"Jo riittää sammutetu lyhdyt. Hermo petti Tampereen työväenyhdistyksen johtokunnassa.
Sen mielestä puolueen olisi aika nostaa esiin omat mahdolliset ehdokkaansa hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja. Tähän asti muut puolueet ovat vieneet palstatilat ehdokkaillaan ja ehdokasspekulaatioillaan.
- Vaikka varsinainen pormestariehdokas asetettaisiin vasta kunnallisvaalien jälkeen, on puoluekentällä oltava riittävästi aikaa käydä keskustelua ehdokkaista, todetaan työväenyhdistyksen tiedotteessa.
Tampereen työväenyhdistys toivoo, että nykyisen SDP:n valtuustoryhmän kansanedustajat Jukka Gustafsson, Hanna Tainio ja Pia Viitanen sekä valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi olisivat käytettävissä pormestariehdokkaina.
Tampereen sos.dem. kunnallisjärjestö on kutsunut puolueosastojen puheenjohtajat koolle 3.10. keskustelemaan kunnallisvaali- ja pormestariehdokastilanteesta."
Tällainen uutinen löytyi Tamperelaisen nettisivuilta. Viime keväänä valtuustossa edustettuina olevat puolueet päättivät, että kunnallisvaaleista ei tehdä pormestarivaaleja, kuten vuonna 2008 kävi. Nyt, median painostuksesta, yksi ryhmä toisensa jälkeen alkaa julkistamaan pormestarinimiä. Mielestäni tamperelaisilta SDP:n jäseniltä tulisi kysyä, kenet he haluavat pormestariksi eli jäsenäänestys on mielestäni välttämätön. Ei nimiä voida vain päättää jossain kokouksessa.
Olen sitä mieltä ja, voin sen julkisesti sanoa, että kaupunginhallituksen jäsen ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovski olisi erinomainen demareiden pormestariehdokas. Hän on ahkera, tunnollinen ja oikeudenmukainen. Olen saanut kentältä samanlaista palautetta hänestä ja hänen ehdokkuudestaan. Keskustelu jatkuu...
perjantai 28. syyskuuta 2012
maanantai 24. syyskuuta 2012
Ehdoton EI Rantaväylän tunnelille – 10 syytä miksi EI
Tampereella käy kuumana keskustelu Rantaväylän tunnelin tarpeellisuudesta, se jakaa niin valtuutettuja kuin kuntalaisiakin. Alla omat teesini asiasta :
1.Megakustannukset : arvio 185 milj.euroa – todennäköisesti 350-400 milj. euroa
2. Kuntalaisten mielipide : arviolta 80 % tamperelaisista vastustaa tunnelia. Kansanäänestys olisi pitänyt toteuttaa näin mittavassa hankkeessa, mutta niukka enemmistö valtuutetuista ei sitä halunnut.
3.Turvallisuus: tunneli ei ole turvallinen, monia turvallisuusuhkia
4. Tampereen tulevaisuus : tunnelikustannukset velkaannuttavat nykyiset ja tulevat veronmaksajat. Tunnelin vuoksi Tampere joutuu säästökuurille vuosiksi eteenpäin – veronkorotukset ovat välttämättömiä ja niistä joutuu kärsimään myös heikompiosaiset, jotka eivät tunnelia tarvitse ja halua.
5.Tunnelista tuleva hyöty ei ole mitenkään suoraan verrannollinen sen aiheuttamiin kustannuksiin. Joukkoliikennettä muulla tavoin kehittämällä saadaan aikaan halvempia ja parempia ratkaisuja. Tunneli ehkä auttaa ruuhkiin, mutta se ei luo kauneutta, harmoniaa eikä tee kaupunkilaisia yhtään sen onnellisemmaksi kuin tähänkään asti.
6. Ruuhkat vähenevät tulevaisuudessa muillakin tavoilla kuin tunnelilla : kallis polttoaine, kestävä kehitys, uudet joukkoliikenneratkaisut ( esim. ratikka ), ruuhkamaksun käyttöönotto ja joukkoliikenteen yleinen positiivinen kehitys ja palveluverkon monipuolistuminen ohjaavat ihmisiä pois yksityisautoilusta. Seutuyhteistyöllä voidaan vähentää ruuhkia tehokkaasti. Onko Tampereella edes kunnon ruuhkia verrattuna muihin maihin – tunnelille ei oikeasti ole tarvetta.
7.Tunneli tuo vain välillistä hyötyä: työllisyyttä rakennusvaiheessa, mutta työllistyvätkö tamperelaiset ? Siihen kaupunki ei voi vaikuttaa. Työllisyysvaikutuskortti on siis kovin epävarma.
8. Tunnelin nopealle rakentamiselle ja kiireen perusteluna on käytetty sitä, että valtio on luvannut maksaa siitä 33 % ja että valtionosuus muuten menetetään. Valtionosuutta ei ole pakko käyttää nyt eikä vielä aivan lähitulevaisuudessakaan. Valtio tulee mukaan kustannuksiin kyllä myöhemminkin; tällaista viestiä on tullut.
9.Tunnelin vaikutus kaupunkikuvaan ja kaupungin viherympäristöön on negatiivinen
10. Tunneli estää Tampereen kehittymistä: Tunneli on niin kallis, että rahaa ei tule riittämään muihin tärkeisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin kuten keskustan kehittämiseen, Kansi- ja Areena- hankkeeseen, eteläpuiston ja teiden kehittämiseen jne.
torstai 20. syyskuuta 2012
Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden oppikirjakeskukselle olisi tarvetta
Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille ja heidän perheilleen suuri menoerä on oppikirjojen hankkiminen. Esimerkiksi uutena hankitut lukiolaisen oppikirjat maksavat lukion aikana vähintään 1300 euroa, arvioi Suomen lukiolaisten liitto vuonna 2009. Ensimmäisen vuoden lukiokirjat saattavat maksaa uutena jopa 700 euroa. Jos kaikki kirjat ostaa uutena, lukiokirjoihin saattaa mennä jopa 1500 euroa, ennen kuin opiskelijalla on ylioppilastodistus kädessään. Koko lukioajan kirjat voi saada käytettyinä noin 740 eurolla. Asia riippuu kuitenkin siitä, mitä aineita lukee ja kuinka monta kurssia lukiossa opiskelee. Oppikirjojen hinnat ammatillisessa koulutuksessa ovat usein vähintään samalla tasolla lukiokirjojen kanssa, usein jopa kalliimpia, joskin ostettavien kirjojen määrä saattaa oppiaineista riippuen muodostua lukiokirjoja vähäisemmäksi.
Käytettyjen kirjojen hankkiminen hankaloituu silloin, jos oppilaitokset uudistavat oppikirjavalikoimaansa usein. Oppikirjojen vaihtaminen uudempiin saattaa olla tarkoituksenmukaista aineissa, joissa tiede kehittyy nopeasti eteenpäin, kuten esimerkiksi biologiassa. Uudet kirjat saattavat myös olla pedagogisesti parempia kuin vanhat ja monet opettajat ovat motivoituneita vaihtamaan oppikirjoja lähes aina oppikirjan uuden painoksen ilmestyttyä, jolloin käytettyjä kirjoja vanhoina painoksina ei enää voida hyödyntää.
