Valtuustoaloite nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn panostamiseksi, seminaarin järjestämiseksi sekä valtakunnallisen mallin luomiseksi

Valtuustoaloite nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn panostamiseksi, seminaarin järjestämiseksi sekä valtakunnallisen mallin luomiseksi

Viime vuosina Suomessa on tapahtunut lukuisia vakavia väkivallantekoja, joissa tekijänä on ollut nuori ihminen. Kouluampumisista on tullut melkein arkipäivää kouluissamme. Lisäksi yksittäiset, tuntemattomiin ihmisiin kohdistuvat väkivallanteot ovat yleistyneet hälyttävästi. Nuorten pahoinvointi, yksinäisyys, työttömyys ja syrjäytyneisyys ovat osatekijöitä näihin tapahtumiin. Monet nuoret voivat pahoin tänä päivänä. Henkinen jaksaminen järkkyy yhteiskunnan vaatimuksista, mielenterveysongelmat lisääntyvät yksinäisyyden ja syrjäytymisen myötä. Koulutukseen pääsy ei välttämättä takaa hyvinvointia ja onnea vaan opiskelut tulee saada päätökseen ja valmistua ammattiin. Tämän jälkeen on löydettävä työpaikka ja selviydyttävä muista yhteiskunnan vaatimuksista. Toimeentulon ja elämässä menestymisen aiheuttamat paineet yhdessä perheen perustamisen kanssa ovat monille liikaa.

Etsivä nuorisotyö on tehnyt hyvää työtä, mutta Tampereen kaupungin tulee panostaa nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen tehokkaasti ja uusia keinoja käyttäen. Eräitä keinoja ovat mm. työpaikkojen luominen nuorille, oppilashuoltoon panostaminen, vertaistuen antaminen, tukihenkilöt- ja perheet, päihdevalistus, yksinhuoltajaperheiden tukeminen, köyhyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, lastensuojelun tehostaminen ja oikea-aikaistaminen, nollatoleranssi koulukiusaamiseen, koulupudokkaiden tukeminen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut.
Esitän, että Tampereen kaupunki järjestää innovatiivisen Nuorten pahoinvoinnin ehkäisy- seminaarin, johon kutsutaan päättäjät, virkamiehiä, yhteistyökumppaneita, nuorisofoorumin, koulun ja vanhempainyhdistysten edustajat, tiedotusvälineet, mielenterveystoimijat sekä valtiovallan edustajat. Seminaarin tulosten pohjalta luodaan yhteistyössä valtionhallinnon kanssa valtakunnallinen malli nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tampereella 28.5.2012

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu


Valtuustoaloite autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle

Autismi on pysyvä ominaisuus, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia ja eri lapsilla ja nuorilla erilaisia. Autismista kärsivälle lapselle ja aikuiselle on vaikeaa ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia heidän eleistään ja ilmeistään, lisäksi heillä ilmenee sekä merkittäviä puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa että kommunikaatiokyvyssä. Jotkut autismista kärsivät lapset kärsivät myös eriasteisesta älyllisestä kehitysvammaisuudesta, jotkut taas saattavat esimerkiksi oppia lukemaan hyvin ja olla älykkyydeltään vähintään normaalitasoisia, jotkut keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Monella autismista kärsivillä esiintyy hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai käytöshäiriöitä.

Autismin oirekuva, oireiden voimakkuus ja vahvat alueet vaihtelevat suuresti eri lapsilla. Iän myötä monet autistiset lapset kykenevät luomaan toimivia suhteita toisiin ja heidän käytösongelmansa vähenevät. Monet etenkin lievemmästä autismista kärsivät lapset kykenevät kuntoutusmenetelmien kehittymisen myötä elämään aikuisena itsenäistä elämää. Jotkut autistiset lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita joillakin alueilla, kuten matematiikassa, musiikissa tai kuvataiteissa.

Tampereelle tarvitaan autisteille oma toiminta- ja tukikeskus, jotta autismista kärsiville ja heidän omaisilleen voidaan taata riittävät toiminta- ja tukipalvelut. Näitä palveluita ovat mm. koulutus-, kuntoutus-, asumispalvelut ja omaisten tukipalvelut. Tampereelta puuttuu matalankynnyksen palveluita, joissa on huomioitu autistien erikoistarpeet. Autistien tukikeskuksessa tulee tukea ja auttaa kaikenikäisiä autisteja, lapsista vanhuksiin sekä heidän omaisiaan. Autismikuntoutuksen taso vaihtelee eri puolella Suomea, esim. Hämeenlinnassa on autisteille tarkoitettu oma tukikeskus.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle.

Tampereella 28.5.2012

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu

VALTUUSTOALOITTEENI 14.5.2012

Valtuustoaloite kuntalaisten kansalaisraadin perustamiseksi Tampereelle

Kuntalaisten kansalaisraateja on järjestetty maailmalla 1970-luvulta lähtien, mutta Suomessa vasta viime vuosina. Menetelmä on otettu käyttöön esim. Jyväskylän kaupungissa alkuvuodesta 2012. Jyväskylän ensimmäisten kansalaisraatien teemat liittyvät yleiskaavavalmisteluun ja hyvän asiakaspalvelun kehittämiseen.

Kansalaisraadin ideana on asioiden yhdessä pohtiminen ja aito keskusteleminen. Kansalaisraadin tehtävänä on käsitellä esim. vaikeita, monitulkintaisia ja tunneherkkiä asiakysymyksiä. Pyrkimyksenä on, että yhteinen ymmärrys löydetään vaikeissakin asioissa riittävästi aikaa ja tietoa varaamalla,  kuunnellen jokaisen mielipidettä. Raadit kootaan ilmoittautuneista sillä periaatteella, että raatilaiset tulevat muodostamaan ” Tampereen pienoiskoossa ”. Jyväskylässä raatilaiset käyvät monipuolisia keskusteluita koulutettujen ohjaajien johdolla sekä kuulevat käsiteltävän kysymyksen kannalta merkittäviä asiantuntijoita. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta yhteisen julkilausuman, joka esitellään tiedotustilaisuudessa päättäjille, medialle ja muille aiheesta kiinnostuneille. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa tamperelainen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti tamperelaisia. Näin kaikilla on samat mahdollisuudet tulla valituksi raatilaiseksi. Kuntalaisten kansalaisraatiin osallistuvat ovat oman arkensa asiantuntijoita. Erittäin tärkeää on, että raatilaisten työskentelyn tulokset sitoudutaan ottamaan osaksi käsiteltyjen asioiden valmistelua.

Kansalaisraadit ovat uudenlainen toimiva keskustelevan kansalaisdemokratian muoto. Tämä on osoitettu toteen Vaasan yliopiston hankkeessa, jossa on lähdetty soveltamaan raatiajattelua Suomeen. Vaasassa tieteellisin perustein valittu raati ruotii sille annettuja ongelmia tai kehittämisehdotuksia usean päivän ajan ja tekee niistä allekirjoitetun julkilausuman. Hanketta vetävän professorin mukaan kansalaisraati olisi esim. kuntauudistuksessa hyvä keino selvittää kansalaismielipidettä. Tampereella on käytössä Alue - Alvarit, mutta niiden toimintatavat ovat hitaampia eivätkä ne edusta osallistujapohjaltaan Tamperetta pienoiskoossa, kuten kansalaisraadin idea on.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin kuntalaisten kansalaisraadin perustamiseksi Tampereelle Jyväskylän kaupungin mallin mukaisesti.

Tampereella 14.5.2012

Aila Dündar-Järvinen

kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite alaikäisille alkoholin myymistä ja välittämistä ehkäisevän vuosittaisen Tampereen kaupungin kampanjan järjestämiseksi

Pirkanmaalla aloitettiin vuonna 2010 keväällä K- 18- kampanja, jonka tarkoituksena oli kiinnittää kauppojen huomiota mm. alkoholin myyntiin alaikäisille asiakkaille. Tampereella kampanjassa mukana olivat mm. Lasten parlamentti, vanhempainyhdistykset, Nuorisofoorumi, Pirkanmaan poliisilaitos, Aamulehti, ehkäisevän päihdetyön toimisto Raitsu sekä SPR:n vapaaehtoistoiminnan keskus Tampuri. Mukaan saatiin myös muutama ruokakauppa. Kampanjassa mukana olevat kaupat lupasivat valvoa entistä tiukemmin alkoholin ostajia. Kampanjaan liittyneet kaupat tunnisti K-18 -tarrasta. Kauppojen myyjät allekirjoittavat sopimuksen, jossa he sitoutuvat valvomaan tarkemmin alkoholin ostajia. Lain mukaan alkoholin myyminen ja välittäminen alaikäiselle on kiellettyä.

Kampanja lähti alun perin liikkeelle Iisalmesta.

Vuonna 2011 koulujen päättäjäisaikaan 23.5.-5.6.2011 Tampereella toteutettiin Älä välitä alkoholia alaikäiselle –kampanja, johon osallistui yli 60 myymälää Tampereen alueen K-ryhmästä, Pirkanmaan osuuskaupasta ja Suomen lähikauppa Oy:stä. Tempauksessa oli mukana myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Tampereen kaupunki vetosi kampanjan avulla asukkaisiinsa, jotta alkoholin välittäminen alaikäisille saataisiin loppumaan. Alkoholia myyviin tamperelaisiin vähittäiskauppoihin tuli asiasta kertovia julisteita, kortteja ja ostoskoreihin pohjapapereita. Kampanjan organisaattorit toivoivat vetoomusten herättävän ajattelemaan, miten kohtalokasta alkoholin välittäminen alaikäiselle voi olla. Vaikka kampanjan toiminta-aika oli vain pari viikkoa, toivottiin sillä saatavan aikaan myös pysyvämpiä asennemuutoksia.

Ensisijaisesti nuorten ja alaikäisten alkoholinkäytöstä ovat vastuussa kodit ja vanhemmat. Yhteiskunta ei voi ottaa kasvatusvastuuta vanhemmilta, mutta se voi auttaa vanhempia siinä. Kampanjoissa tulisi painottaa kodin roolia sekä koulujen ja muiden tahojen tukea ja osavastuuta lapsen ja nuoren kasvatuksessa. Yhä useampi nuori saa alkoholia omilta vanhemmiltaan, sisaruksilta sekä ystäviltään. Alaikäisten väärillä henkilöpapereilla ravintolaan pyrkiminen on yhä yleisempää. Nuoret juovat alkoholia yhä nuorempana ja yhä humalahakuisemmin. Juomisella nuoret kokeilevat rajojaan ja purkavat pahaa oloaan. Rajojen asettaminen on tärkeää. Vanhempien antama esimerkki vaikuttaa nuoriin; joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Esitän, että Tampereen kaupunki järjestää ja organisoi laajamittaisen jokavuotisen kampanjan, jolla ehkäistään alkoholin myymistä ja välittämistä alaikäisille sekä tiedotetaan alkoholin haitoista, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita voisivat olla mm. Lasten parlamentti, Nuorisofoorumi, vanhempainyhdistykset, koulut, raittiusjärjestöt, poliisi, ehkäisevän päihdetyön toimisto, kaupat, Alko sekä tiedotusvälineet.

Tampereella 14.5.2012

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu