Valtuustoaloite päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereelle

Valtuustoaloite päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereelle

Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun, päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin. Päihde- ja mielenterveysneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa.
Sen jäsenistön tulisi edustaa monipuolisesti päihde- ja mielenterveystyötä tekeviä järjestöjä, Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakuntaa sekä kaupunginhallitusta.
Lisäksi sen tehtäviä voisi olla edistää kaupungissa päihde – ja mielenterveystyötä tekevien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kaupungin päättäjien yhteistoimintaa, seurata kaupunkilaisten päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden kehitystä, seurata kaupunginhallinnon päätöksenteon mielenterveysvaikutuksia, edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökohtien huomioimista kaupungin päätöksenteossa, tehdä suunnitelmia, aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, seurata kaupungin päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumista, osallistua päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivittämiseen, huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, seurata väestön psyykkistä hyvinvointia, pohtia ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde – ja mielenterveystyön alueella, seurata päihde- ja mielenterveyspalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti (Mieli), tehdä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille ja hoitaa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille määräämät tehtävät.
Esitämme, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta perustaa vammaisneuvoston kaltainen päihde- ja mielenterveysasioihin keskittyvä neuvosto. Neuvostoon tulisi kuulua päihde- ja mielenterveysjärjestöjen edustajia, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan ja kaupunginhallituksen edustajia. Tampereella toimiva Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta voitaisiin täten soveltuvin osin sulauttaa uuteen päihde- ja mielenterveysneuvostoon.

Tampereella 12.9.2011


Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu

Anneli Kivistö, Kaupunginvaltuutettu

Häpeä estää skitsofrenian hyvää hoitoa

Häpeä estää skitsofrenian hyvää hoitoa

5.9.2011 16:29 Kommentit

Päivi Repo Helsingin Sanomat

Ennakkoluulot ja häpeä jarruttavat skitsofrenian hoitoa.
Skitsofreniaa eli jakomielisyyttä sairastaa noin 50 000 suomalaista. Tauti puhkeaa usein nuoruusiässä ja sekoittaa sekä nuoren että omaisten tulevaisuuden.
Skitsofreniasta puhuttiin maanantaina Helsingissä. Finlandia-talon parkkipaikalla oli tautikohtausta eli psykoosia valottava simulaattori, joka kiertää Eurooppaa.
Mielenterveyden keskusliiton järjestämässä seminaarissa kysyttiin estääkö häpeä sitä, että skitsofreniaa sairastava kohdattaisiin hyvin. Estää, oli psykiatrin, omaisen, ministerin ja psykologin kanta.
"Valitettavasti skitsofreniaa sairastavat eivät ole yhteiskunnassa samanarvoisia kuin muut", sanoo omainen Aila Dündar-Järvinen.
"Sairastuneiden ja omaisten kokemus on, ettei sairastuneilla ole samanlaisia ihmisoikeuksia. Sen sijaan on epäluuloa ja eristämistä, joka voi pahimmillaan johtaa itsemurhaan."
Taustalla on pelko sairastuneen oudolta tuntuvan käytöksen takia. "Skitsofreniaan liittyy mielikuva arvaamattomuudesta ja väkivaltaisuudesta", sanoi ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma.
Suurin osa sairastuneista on kuitenkin hiljaisia hissukoita, jotka pysyvät omissa mökeissään, muistutti Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja, psykologi ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Silti silloin, kun jotakin tapahtuu, ajatellaan äkkiä, että sen teki skitso, Dündar-Järvinen sanoi.
Leimaaminen haittaa etenkin nuoria. "Leimautuminen on usein raskaampaa kuin alkuperäinen ongelma", Sauri huomautti. "Häpeä ja syyllisyys hidastavat hakeutumista hoitoon."
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) muistutti, että myös hoitojärjestelmä tunnistaa fyysisen hädän paremmin kuin psyykkisen.
Nopeampi hoito voisi kuitenkin helpottaa taudin kuvaa ja ehkä jarruttaa sen puhkeamista. "Alustavat tulokset ovat rohkaisevia", Lauerma sanoi.


Klikkaa alla oleva linkki:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/H%C3%A4pe%C3%A4+est%C3%A4%C3%A4+skitsofrenian+hyv%C3%A4%C3%A4+hoitoa/1135269123650