Messukylän Työväenyhdistyksen syyskokouksen valintoja

Messukylän Työväenyhdistys piti sääntömääräisen syyskokouksensa 26.11.2014 Messukylän Työväentalolla. Tapahtumarikas vuosi puhutti paikalle saapuneita MTY:n jäseniä. Pääkeskustelunaiheita olivat Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne, ensi kevään eduskuntavaalit, valtuustoryhmästä erotettujen valtuutettujen takaisinotto ryhmään sekä tilaaja-tuottajamallin kohtalo. Yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 hyväksyttiin sekä hyväksyttiin puolueen uudet mallisäännöt ( johtokunta valitaan yhdeksi vuodeksi). Lisäksi tehtiin luottamushenkilövalintoja, mm. valittiin johtokunnan jäsenet vuodelle 2015, sekä ehdokkaita Messukylän Työväentalon hallitukseen. Kaikki valinnat tehtiin yksimielisesti.


Messukylän Työväenyhdistyksen uusi johtokunta vuodelle 2015 :


Aila Dündar- Järvinen, puheenjohtaja & jäsenasioiden hoitaja & tiedottaja & kotisivut


Leo Siiskonen, varapuheenjohtaja


Tero Mattila, sihteeri & tiedottaja & kotisivut ( tehtävät valittiin järjestäytymiskokouksessa )


Sirkku Lahtia


Teemu Lepistö  (uusi )


Tuula Pohjola


Hannu Havanka


Jarkko Lumio


Helena Nieminen  (uusi)


Yhdistyksen taloudenhoitajaksi valittiin järjestäytymiskokouksessa johtokunnan ulkopuolelta yhdistyksen jäsen Pertti Kärkkäinen

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin lakkauttamiseksi

Jätin huhtikuussa 2011 valtuustoaloitteen tilaaja-tuottajamallin osittaisesta purkamisesta esim. perusopetuksen ja kirjastopalveluiden osalta. On osoittautunut ilmeiseksi, että tilaaja-tuottajamalli ei parhaalla mahdollisella tavalla sovellu kaikkiin kunnan järjestämiin palveluihin. Tilaaja-tuottajamallin käytännön soveltamista rajoittaa mm. se, ettei kaikilla toimialoilla ole olemassa toimivia palvelumarkkinoita. Useiden, perinteisesti kunnan vastuulle kuuluneiden palveluiden hankinnan kilpailuttamista rajoittaa mm. potentiaalisten tuottajien puute. Kuntasektorin tuottajilla on lisäksi useilla tuotantoalueilla sellaista osaamista, mitä ei yksityiseltä sektorilta löydy. Ns. monituottajamalli ja kilpailutus eivät  sovellu esimerkiksi perusopetuksen palveluiden tai vaikkapa kirjastopalveluiden hankintaan. Huonosti se soveltuu myös esim. lastensuojelupalveluihin, ympäristölupiin tai vaikkapa rakennuslupiin. Nykylainsäädäntö myös rajoittaa mahdollisuuksia kilpailuttaa tarjouksia uudelleen yritysten tapaan. Tilaaja-tuottajamallissa myös tuotteistamisen ongelmat ovat nousseet esille: entistä tarkemmin pitäisi pystyä määrittelemään se tuote, palveluketju tai yksittäinen palvelu, josta tarjouksia pyydetään.

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli 29.9.2014 Tampereen toimintamallin arvioinnin väliraporttia. Arvioinnista sovittiin Sdp:n, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden valtuustoryhmien kesken syksyllä 2012, kun pormestariohjelmaa tehtiin. Kirjaus arvioinnin laatimisesta ja johtopäätösten tekemisestä vaalikauden puoliväliin mennessä oli sosialidemokraattien ehdotus. Myös sos.dem kunnallisjärjestön vaaliohjelmassa suhtaudutaan kriittisesti tilaaja–tuottajamalliin, koska se on lisännyt byrokratiaa ja paisuttanut hallintoa. SOTE- uudistus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun sote -alueille. Täten sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluista vastaavien lautakuntien tehtävät ja toiminta muuttuvat oleellisesti. SOTE- uudistus on niin mittava, että perinteinen tilaaja-tuottajamalli ei enää voi toimia. Täten tilaaja-tuottajamallin aika alkaa olla ohi.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy valmistelemaan tilaaja-tuottajamallin alasajoa.