Talouden epävakauden ja äkillisen rakennemuutoksen uhkan aikana työllisyystilanne on useissa kaupungeissa haasteellinen. Monissa perheissä on työttömyyttä, irtisanomisuhka päällä tai perheen toimeentulosta vastaa vain yksi aikuinen; tällöin toisen asteen opiskelijan oppikirjojen hankkiminen saattaa perheelle olla varsin suuri, jopa ylitsepääsemätön taloudellinen ponnistus. Samaan aikaan, kun on keskusteltu oppivelvollisuusiän jatkamisesta 18 ikävuoteen saakka, on syytä harkita myös toisen asteen koulutuksen aloittamisen taloudellisen kynnyksen madaltamista luomalla järjestelmiä oppikirjojen hankkimisen helpottamiseksi. Tällaisena järjestelmänä toimisi esimerkiksi kunnallinen oppikirjakeskus, joka hankkisi toisen asteen yleisimmät oppikirjat käyttöönsä lainatakseen niitä kirjaston tapaan toisen asteen oppilaille. Lainaaminen tapahtuisi kuitenkin pientä rahallista panttia vastaan lukukauden ajaksi. Alkuinvestoinnin jälkeen kustannuksia aiheutuisi lähinnä uusien painosten ilmestyessä markkinoille, sillä oppikirjoja voitaisiin kierrättää perusasteen koulujen tavoin. Myös ei- kierrätettävien työkirjojen yhteisostona tapahtuva hankinta voitaisiin organisoida siten, että hankinta kirjakeskuksen kautta tulisi oppilaalle halvemmaksi, kuin työkirjan ostaminen kirjakaupasta.
Esitin Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessani 17.9.2012, että Tampereelle perustetaan ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kirjakeskus, jonka tehtävänä on lainata toisen asteen oppikirjoja pientä rahallista panttia vastaan opiskelijoille ja hankkia työkirjoja edullisesti opiskelijoille yhteisostona.
Käytettyjen kirjojen hankkiminen hankaloituu silloin, jos oppilaitokset uudistavat oppikirjavalikoimaansa usein. Oppikirjojen vaihtaminen uudempiin saattaa olla tarkoituksenmukaista aineissa, joissa tiede kehittyy nopeasti eteenpäin, kuten esimerkiksi biologiassa. Uudet kirjat saattavat myös olla pedagogisesti parempia kuin vanhat ja monet opettajat ovat motivoituneita vaihtamaan oppikirjoja lähes aina oppikirjan uuden painoksen ilmestyttyä, jolloin käytettyjä kirjoja vanhoina painoksina ei enää voida hyödyntää.
Talouden epävakauden ja äkillisen rakennemuutoksen uhkan aikana työllisyystilanne on useissa kaupungeissa haasteellinen. Monissa perheissä on työttömyyttä, irtisanomisuhka päällä tai perheen toimeentulosta vastaa vain yksi aikuinen; tällöin toisen asteen opiskelijan oppikirjojen hankkiminen saattaa perheelle olla varsin suuri, jopa ylitsepääsemätön taloudellinen ponnistus. Samaan aikaan, kun on keskusteltu oppivelvollisuusiän jatkamisesta 18 ikävuoteen saakka, on syytä harkita myös toisen asteen koulutuksen aloittamisen taloudellisen kynnyksen madaltamista luomalla järjestelmiä oppikirjojen hankkimisen helpottamiseksi. Tällaisena järjestelmänä toimisi esimerkiksi kunnallinen oppikirjakeskus, joka hankkisi toisen asteen yleisimmät oppikirjat käyttöönsä lainatakseen niitä kirjaston tapaan toisen asteen oppilaille. Lainaaminen tapahtuisi kuitenkin pientä rahallista panttia vastaan lukukauden ajaksi. Alkuinvestoinnin jälkeen kustannuksia aiheutuisi lähinnä uusien painosten ilmestyessä markkinoille, sillä oppikirjoja voitaisiin kierrättää perusasteen koulujen tavoin. Myös ei- kierrätettävien työkirjojen yhteisostona tapahtuva hankinta voitaisiin organisoida siten, että hankinta kirjakeskuksen kautta tulisi oppilaalle halvemmaksi, kuin työkirjan ostaminen kirjakaupasta.
Esitin Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessani 17.9.2012, että Tampereelle perustetaan ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kirjakeskus, jonka tehtävänä on lainata toisen asteen oppikirjoja pientä rahallista panttia vastaan opiskelijoille ja hankkia työkirjoja edullisesti opiskelijoille yhteisostona.
perjantai 14. syyskuuta 2012
Nuorisokahvila Uniikki säilytetään
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 13.9.2012 kokouksessaan Nuorisokahvila Uniikin kohtaloa. Lautakunnan sosialidemokraattiset jäsenet tukivat vahvasti kokouksessa nuorisokahvilan säilyttämistä. Aila Dündar-Järvinen esitti Tero Mattilan kannattamana, että nuorisokahvila Uniikin palveluista ja tiloista ei luovuta vaan toiminta jatkuu siten, että valtuustoryhmät etsivät yhteisesti rahoituksen Uniikin säilyttämiseksi.
Lautakunta käsitteli asiaa kaksi tuntia ja tehty esitys sai lopulta kannatusta eri ryhmistä ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi vuosisuunnitelmaesityksen siten muutettuna, että siihen lisätään 131.000 euroa nuorisokahvila Uniikin toiminnan rahoittamiseksi.
Jos pohjaesityksenä ollut virkamiesten päätösehdotus olisi jäänyt voimaan, olisi se tarkoittanut sitä, että nuorisokahvila Uniikki olisi lopettanut toimintansa Verkatehtaankatu 2:ssa joulukuun alussa eikä varsinainen nuorisokahvilatoiminta olisi enää jatkunut Monitoimitalo 13 :n yhteydessä. Uniikki on ollut toiminnassa melkein kolme vuotta ja sen toiminnassa on kuukausittain mukana noin 1000 nuorta. Uniikissa tapahtuva toiminta on monipuolista ja nuoret ovat aktiivisesti sen toiminnassa mukana sitä itse kehittäen.
” Todellista vastuunkantoa on, että emme anna yhdenkään nuoren syrjäytyä näin pienen rahallisen panostuksen vuoksi. Päätöksenteko Tampereella ei voi olla niin poukkoilevaa, että nuoria heitellään parin vuoden välein paikasta toiseen. ” toteaa Aila Dündar-Järvinen.
Tero Mattilan mielestä nuoret tarvitsevat oman kokoontumispaikkansa keskustassa, johon on matala kynnys mennä. Talous ei saa mennä nuorten edelle tässä asiassa. Nuorissa on tulevaisuus.
Lisätietoja :
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu, Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
puh. 041-5732031
Tero Mattila
lautakunnan jäsen
puh. 0400-769299
Lautakunta käsitteli asiaa kaksi tuntia ja tehty esitys sai lopulta kannatusta eri ryhmistä ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi vuosisuunnitelmaesityksen siten muutettuna, että siihen lisätään 131.000 euroa nuorisokahvila Uniikin toiminnan rahoittamiseksi.
Jos pohjaesityksenä ollut virkamiesten päätösehdotus olisi jäänyt voimaan, olisi se tarkoittanut sitä, että nuorisokahvila Uniikki olisi lopettanut toimintansa Verkatehtaankatu 2:ssa joulukuun alussa eikä varsinainen nuorisokahvilatoiminta olisi enää jatkunut Monitoimitalo 13 :n yhteydessä. Uniikki on ollut toiminnassa melkein kolme vuotta ja sen toiminnassa on kuukausittain mukana noin 1000 nuorta. Uniikissa tapahtuva toiminta on monipuolista ja nuoret ovat aktiivisesti sen toiminnassa mukana sitä itse kehittäen.
” Todellista vastuunkantoa on, että emme anna yhdenkään nuoren syrjäytyä näin pienen rahallisen panostuksen vuoksi. Päätöksenteko Tampereella ei voi olla niin poukkoilevaa, että nuoria heitellään parin vuoden välein paikasta toiseen. ” toteaa Aila Dündar-Järvinen.
Tero Mattilan mielestä nuoret tarvitsevat oman kokoontumispaikkansa keskustassa, johon on matala kynnys mennä. Talous ei saa mennä nuorten edelle tässä asiassa. Nuorissa on tulevaisuus.
Lisätietoja :
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu, Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
puh. 041-5732031
Tero Mattila
lautakunnan jäsen
puh. 0400-769299
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu 2012 - 2016
Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu 2012 - 2016
Toimin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta siten, että
1. YHDENVERTAINEN KOHTELU: KETÄÄN EI KIUSATA
- Lapsia ja nuoria ei syrjitä eikä kiusata heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.
