Valtuustoaloite Tove Jansson- nimikkopuiston perustamisesta Tampere- talon läheisyyteen

23.4.2014 julkistettiin tieto, että Muumilaakso saa uudet tilat Tampere- talosta. Muumilaakson muutto sopii hyvin Tampere-talon remontti- ja laajennushankkeeseen, jonka yhteydessä talon aula- ja ravintolatilat uusitaan täysin. Muumilaakso sijaitsee tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa Tampereen taidemuseon alakerrassa. Uudet tilat mahdollistavat kokoelman nykyaikaisen ja laajemman esittelyn. Muumilaakso avautuu yleisölle 9.5.2017 tämänhetkisen tiedon mukaan.

Muumilaakso on Muumihahmojen luojan, kirjailijan ja kuvataiteilijan Tove Janssonin(1914- 2001) alkuperäisiä muumiteoksia esittelevä taidemuseo. Sen ainutlaatuiseen kokoelmaan kuuluu liki 2 000 piirrosta ja maalausta sekä nelisenkymmentä Tuulikki Pietilän rakentamaa kolmiulotteista kuvaelmaa.

Ajatus muumikokoelman sijoittamisesta Tampere-talon yhteyteen syntyi Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen nimeämässä ”Tove 100 ja Muumit” -työryhmässä, joka kävi läpi kaikkiaan toistakymmentä sijaintivaihtoehtoa. Päätös sijoittaa Muumilaakso Tampere- taloon oli loistava ja erittäin perusteltu. Tampere-talolla on vuosittain merkittävä tulovaikutus Tampereen talousalueelle. Talossa 2015 järjestetyt tapahtumat toivat alueelle yhteensä 35 miljoonaa euroa. Asiakkaat ovat arvioineet Tampere-talon jo seitsemättä kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi kongressitaloksi.

 Tampere-taloon hanke tuo paljon uutta. Aulatasossa ja kellarikerroksessa tilat remontoidaan Muumilaakson käyttöön. Muumilaakso saa kolme kertaa aiempaa suuremmat tilat, yhteensä 1 500 neliömetriä. Lisäksi näyttelytilan yhteyteen rakennetaan työpajatila. Aulaan sijoitetaan Muumilaakson ja Tampere-talon yhteinen myymälä sekä uutena ideana toteutettava Tove Janssonin lukukirjasto. Lukukirjasto on ilmainen ja avoin kaikille. Ei ole liioiteltua sanoa, että Muumilaakson kokoelma on arvokas kansallisaarre, joka tulee tuomaan paljon kotimaisia kuin kansainvälisiäkin vieraita. Talon yhteyteen suunniteltu kansainvälisesti tunnettu Marriott- hotelli tukee myös erinomaisesti Muumilaaksossa käyviä turisteja.

Ottaen huomioon Tampere- talon merkityksen Tampereelle ja koko Suomelle sekä Muumilaakson kokoelman merkityksen maailmanlaajuisesti, tulisi Tove Janssonille nimetä oma nimikkopuisto Tampereelle. Mikä olisikaan parempi kohde kuin Tampere- taloa ympäröivä Sorsapuisto? Sorsapuisto valmistui 1930- luvulla, nykyisellään se on 4,2 hehtaarin kokoinen vapaa-ajanviettopaikka ja virkistysalue. Keskellä Sorsapuistoa on lampi, jolla viihtyy paljon lintuja sekä hanhia ja joutsenia. Sorsapuisto on ollut vuosikymmenten ajan lapsiperheiden suosiossa myös tavallista monipuolisemman leikkivälineistönsä ansiosta sekä laajan viihtyisän puistoalueen johdosta. Leikkialueet sijoittuvat eri puolille puistoa. Alueella on aiemmin ollut vuonna 1956 perustettu lasten liikennepuisto ja kahluuallas liukumäkineen.

 

1930-luvun alussa Tammelanlammin ympärille rakennettiin työttömyystöinä virkistysalue. Tammelanlampeen istutettiin 1930-luvulla kesyjä sorsia, minkä johdosta lampea alettiin kutsua Sorsalammeksi.

Muumitarinoiden hahmot ja Muumilaakson miljöö sopisivat erittäin hyvin Sorsapuistoon sekä leikkialueiden ja-  välineiden hahmoiksi. Muumien kotipaikka Muumilaakso on idyllinen ja rauhallinen paikka, jossa eletään sovussa ympäröivän luonnon kanssa.

Tampereen kaupungin tulisi kysyä Janssonin hahmojen ja nimen oikeudet omistavalta Moomin Characters – yhtiöltä ja Janssonin perikunnalta lupaa nimikkopuiston perustamiseksi Tampere- talon ympäristöön.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Tove Jansson- nimikkopuiston perustamiseksi Tampere- talon läheisyyteen, esim. Sorsapuistoon.

 

Päätökset pitää tehdä oikeassa mielenvireessä ja mieluiten nopeasti, ettei vire mene ohi.