Tampereella 10.11.2014

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu

 

 

TIEDOTE

Tiedote     10.11.2014                                                                              

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut olemme edelleen sitä mieltä, että kunnallisvaaleissa ryhmämme antama yhteinen vaalilupaus vastustaa Rantaväylän tunnelin rakentamista oli ehdottomasti oikein.

Valitettavasti osa sos.dem valtuustoryhmän valtuutetuista petti raskaasti vaaleissa kuntalaisille antamansa lupauksen. Kaikki sos.dem ehdokkaat olivat vaalikampanjan aikana Rantaväylän tunnelin rakentamista vastaan. Lisäksi kaikki valtuutetut allekirjoittivat valtuustoaloitteen Rantaväylän tunnelista irtaantumiseksi vaalien jälkeen. Nelikko hyödynsi tunnelivastaisuutta päästäkseen valtuustoon. Me allekirjoittaneet valtuutetut kunnioitamme kuntalaisille antamaamme vaalilupausta ja siksi emme voineet hyväksyä ryhmästä erotettujen paluuta valtuustoryhmään. Heidän äänensä ratkaisi tunnelin rakentamisen.

Jatkamme edelleen työtämme valtuustossa arvojemme mukaisesti äänestäjiä kuunnellen, joilta valtakirjamme olemme saaneet.

 

Aila Dündar-Järvinen (sd), Anneli Kivistö (sd), Ulla Kampman (sd),

Jari Niemelä (sd )

Omaishoitajilla on vähän ystäviä lautakunnassa

Jätin 15.9.2014 valtuustoaloitteen, että kuntalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamiseksi omaishoidon tukea alentavat seikat ja periaatteet tuodaan lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan käsittelyyn nopealla aikataululla. Syynä tähän oli Tampereen kaupungin linjaus, että omaishoidon tukea alentavina seikkoina kaupunki pitää mm. kotiin annettavaa palvelua ja kodin ulkopuolista palvelua. Lasten – ja nuorten palvelujen lautakunta käsittelee salaisella esityslistalla omaishoidon tuen virkamiespäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Oikaisuvaatimuksissa otetaan kantaa mm. omaishoidon tukea alentaviin seikkoihin ja kriteereihin, joita Tampereen kaupunki käyttää alentaessaan omaishoidon tukea. Tampereen kaupunki on katsonut esim. vammaisen ja sairaan lapsen oppivelvollisuuden suorittamisen koulussa kodin ulkopuoliseksi palveluksi ja alentanut tällä perusteella omaishoidon tukea. Katson, että oppivelvollisuuden suorittamista koulussa ei kuitenkaan tulisi pitää omaishoidon tukea vähentävänä erityisenä omaishoidon tuen palveluna, koska se ei ole vapaaehtoista, vaan siihen sisältyy järjestämisvelvollisuus ja asiakkaan kannalta lain velvoite.

Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsittelikin kokouksessaan 30.10.2014 mm. tätä koskien omaishoidon sopimusehtojen muuttamista. Tein kokouksen aikana muutosehdotuksen päätösehdotukseen eli että omaishoidon tukea alentavana seikkana ei pidetä hoidettavan koulunkäyntiä ja että omaishoitajan sairausloman aikaisen lyhytaikaisen hoidon maksuttomuuden poistamista ei toteuteta. En saanut tukea yhdeltäkään lautakunnan jäseneltä. Sen sijaan perussuomalaisten edustaja ehdotti asiaa pöydälle eli että asia tulee samalla päätösehdotuksella takaisin lautakuntaan, ja se sai kannatusta. Jätin päätöksestä eriävän mielipiteen, mutta sitä ei kuulemma voitu kirjata. Nyt olisi ollut mahdollisuus oikeasti vaikuttaa omaishoitajien asemaan, ja parantaa sitä, mutta sitä ei haluttu tehdä. Vain teot ratkaisevat eivätkä tyhjät puheet omaishoitajien tukemisesta. Mainittakoon, että valitettavasti Ikäihmisten lautakunta poisti omaishoitajien sairausloman aikaisen lyhytaikaisen hoidon maksuttomuuden, asiakasmaksut tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd ), Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan jäsen

 

Valtuustoaloite omaishoidon tukea alentavien seikkojen ja periaatteiden tuomisesta lautakunnan käsittelyyn

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 18.3.2013 jättämääni valtuustoaloitetta omaishoidon tuen kriteereiden ja palkkioiden päivittämisestä valtuuston kokouksessa 14.4.2014. Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 12.6.2014 kokouksessaan omaishoidon tuen toimintakäytäntöjen päivittämistä.

Valtuustoaloitteeni vastauksessa todetaan seuraavaa: ” Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 17.1.2012 työryhmän toimikaudelle 1.2.2012–31.12.2013 laatimaan Suomen ensimmäisen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Työryhmä jätti väliraporttinsa (Raportteja ja muistioita 2013:10) toukokuussa 2013, jolloin se myös lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Työryhmän väliraportissa ”Kansallinen omaishoidontuen ohjelma” kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Tampereella pidetään tärkeänä omaishoidon kehittämistä siihen suuntaan, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja samoilla kriteereillä koko maassa. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma tulee tuomaan merkittäviä uudistuksia koko omaishoidon tuen palvelujärjestelmään, mutta muutosten sisältö ja aikataulu eivät vielä ole tiedossa. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista odottaa kansallisia linjauksia ja tehdä niiden mukaisesti tarvittavat muutokset omaishoidontuen kriteereihin ja palkkioluokkiin Tampereella. ”

Valtuustoaloitteessani totesin, että lasten – ja nuorten palvelujen lautakunta käsittelee salaisella esityslistalla omaishoidon tuen virkamiespäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Oikaisuvaatimuksissa otetaan kantaa mm. omaishoidon tukea alentaviin seikkoihin ja kriteereihin, joita Tampereen kaupunki käyttää alentaessaan omaishoidon tukea. Tukea alentavina seikkoina kaupunki pitää mm. kotiin annettavaa palvelua ja kodin ulkopuolista palvelua. Tampereen kaupunki on katsonut esim. vammaisen ja sairaan lapsen oppivelvollisuuden suorittamisen koulussa kodin ulkopuoliseksi palveluksi ja alentanut tällä perusteella omaishoidon tukea. Oppivelvollisuuden suorittamista koulussa ei kuitenkaan tulisi pitää omaishoidon tukea vähentävänä erityisenä omaishoidon tuen palveluna, koska se ei ole vapaaehtoista, vaan siihen sisältyy järjestämisvelvollisuus ja asiakkaan kannalta lain velvoite. Omaishoidon kokonaisuudistuksen voimaantulo voi kestää vielä pitkäänkin.

Esitän, että kuntalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamiseksi omaishoidon tukea alentavat seikat ja periaatteet tuodaan lautakunnan käsittelyyn nopealla aikataululla.

Tampereella 15.9.2014

 

Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen keskustorilla

Tampereen keskustan levottomuus, turvattomuus ja epäsiisteys on jälleen kerran aiheuttanut paljon huolta ja keskustelua. Kuntalaiset ovat kyselleet, ymmärtävätkö Tampereen päättäjät, miten suuresta ongelmasta keskustorin häiriköinnissä on kyse. Olen tehnyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen kitkemiseksi Tampereen ydinkeskustasta.

Heinäkuussa Moro- lehti kertoi, että keskustori on käynyt niin levottomaksi paikaksi, että yrittäjät ovat jo huolissaan henkilöstönsä turvallisuudesta. Turvallisuuden lisäksi siisteys on heikentynyt.  Valitettavasti nämä samat ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen. Vuonna 1999 elokuussa aloitettiin vuoden kestävä poliisin Nollatoleranssi- projekti. Tarkoituksena oli vähentää Tampereen ydinkeskustan väkivaltaa. Poliisi alensi rikkomusten puuttumiskynnystä, näin häiritsevä käyttäytyminen saatiin loppumaan heti alkuunsa. Poliisi valvoi kaikkea, myös julkista virtsaamista ulkona. Alkoholin nauttimisesta annettiin sakko, alaikäiselle riitti myös sen hallussapito. Tavoitteet saavutettiin ja Tampereen keskusta rauhoittui silminnähtävästi. Moro- lehti julkaisi 19.5.2011 valtuutetuille tekemänsä kyselyn mollatoleranssista ja Tampereen keskustan pelottavuudesta yöaikaan. Kyselyn perusteella niukka enemmistö kaupunginvaltuutetuista halusi ottaa tiukan linjan julkijuopotteluun ja palauttaa kaupunkiin nollatoleranssin. Valitettavasti keskustelu häiriöistä meni välillä asiattomaksi, ”ihmisroska”- tasolle.

Tampereen kaupunginvaltuusto palautti 16.1.2012 valtuustoaloitteeni julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Valtuusto päätti, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ja että vartijoiden käyttö on mahdollista yleisillä paikoilla esim. Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti. Jätin 18.6.2012 vielä aloitteen, jossa vaadin Tampereen kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin siten, että valtuustoaloitteeni tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn saman kesän aikana ja että Tampereen kaupunki panostaa kaupungin turvallisuuteen päivittämällä turvallisuusohjelman ja varaamalla määrärahan sen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Vastaukseksi sain, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä ei erikseen ole varattu määrärahaa turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutukseen.

Esitän, että Tampereen kaupunki turvaa keskustorin turvallisuuden ja siisteyden varaamalla riittävän määrärahan välttämättömien toimenpiteiden suorittamiseksi. Esitän myös, että kaupunginvaltuutettuja pidetään ajan tasalla keskustorin tilanteesta ja toimenpiteistä turvallisuuden ja siisteyden suhteen ja että kaupunki ostaa vartijoita ja toripoliiseja keskustorin alueelle. Toimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi, myös yrittäjien kokemukset tulee ottaa huomioon.

Tampereella 18.8.2014

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd), Herastuomari

 

Keskustorin turvallisuus ja viihtyisyys on turvattava

Aamulehdessä on käyty keskustelua Tampereen keskustan levottomasta tilanteesta. On myös epäilty, ymmärtävätkö Tampereen päättäjät, miten suuresta ongelmasta keskustorin häiriköinnistä on kyse. Omasta puolestani voin todeta, että keskustorin tilanne on huolestuttanut minua todella pitkään. Olen tehnyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen kitkemiseksi Tampereen ydinkeskustasta.

Viime viikolla Moro- lehti kertoi, että keskustori on käynyt niin levottomaksi paikaksi, että yrittäjät ovat jo huolissaan henkilöstönsä turvallisuudesta. Turvallisuuden lisäksi siisteys on heikentynyt.  Valitettavasti nämä samat ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen. Vuonna 1999 elokuussa aloitettiin vuoden kestävä poliisin Nollatoleranssi- projekti. Tarkoituksena oli vähentää Tampereen ydinkeskustan väkivaltaa. Poliisi alensi rikkomusten puuttumiskynnystä, näin häiritsevä käyttäytyminen saatiin loppumaan heti alkuunsa. Poliisi valvoi kaikkea, myös julkista virtsaamista ulkona. Alkoholin nauttimisesta annettiin sakko, alaikäiselle riitti myös sen hallussapito. Tavoitteet saavutettiin ja Tampereen keskusta rauhoittui silminnähtävästi. Moro- lehti julkaisi 19.5.2011 valtuutetuille tekemänsä kyselyn mollatoleranssista ja Tampereen keskustan pelottavuudesta yöaikaan. Kyselyn perusteella niukka enemmistö kaupunginvaltuutetuista halusi ottaa tiukan linjan julkijuopotteluun ja palauttaa kaupunkiin nollatoleranssin. Valitettavasti keskustelu häiriöistä meni välillä asiattomaksi, ”ihmisroska”- tasolle.

Tampereen kaupunginvaltuusto palautti 16.1.2012 valtuustoaloitteeni julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Valtuusto päätti, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ja että vartijoiden käyttö on mahdollista yleisillä paikoilla esim. Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti. Jätin 18.6.2012 vielä aloitteen, jossa vaadin Tampereen kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin siten, että valtuustoaloitteeni tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn saman kesän aikana ja että Tampereen kaupunki panostaa kaupungin turvallisuuteen päivittämällä turvallisuusohjelman ja varaamalla määrärahan sen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Vastaukseksi sain, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä ei erikseen ole varattu määrärahaa turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutukseen. Löytyisiköhän vihdoin vuoden 2015 talousarvioon määräraha kaupunkilaisten turvallisuuden ja viihtyvyyden turvaamiseksi ?

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd), Herastuomari

 

SDP:n puoluevaltuuston jäsenet v. 2014 - 2017

Julkaistu 10.05.2014 
                     
SDP:n 44. puoluekokous on valinnut puoluevaltuuston jäsenet kaudelle 2014-2017.
Puoluevaltuusto on puoluekokousten välillä korkein päättävä elin.




Helsingin piirin varsinaiset puoluevaltuuston jäsenet ovat Ville Jalovaara, Timo Kontio, Jape Lovén, Irma Marttila ja Nasima Razmyar.


Varajäseniksi valittiin Miia Järvi, Juha Jaatinen, Päivi Niemi-Laine, Antti Koskela ja Sari Kokko.


Uudenmaan piirin varsinaiset jäsenet ovat Jaakko Jalonen, Anne Karjalainen, Ari Kolehmainen, Sirkka-Liisa Kähärä, Eemeli Peltonen, Joona Räsänen ja Tipsu Sollasvaara.


Varajäseniksi valittiin Tarja Eklund, Soile Gustafsson, Harri Waltari, Liljan-Kukka Runolinna, Olli Helminen, Susanna Bruun ja Ilppo Alatalo.
 
Varsinais-Suomen piirin varsinaiset jäsenet ovat Toni Eklund, Tuula Hällfors-Laaksonen, Petra Peltonen, Janne Sjölund ja Matti Varajärvi.


Varajäseniksi valittiin Jukka Siren, Merja Roos, Pertti Pokki, Riitta Lehtinen ja Nelli Baran.
 
Satakunnan piirin varsinaiset jäsenet ovat Katri Kujanpää, Rainer Lehti, Tommi Raunela, Tarja Terho-Sjöblom ja Pirjo-Riitta Tuomela.


Varajäseniksi valittiin Johanna Mattila, Voitto Raita-aho, Petteri Lahti, Harri Kivenmaa ja Ilona Sjöman.


Hämeen piirin varsinaiset jäsenet ovat Kari Kaistinen, Kirsi Lehtimäki, Miikka Lönnqvist, Reijo Löytynoja ja Kaija-Leena Niemi.


Varajäseniksi valittiin Kari Hyytiä, Ismo Ojansuu, Pirjo Sandelius, Maire Lähteenmäki ja Sari Myllykangas.




Pirkanmaan piirin varsinaiset jäsenet ovat Aila Dündar-Järvinen, Ilmari Nurminen, Tuula Petäkoski-Hult, Matti Päivärinta, Sari Pulla ja Esko Vatanen.


Varajäseniksi valittiin Jyrki Uotila, Kai Lindroos, Paula Virolainen, Taru Tolvanen, Ari Wigelius ja Ida Viitaniemi.




Kaakkois-Suomen piirin varsinaiset jäsenet ovat Teppo Järnstedt, Kaija Kollanus, Niina Malm, Timo Nyberg, Nina Peltonen, Henna Purtilo, Teemu Hirvonen ja Mikko Valtonen.


Varajäseniksi valittiin Päivi Mäenpää, Anu Paalanen, Tiina Montonen, Eemeli Lehtinen, Arto Seppälä, Ilkka Nokelainen, Kari Huovila ja Anne Tuoma.




Savo-Karjalan piirin varsinaiset jäsenet ovat Mia Hahtala, Timo Haverinen, Jouni Martiskin, Eveliina Reponen ja Jarkko Tuononen.


Varajäseniksi valittiin Lauri Kähkönen, Mika Hentunen, Jorma Kukkonen, Erja Törönen ja Leena Nyyssönen.




Keski-Suomen piirin varsinaiset jäsenet ovat Jani Kokko, Noora Luukka, Riitta Mäkinen ja Piritta Rantanen.


Varajäseniksi valittiin Jukka Hämäläinen, Kari Kiiskinen, Ahti Ruoppila ja Erkki Sivander.




Pohjanmaan piirin varsinaiset jäsenet ovat Joanna Juurakko, Kirsi Kandolin ja Matias Mäkynen.


Varajäseniksi valittiin Rainer Smedman, Ulla Hellén ja Tytti Salonranta.




Oulun piirin varsinaiset jäsenet ovat Päivi Iivonen, Markku Oikarinen ja Mikko Salmi.


Varajäseniksi valittiin Lauri Hietala, Risto Säkkinen ja Päivi Pesola.




Lapin piirin varsinaiset jäsenet ovat Valtteri Huhtamella ja Maria-Riitta Mällinen.


Varajäseniksi valittiin Eino Meriläinen ja Anna Maria Jääskeläinen.




FSD:n varsinaiset jäsenet ovat Hildur Boldt ja Steven Frostdahl.


Varajäseniksi valittiin Karita Blom ja Viveca Lahti

Omaishoitajien asemaan tulossa kaivattuja parannuksia

Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman laatinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä jätti loppuraporttinsa 19.3 ministeri Susanna Huoviselle. Loppuraportin sisältämät esitykset otetaan varmasti ilolla vastaan monessa omaishoitajaperheessä läpi Suomen. Raportissa esitetään mm. omaishoidon tuen kriteereiden ja hoitopalkkioluokkien yhtenäistämistä, jota on odotettu jo vuosia. Omaishoitajat ovat olleet todella epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, millä paikkakunnalla asuvat. Toivottavasti tämä tärkeä epäkohta tulee lopulta korjattua. Toinen epäkohta viime vuosina on ollut omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviään. Kaikilla omaishoitajilla tulee olla mahdollisuus levähtää ja käyttää vapaapäivänsä, kuten lakikin edellyttää. Myös työssäkäyvien omaishoitajien asemaa tulee parantaa työelämän lainsäädäntöä kehittämällä. Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Hoitopalkkioiden ja palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken esitetään kahta vaihtoehtoista mallia. Poliitikkojen ratkaistavaksi jää, maksaako omaishoitajan palkkion tulevaisuudessa kunta, kuten nyt, vai KELA. Laajasti omaishoitopiireissä on toivottu maksajaksi KELAA. Omaishoidon tuen palkkiotasoiksi esitetään hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan kolmea: 500, 700 tai 1100 euroa kuukaudessa. Raportin mukaan omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Suomessa omaishoidon tukea saa tällä hetkellä noin 40 000 omaishoitajaa.

Tampereella taisteltiin vuosia, että kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät omaishoitajat saavat palkkion. Määrärahojen loppuessa osa jäi ilman tukea. Nyt jo vuosia tilanne on ollut hyvä, kiitos sinnikkäiden omaishoitajien, päättäjien ja virkamiesten. Itsekin omaishoitajana toimineena olen ollut perustamassa sekä Tampereelle että Pirkanmaalle omaishoitajayhdistyksiä. Noista vuosista on omaishoitajien työn yhteiskunnallinen arvostus noussut, mistä on osoituksena työryhmän loppuraporttikin, mutta matka on ollut pitkä ja raskas.

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Hatanpään lukiota ei saa lakkauttaa

Tamperelaista kouluverkkoa on myllätty viime vuosina oikein kunnolla. On ymmärrettävää, että monissa perheissä on oltu ja ollaan hämmentyneitä jatkuvista koulujen ja koulupolkujen muutoksista. Nyt liipasimella näyttää sitten olevan säästösyistä Hatanpään lukio. Lukiotoimen säästötavoite on 600 000 euroa.  En hyväksy Hatanpään lukion lakkauttamista. En ole eduskuntavaaliehdokas, joten siitä syystä tätä kirjoitusta en kirjoita. Myöskään Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei hyväksy Hatanpään lukion lakkauttamista. Olisi todella lyhytnäköistä lakkauttaa hyvin toimiva lukio, jossa on kuulemani mukaan hyvä henki, ilmapiiri ja oppimisympäristö. Lisäksi lukiossa toimii musiikki- ja musiikkiteatterilinjat. Koulussa on myös erinomainen studio, jossa oppilaat voivat äänittää omaa musiikkia. Arvostan todella paljon musiikin opetusta, jonka maailmaan olen päässyt kurkistamaan poikani kautta, joka opiskelee Kalevan lukion musiikkilinjalla.

Hatanpään lukio kunnostettiin muutama vuosi sitten usealla miljoonalla eurolla ja nyt oppilaiden pitäisi luopua hyvistä toimivista tiloista. Koulussa on noin 350 oppilasta, jotka tulisi sijoittaa sitten muihin kouluihin. Tämä konkretisoituu vasta ensi vuonna, jos lopettamispäätös tehdään.

Vuonna 2004, 10 vuotta sitten, Messukylän lukio oli lopettamishuhujen kohteena aivan samoin kuin Hatanpään lukio on nyt. Tuolloin Tampereen kaupungin virkamiesten mukaan koulutoimen käyttömenoissa oli 1,25 miljoonan euron vaje valmisteltavassa vuoden 2005 talousarviossa. Messukylän lukio oli 2000-luvun alkuvuosina toistuvasti lakkautusuhan alla, ja lopulta vuonna 2009 tehtiin päätös lakkauttaa lukio. Messukylän lukio yhdistettiin Sammon keskuslukioon syksyllä 2010.  Ei tehdä nyt taas samaa virhettä ja lopeteta toimivaa lukiota !

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu(sd), Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan jäsen

Messukylän työväenyhdistys ry: kansanedustaja Hanna Tainiota ei aseteta kansanedustajaehdokkaaksi

Messukylän työväenyhdistys ry:n johtokunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 16.1.2014, että se ei enää aseta pitkäaikaista jäsentään kansanedustaja, valtuutettu Hanna Tainiota ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Yhdistyksen johtokunta toteaa, että Hanna Tainio on menettänyt johtokunnan luottamuksen.

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä erotti 29.9.2013 ryhmästään Tainion sekä kolme muuta valtuutettua valtuustokauden loppuun asti, koska he äänestivät 16.9.2013 Tampereen kaupunginvaltuustossa Rantaväylän tunnelin rakentamisen puolesta vastoin ryhmän ennen valtuuston kokousta tekemää ryhmäpäätöstä. SDP:n Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto käsitteli erottamisasiaa kokouksessaan 30.9.2013. Edustajisto hyväksyi valtuustoryhmän päätöksen. Valtuustoryhmän päätökselle tuli näin tamperelaisen sosialidemokraattisen puolueväen tuki.

Neljä erotettua valtuutettua perustivat uuden sd- valtuustoryhmän, nimeltään Demarit työn ja tasa-arvon puolesta, 11.11.2013.

Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajisto päätti 31.10.2013, että Tampereella on vain yksi sosialidemokraattinen valtuustoryhmä. Eli edustajisto ei hyväksynyt sos. dem. valtuustoryhmästä erotetun nelikon perustamaa uutta ryhmää sosialidemokraattiseksi valtuustoryhmäksi.

9.12.2013 koolla ollut sd- valtuustoryhmä toteaa, että edellytyksiä käydä yhteistyöneuvotteluja tunnelipäätöksensä vuoksi ryhmästä erotetun neljän valtuutetun kanssa ei ole. Valtuustoryhmä katsoo, että erotuspäätös pysyy edelleen voimassa.

Ryhmän mielestä nelikko on menettänyt paitsi äänestäjien, myös sos. dem. valtuustoryhmän luottamuksen, eikä ole syksyn aikana osoittanut mitään toimia luottamuksen takaisin saamiseksi. Päinvastoin, luottamus heikkeni entisestään oman valtuustoryhmän perustamisella.

Tampereen kaupunginvaltuuston demariryhmä jatkaa edelleen 12 valtuutetun voimin.

Messukylän työväenyhdistyksen johtokunta tukee ja asettaa seuraavat tamperelaiset valtuutetut eduskuntavaaliehdokkaiksi : Pekka Salmi, Pia Viitanen, Jukka Gustafsson ja Sanna Marin.



Lisätietoja :  Aila Dündar-Järvinen, MTY ry puheenjohtaja  041- 5732031