2. LAPSET JA NUORET VOIVAT OSALLISTUA JA VAIKUTTAA
- Lapset ja nuoret saavat mielekkäitä ja todellisia vaikuttamisen paikkoja ja välineitä päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnassa.
- Lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät ovat mukana laajasti kunnan päätöksenteossa.
- Lapsille ja nuorille tiedotetaan kunnan asioista ja palveluista ymmärrettävällä tavalla.
- Lasten ja nuorten kokemuksia palveluista kartoitetaan ja hyödynnetään.
- Kunnan aikuiset arvostavat lasten ja nuorten mielipiteitä.
3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN
- Neuvolan sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut vastaavat säännösten vaatimuksia.
- Perheet saavat ajoissa tukea - esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.
- Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannassa.
- Järjestöt, vanhemmat ja kunnan palvelut tekevät hyvää yhteistyötä.
4. SUUNNITTELU YLITTÄÄ HALLINNONALOJEN RAJAT
- Kaikki hallinnonalat osallistuvat valtuustolle valmisteltavan lastensuojelulain
12 §:n mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman valmisteluun.
- Lapset ja nuoret ovat mukana ohjelman valmistelussa.
- Kunnan päätösten vaikutukset lapsiin ennakoidaan ja arvioidaan.
- Eri hallinnonalat toimivat sujuvasti yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi.
5. AIKUISILLA ON AIKAA LAPSILLE
- Päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille.
- Kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta.
- Kunnassa on riittävästi koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa.
6. LAPSET SAAVAT HYVÄÄ RUOKAA
- Päiväkoti- ja kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen riittävästi aikaa.
- Lasten ja nuorten mielipiteitä ruokailusta selvitetään ja ne otetaan huomioon päätöksenteossa.
7. NUORTEN OHJAUS TOIMII
- Yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opinto- ohjaukseen.
- Etsivää nuorisotyötä, moniammatillista yhteistyötä, nuorten työpajoja tuetaan.
- Tarjotaan palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.
8. MONIPUOLISIA JA EDULLISIA HARRASTUKSIA ON TARJOLLA
- Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen mielekkääseen harrastukseen.
- Kuntani nuorisotyölle sekä nuoriso- ja liikuntajärjestöille on riittävät resurssit.
- Järjestöjen, nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä lisätään.
- Kunnassa on toimivat lähiliikunta- ja leikkipaikat, koulujen pihat sekä puistot.
- Lasten ja nuorten liikunta on kunnan liikuntatoimen painopisteenä.
- Kirjasto on lapsia ja nuoria lähellä.
9. AIKUISTEN ASENNE ON KOHDALLAAN
- Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ja päättäjiä koulutetaan,
niin että heidän kykynsä lasten ja nuorten kohtaamiseen paranevat.
- Ystävällinen ja arvostava kohtelu on lasten ja nuorten oikeus.
10. PALVELUT OVAT LÄHELLÄ JA LIIKENNE TOIMII
- Palvelut ovat lähellä niin, että lapset ja nuoret voivat itse liikkua turvallisesti kouluun ja harrastuksiin.
- Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen investoidaan.
- Kunnassa on riittävästi edullista joukkoliikennettä lasten ja nuorten tarpeisiin.
- Kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon
lasten ja nuorten tarpeet.
11. LASTEN SUOJELU ON LAADUKASTA
- Lastensuojelu on kunnassa laadukasta ja suunnitelmallista:
osaavia sosiaalityöntekijöitä on riittävästi.
- Lastensuojelun painopiste siirretään korjaavasta ehkäisevään lastensuojeluun.
- Varmistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perhehoidon toimintaedellytykset.
12. TYÖ JA PERHE SOVITTUU YHTEEN
- Oma kunta on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja,
jossa mahdollistetaan monipuolisesti erilaiset joustomahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
Lähde : Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry
Toimin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta siten, että
1. YHDENVERTAINEN KOHTELU: KETÄÄN EI KIUSATA
- Lapsia ja nuoria ei syrjitä eikä kiusata heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.
2. LAPSET JA NUORET VOIVAT OSALLISTUA JA VAIKUTTAA
- Lapset ja nuoret saavat mielekkäitä ja todellisia vaikuttamisen paikkoja ja välineitä päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnassa.
- Lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät ovat mukana laajasti kunnan päätöksenteossa.
- Lapsille ja nuorille tiedotetaan kunnan asioista ja palveluista ymmärrettävällä tavalla.
- Lasten ja nuorten kokemuksia palveluista kartoitetaan ja hyödynnetään.
- Kunnan aikuiset arvostavat lasten ja nuorten mielipiteitä.
3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN
- Neuvolan sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut vastaavat säännösten vaatimuksia.
- Perheet saavat ajoissa tukea - esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.
- Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannassa.
- Järjestöt, vanhemmat ja kunnan palvelut tekevät hyvää yhteistyötä.
4. SUUNNITTELU YLITTÄÄ HALLINNONALOJEN RAJAT
- Kaikki hallinnonalat osallistuvat valtuustolle valmisteltavan lastensuojelulain
12 §:n mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman valmisteluun.
- Lapset ja nuoret ovat mukana ohjelman valmistelussa.
- Kunnan päätösten vaikutukset lapsiin ennakoidaan ja arvioidaan.
- Eri hallinnonalat toimivat sujuvasti yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi.
5. AIKUISILLA ON AIKAA LAPSILLE
- Päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille.
- Kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta.
- Kunnassa on riittävästi koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa.
6. LAPSET SAAVAT HYVÄÄ RUOKAA
- Päiväkoti- ja kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen riittävästi aikaa.
- Lasten ja nuorten mielipiteitä ruokailusta selvitetään ja ne otetaan huomioon päätöksenteossa.
7. NUORTEN OHJAUS TOIMII
- Yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opinto- ohjaukseen.
- Etsivää nuorisotyötä, moniammatillista yhteistyötä, nuorten työpajoja tuetaan.
- Tarjotaan palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.
8. MONIPUOLISIA JA EDULLISIA HARRASTUKSIA ON TARJOLLA
- Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen mielekkääseen harrastukseen.
- Kuntani nuorisotyölle sekä nuoriso- ja liikuntajärjestöille on riittävät resurssit.
- Järjestöjen, nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä lisätään.
- Kunnassa on toimivat lähiliikunta- ja leikkipaikat, koulujen pihat sekä puistot.
- Lasten ja nuorten liikunta on kunnan liikuntatoimen painopisteenä.
- Kirjasto on lapsia ja nuoria lähellä.
9. AIKUISTEN ASENNE ON KOHDALLAAN
- Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ja päättäjiä koulutetaan,
niin että heidän kykynsä lasten ja nuorten kohtaamiseen paranevat.
- Ystävällinen ja arvostava kohtelu on lasten ja nuorten oikeus.
10. PALVELUT OVAT LÄHELLÄ JA LIIKENNE TOIMII
- Palvelut ovat lähellä niin, että lapset ja nuoret voivat itse liikkua turvallisesti kouluun ja harrastuksiin.
- Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen investoidaan.
- Kunnassa on riittävästi edullista joukkoliikennettä lasten ja nuorten tarpeisiin.
- Kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon
lasten ja nuorten tarpeet.
11. LASTEN SUOJELU ON LAADUKASTA
- Lastensuojelu on kunnassa laadukasta ja suunnitelmallista:
osaavia sosiaalityöntekijöitä on riittävästi.
- Lastensuojelun painopiste siirretään korjaavasta ehkäisevään lastensuojeluun.
- Varmistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perhehoidon toimintaedellytykset.
12. TYÖ JA PERHE SOVITTUU YHTEEN
- Oma kunta on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja,
jossa mahdollistetaan monipuolisesti erilaiset joustomahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
Lähde : Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)