 -Vilijonkka-

 

Tampereella 15.2.2016

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen keskustorilla – ja tilojen löytämiseksi Huoltsulle

Tampereen Keskustorin tilanne on viime vuosina ollut huolestuttava, erityisesti kesäisin. On paljon juopuneita, sammuneita eri-ikäisiä ihmisiä: rähinöintiä, roskaamista, metelöintiä, häirintää ja väkivaltaa sekä omaisuuden rikkomista. Tampereen kaupunginhallitus päätti viime vuonna Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan Tampereen kaupunki maksaa kesän 2015 ajan kahden poliisin palkan. Kesä–syyskuun kestävä kokeilu maksoi 35 000 euroa. Näiden kahden poliisin työn painopisteenä oli Keskustorin ja koko keskustan alueen järjestyksen valvonta. Tampereen Keskustorin kioskin seutu on ollut varsinkin kesäisin kaikkea muuta kuin viihtyisä oleskelupaikka kaupunkilaisille. Ongelman ovat nostaneet esiin vuodesta toiseen myös yrittäjät, ja asia on puhuttanut valtuustoa monta kertaa. Poliisit eivät kuitenkaan olleet Keskustorilla jatkuvasti, sillä tehtäviin kuului monipuolista poliisityötä ja myös hälytystehtäviä. Kyseessä oli kokeilu.

Poliisien palkkaaminen kunnan varoilla on ehkä ongelmallista, koska poliisin toiminta on valtion vastuulla ja valtion tulisikin antaa toimintaan riittävä rahoitus.

Monet kaupunkilaiset kuitenkin kokevat Keskustorin levottomaksi. Erityisesti lapset, lapsiperheet ja vanhukset kokevat torilla liikkumisen epämiellyttäväksi ja jopa pelottavaksi. Levottomuus on ongelma myös alueen yrittäjille. Ongelmista on tullut paljon palautetta. Sosiaalityön merkitystä torialueen ongelmien ratkaisussa ei saa unohtaa. Etsivää sosiaalityötä tulee myös vahvistaa Tampereen keskustan alueella sekä tulee kehittää uusia yhteistyömuotoja poliisin kanssa. Keskustelun seurauksena kaupunki perusti Vuolteenkadulle päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsun vuonna 2013. Huoltsu on matalan kynnyksen paikka, johon voi tulla myös päihtyneenä. Kaupunki on myös antanut avustusta yhden etsivän työparin palkkaamiseen A-klinikan Matalaan, joka tarjoaa palveluja huumeiden- ja sekakäyttäjille.

 

Aamulehti uutisoi 17.8.2015, että Tampereen keskustan ostopoliisi on jäämässä kokeiluksi – kaupunki haluaa valtion palkkaavan lisää poliiseja. Tampereen kaupungin tiedottaminen päättäjiin päin on puutteellista. Tämäkin uutinen luki Aamulehdessä. Kuntalaiset ovat kyselleet, ymmärtävätkö Tampereen päättäjät, miten suuresta ongelmasta Keskustorin häiriköinnissä on kyse. Allekirjoittanut on tehnyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen kitkemiseksi Tampereen ydinkeskustasta. Viimeksi jätin valtuustoaloitteen julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen keskustorilla 18.8.2014. Se käsiteltiin valtuustossa 11.5.2015.

Jätin valtuustoaloitteen samasta aiheesta 13.6.2011. Tampereen kaupunginvaltuusto palautti kokouksessaan 16.1.2012 tämän valtuustoaloitteeni julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Valtuusto päätti, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ja että vartijoiden käyttö on mahdollista yleisillä paikoilla esim. Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti.

Jätin 18.6.2012 vielä aloitteen, jossa vaadin Tampereen kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin siten, että valtuustoaloitteeni tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn saman kesän aikana ja että Tampereen kaupunki panostaa kaupungin turvallisuuteen päivittämällä turvallisuusohjelman ja varaamalla määrärahan sen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Vastaukseksi sain, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä ei erikseen ole varattu määrärahaa turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutukseen.

Esitin valtuustoaloitteessani, että Tampereen kaupunki turvaa keskustorin turvallisuuden ja siisteyden varaamalla riittävän määrärahan välttämättömien toimenpiteiden suorittamiseksi ja että kaupunginvaltuutettuja pidetään ajan tasalla Keskustorin tilanteesta ja toimenpiteistä turvallisuuden ja siisteyden suhteen ja että kaupunki ostaa vartijoita ja toripoliiseja Keskustorin alueelle. Esitin, että toimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi, myös yrittäjien kokemukset tulee ottaa huomioon.

Tampereen kaupunki kysyi keväällä 2014 kuntalaisilta, mitä mieltä he ovat päihteistä, tupakasta ja rahapeleistä. Reilusti yli puolet 1 500 vastaajasta oli sitä mieltä, että Tampereella alkoholia käytetään ihan liikaa. Tampereen kaupungin teki kyselyn osana valtakunnallista Paikallinen alkoholipolitiikka -toimintaa. Haitat näkyvät erityisesti keskustassa, selvitetään kaupungin tiedotteessa. Suuri osa vastaajista vaatii, että alkoholin myynnissä päihtyneille pitää olla entistä tiukempi. Tämä koskee Tampereen ravintoloita ja kauppoja. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että alaikäisten alkoholin ja huumeiden käyttöön samoin kuin tupakointiin ja nuuskaamiseen pitää puuttua. Kyselyn perusteella vastaajista lähes kolmasosa oli havainnut viimeisen vuoden aikana tilanteen, jossa myyjä ei ollut tarkastanut nuorelta näyttävän henkilön ikää, kun tämä osti alkoholia tai tupakkaa.

 Kysely tehtiin Tampereella ensimmäistä kertaa. Tarkoitus oli kartoittaa kaupunkilaisten asenteita kerran vuodessa ja selvittää, miten asenteet muuttuvat. Alkoholin käytön rajoituksia tamperelaiset kaipaavat erityisesti puistoihin ja lasten leikkipaikkojen läheisyyteen. Myös Keskustorilla, Koskipuistossa ja Kuninkaankadulla pitäisi pistää rajat päihteiden käytölle. Kyselyssä nousi esiin myös epäsiisteys ja yleiset järjestyshäiriöt, joita aiheutuu päihteiden käytöstä. Jotta näitä häiriöitä voitaisiin karsia, vastaajat toivoivat lisää poliiseja ja enemmän rahaa esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön ja katupartiointiin. Vastaajista noin 60 prosenttia oli huolissaan myös läheistensä juomisesta

 Saadut vastaukset eivät tuoneet mukanaan mitään uutta. Esimerkiksi roskaaminen, Keskustori, julkijuopottelu ja alkoholin myyminen päihtyneelle ovat asioita, jotka ovat olleet kaupungin tiedossa jo aiemminkin. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja toteuttamisessa.

 

Turvallisuutta ja järjestystä voidaan parantaa vartijoiden ja poliisien avulla. Näillä keinoilla ei voida kuitenkaan ratkaista sosiaalisia ongelmia. Ennaltaehkäisy on tärkeää. Etsivää sosiaalityötä tulee myös vahvistaa Tampereen keskustan alueella sekä tulee kehittää uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa: poliisin, sosiaalityöntekijöiden, järjestöjen, kolmannen sektorin sekä seurakunnan kanssa.

Monet ovat asunnottomia, joten heitä tulisi auttaa ja tukea saamaan asunto, esim. sosiaalisen isännöinnin piirissä. Kaikilla on kuitenkin ihmisarvo ja se pitää tunnustaa. Katukuvassa näkyvä ilmiö on sosiaalinen ongelma, jota ei ratkaista syrjimällä vaan auttamalla. Taustalla vaikuttavat todelliset yhteiskunnalliset ongelmat: asunnottomuus, alkoholismi/huumeet, työttömyys tai syrjäytyminen. Kun nämä ongelmat vähenevät, myös levottomuus, turvattomuus ja epäsosiaalinen käytös vähenee.

Tampereen kaupunki perusti päivätoimintakeskus Huoltsun alkuvuodesta 2013 ja sen toiminta on vakiintunut osaksi päihteiden ongelmakäyttäjien arkea. Päiväkeskuksessa päihteiden ongelmakäyttäjä voi ruokailla, peseytyä ja huoltaa vaatteita. Keskuksessa saa myös neuvontaa terveys- ja sosiaalipalveluista. Kaupunki järjestää päivätoimintakeskuksessa eri yhteistyötahojen kanssa virike- ja ryhmätoimintaa. Asiakkaiden ja henkilökunnan yhteistyöhön kuuluvat myös viikoittaiset yhteisökokoukset. Huoltsulla käy päivittäin noin 50 asiakasta. Asiakkaat voivat olla päivätoimintakeskuksessa päihtyneinä, mutta päihteiden käyttö sisätiloissa on kiellettyä. Päivätoimintakeskus on avoinna maanantaista perjantaihin. 

Huoltsu joutuu siirtymään uuden Ratinan kauppakeskuksen alta Vuolteenkadulta maalis-huhtikuun vaihteessa 2016. Kaupungin tilakeskus etsii Huoltsulle uutta paikkaa. Noin 300–400-neliöisen tilan on oltava katutasossa Tampereen valtatien, Satakunnankadun, Rautatienkadun ja Hämeenpuiston välisellä alueella. Syksyllä 2015 kaupungin Tilakeskus sai tarjouksen Puutarhakadun ja Näsilinnankadun kulmassa sijaitsevasta tilasta. Alueen taloyhtiöt ja yrittäjät päätyivät toimittamaan kaupungille adressit Huoltsun tuloa vastaan. Tilat vuokrattiin sitten toiselle taholle.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta; myös vartijoiden käyttö tulisi olla mahdollista. Lisäksi esitän, että Huoltsulle etsitään sopivat tilat keskusta-alueelta mahdollisimman pian.

Tampereella 15.2.2016

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )