään kehitysvammaisten asumispalveluja merkittävästi nykytilanteesta. Tampereella on kartoitettu sekä ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvien että nuorempien, itsenäistyvien nuorten asumistarpeita. Asumispalvelut eivät nyt eikä olemassa olevien suunnitelmien valossa tule riittämään tarpeeseen. Vuosien ajan Tampereen vammaispalvelut ovat kartoittaneet tarpeita ja ideoineet vaihtoehtoja. Tietoa on siis olemassa, mutta toimet ovat jääneet riittämättömiksi; suunnitelmat on tehtävä vähintään 10- vuodeksi eteenpäin.

Nyt viimeistään on aika tehdä konkreettinen suunnitelma vuosille 2015 - 2025. Palvelusuunnitelmia hyväksikäyttäen voi niistä kartoittaa asumisenmuodon tarpeet, muuttovalmennuksen tarpeet ja asujan taidot ja kyvyt. Kahden ensimmäisen vuoden aikana tulee lisätä asumispalveluja vastaamaan ainakin noin 70:n henkilön konkreettisesti asumispalvelua odottavien tarpeita sekä aloitettava kaksi autettua (mahdollisesti ohjattua) asumisyksikköä. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijät tietävät asiakkaidensa tuen tarpeet ja muuttamisaikataulut, niitä ei enää tarvitse kartoittaa uudestaan. Lisäksi tuetun itsenäisen asumisen palveluja on lisättävä merkittävästi nykyisestä. Suunnittelu- ja kehittäminen tulee tehdä huomioiden se seikka, että voi hyvinkin löytyä uudenlaisia tapoja toteuttaa asumista asukkaan itsenäisyys säilyttäen ja samalla myös turvallisuus taaten.

 

Tällä hetkellä tällainen asumispalvelujen lisäämissuunnitelma puuttuu Tampereen kaupungilta. Moni kaupunki on sitoutunut asumispalvelujen lisäämiseen suunnitellusti, kehitysvammaisten ihmisten tarpeiden mukaisesti. Niissä kaupungeissa itsenäistyvät nuoret tietävät, minne ovat muuttamassa ja milloin. Monet kehitysvammaisten nuorten vanhemmat Tampereella eivät tiedä ollenkaan, milloin tai mihin paikkaan heidän nuorensa pääsevät itsenäistymään. Paikkoja ei ole riittävästi.

Autetun (tai ohjatun) asumisyksikön aloittamista edeltää mittava suunnittelu- , toteutus- ja kilpailutustyö, siksi tarvitaan useamman vuoden kattava yksityiskohtainen suunnitelma, jota ryhdytään myös heti aktiivisesti toteuttamaan. Tampereen kaupungin konkreettisen suunnitelman avulla saadaan kehitysvammaisten asumispalvelujen todellinen tarve sisällytettyä toiminta- ja taloussuunnitelmaan, vuosittaiseen talousarvioon ja täten konkreettiseen toteutukseen, jolla arvioidut 250 kehitysvammaista ihmistä saavat tarvitsemansa asumismuodon. Asumispalvelujen lisäämissuunnitelman hyväksymisen - ja määrärahojen varaamisen rinnalla tulee kehittää myös kaupungin sosiaalityön prosessia, jossa yhteistyössä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kanssa valmennetaan heitä isoon elämänmuutokseen.

Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä omaiset ovat valmiit omalla panoksellaan osallistumaan asumispalvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun. Kokemusasiantuntijoiden panos voi tuoda uudenlaisia ratkaisuja, myös kaupungin eduksi. Läheisillä on kehitysvammaisten ihmisten asumisen suunnitteluun valtavasti tietotaitoa, joka otetaan suunnittelussa huonosti huomioon.

Esitän, että Tampereen kaupunki laatii ja päivittää nopealla aikataululla konkreettisen, vähintään 10 v. toiminta- ja taloussuunnitelmakauden pituisen, kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen- ja vaihtoehtojen suunnitelman, jossa lisätään kehitysvammaisten asumispalveluja merkittävästi nykytilanteesta. Suunnitelma- ja kehittämistyöhön tulee ottaa mukaan palvelujen käyttäjät, omaiset  sekä tukiyhdistykset. Lisäksi tulee varata riittävät määrärahat suunnitelmien toteuttamiseksi.

 

Tampereella 19.1.2015

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )