Valtuustoaloite : Tampereelle sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma koronan jälkeiseen aikaan

Tampereelle sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma koronan jälkeiseen aikaan

 

Koronavirus ja koko maailmaan levinnyt epidemia on laittanut maat ja kaupungit poikkeustilaan, jota ei ole ennen nähty. Tampereen kaupungin reagointia tilanteeseen läheltä seuraavana, voidaan todeta, että Tampereen kaupunki on tehnyt erinomaista työtä koronaviruksen aiheuttamissa merkittävissä muutoksissa kaupungin palveluissa, toiminnoissa ja tukeakseen tamperelaisia vaikean ajan keskellä. Epidemia on myös tuonut esiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisen halun auttaa ja suojella kanssaihmisiä. Koronaviruksen taltuttaminen ja leviämisen ehkäisy on tärkeää juuri nyt, mutta samaan aikaan pitää jo valmistautua koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Pian alkaa jälleenrakentamisen aika, niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Yhdessä järjestöjen, yhdistysten, yritysten, muiden kuntien ja maan hallituksen kanssa kuntalaisia unohtamatta, tulee Tampereen kaupungin tehdä kaikki voitava koronaepidemian negatiivisten vaikutusten hillitsemiseksi. Koko yhteiskunta on sulkeutunut tuoden mukanaan paljon vakavia ja kielteisiä vaikutuksia ja seurauksia, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Eristyksessä eläminen ja sosiaalisten kontaktien fyysinen loppuminen on vaikuttanut meihin kaikkiin. Yksinäisyys, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja väkivalta ovat vaarassa lisääntyä. Monet eivät halua hakea apua vaivoihinsa sairaaloista ja terveyskeskuksista koronaviruksen tarttumisen pelossa. Näin muut sairaudet ovat vaarassa lisääntyä ja pahentua. Lapsiperheet ovat kovilla, jos vanhemmat ovat työttöminä tai lomautettuina ja kuitenkin samaan aikaan lasten pitäisi saada etäopetusta kotona ja pysyä opillisesti mukana. Ikäihmiset ovat ilman fyysistä ja sosiaalista kontaktia, joten henkinen jaksaminen on myös koetuksella. Kukin ihminen reagoi omalla tavallaan poikkeusoloihin. Päivätoiminnan lakkautuksilla ja kuntouttavan työtoiminnan loppumisella on myös suuri vaikutus moniin ihmisiin. Näistä kärsivät erityisesti työttömät, osatyökykyiset, ikäihmiset, sairaat ja vammaiset ihmiset. Fyysinen ja henkinen toimintakyky ovat vaarassa heikentyä suuresti.

 

Tampereen kaupungissa on tehty pormestari Lauri Lylyn johdolla valtavasti työtä tällä valtuustokaudella, jotta työttömyyttä on saatu vähennettyä ja työllisyysastetta on saatu parannettua. Työllisyys on ollut ykkösasia. Tässä on onnistuttu. Työttömyys on laskenut vajaassa kolmessa vuodessa 13 prosentista 10 prosenttiin, eli työttömiä on 6 000 henkeä vähemmän. Työvoimapolitiikkaan ja uusiin työllistämistoimiin on budjetoitu 5 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa. Myös kaupungin talous on saatu tasapainoon monen alijäämäisen vuoden jälkeen. Muutamassa kuukaudessa, koronaviruksen vuoksi, suotuisa työllisyys- ja taloustilanne on nyt vaarassa heikentyä. Epidemian vuoksi Suomessa tuhannet ihmiset ovat jäänet työttömiksi tai ovat lomautettuina. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes 6000 ihmistä on jäänyt työttömäksi ja yli 17 000 on lomautettu (huhtikuun alun tilanne) epidemian alettua. Monet yritykset ovat kaatuneet. Vaikka maan hallitus on luvannut voimakasta tukea työttömille ja yrittäjille, tarvitaan myös Tampereen kaupungin myötävaikutusta ja konkreettisia toimia työttömien ja yrittäjien tukemiseksi.

 

Toimeentulon vaikeudet jättävät jäljen, joka voi näkyä vielä vuosien päästä, kuten kävi 90-luvun laman jälkeen. Koronaepidemian seuraukset tulevat näkymään heikentyneenä sosiaalisena ja taloudellisena hyvinvointina ja lisäämään tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille, työllisyyspalveluille sekä elinkeinopalveluille. Koronaviruksen jälkeistä aikaa tulisi ajatella kaupunkimme ja koko yhteiskunnan jälleenrakentamisen aikana.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin koronaviruksen negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja korjaamiseksi:

 

- Laaditaan sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma, jonka tarkoitus on kartoittaa ne toimet, joilla Tampereen kaupunki ehkäisee ja korjaa koronaepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Huomioidaan sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma ja tavoitteet keskeisenä osana vuoden 2021 talousarvion valmistelua. Päivitetään kaupungin strategia ja tutkitaan tarve päivittää pormestariohjelma valtuustokauden osalta sekä taloussuunnitelmakauden 2020-2023 osalta. Myöhemmin tehdään selvitys koronaviruksen aiheuttamista sekä negatiivisista että positiivisista vaikutuksista kaupunkiimme. Tulisi myös selvittää ne käytänteet ja toiminnot, jotka voidaan ottaa pysyviksi toiminnoiksi, esim. digiosaamisen ja -taitojen nousun myötä.

 

-Käynnistetään uusia voimakkaita ja tehokkaita työllistämistoimia, yhdessä yrittäjien kanssa, jotta kuntalaiset saavat työnsä ja toimeentulonsa takaisin. Tehdään tiivistä yhteistyötä maan hallituksen ja Pirkanmaan kuntien kanssa sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ja epäkohtien poistamiseksi.

 

-Tehdään selvitys lapsiperheiden tilanteesta ja hyvinvoinnista. Vahvistetaan lastensuojelutyötä ja perheitä tukevia toimia. Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomessa on 112 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä.

 

-Tehdään selvitys kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden tilanteesta.

 

-Päivitetään köyhyysohjelma ja toimenpidesuunnitelmat vastaamaan koronan aiheuttamia vaikutuksia heikompiosaisiin.

 

-Lisätään luottamushenkilöiden jalkautumista koronan jälkeisenä aikana. Luottamushenkilöiden ja erityisesti kaupunginvaltuutettujen tulee saada realistinen ja ajantasainen tieto kuntalaisten tilanteesta ja hyvinvoinnista.

 

- Aikaistetaan ja lisätään investointeja erityisesti hyvinvointia tuottaviin hankkeisiin ja vahvistetaan resursseja erityisesti lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Tuetaan yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Jälleenrakentamisen ohjelmatyö tulisi aloittaa mahdollisimman pian.

 

-Käynnistetään vuoropuhelu sivistys- ja kulttuuritoimijoiden kanssa keinoista, joilla kulttuurituotanto ja toimijoiden edellytykset voidaan palauttaa epidemiaa edeltävän ajan tasolle.

 

-Tuetaan yrityksiä erilaisin tukitoimin saamaan toimintansa uudelleen alkuun.   Elinkeinopoliittiset tukitoimet tehdään yhteistyössä yritysten kanssa.

 

Tampereella 20.4.2020

 

 

Aila Dündar-Järvinen

 

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite Tampereen kaupunginvaltuuston jalkautumisesta

Valtuustoaloite Tampereen kaupunginvaltuuston jalkautumisesta

Kaupunginvaltuutetut saavat säännöllisesti yhteydenottoja kuntalaisilta, kaupungin eri toimijoilta ja yhdistysten edustajilta. Viime aikoina erityisesti kotihoidon työntekijöiltä sekä lastensuojelun toimijoilta on tullut viestejä. Tampereen valtuutetut tutustuvat mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteisiin, usein kutsusta. Tampereen kaupunginhallitus on jalkautunut muutaman kerran eri kohteisiin, mm. ratikan rakentamista on seurattu. Muutama vuosi sitten kaupunginvaltuutetut jalkautuivat kaupungin kotihoitoon ja ikäihmisten asumispalveluihin. Yhden työpäivän ajan saimme kulkea työntekijän mukana seuraten arkea. Jalkautuminen oli silmiä avaava ja erittäin hyödyllinen. On aivan eri asia nähdä ja kokea työn haasteet konkreettisesti kuin esim. lukea vain raportista.

Koska valtuutetut saavat epätasaisesti kutsuja eri kohteisiin, olisi hyvä, että Tampereelle voitaisiin luoda pysyvä toimintamalli valtuutettujen jalkautumisesta. Erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteet olisivat tärkeitä jalkautumisen kohteita. Jalkautumisen yhteydessä olisi hyvä varata tilaisuus myös henkilökunnan ja palvelujen käyttäjien tapaamiseen. Myöhemmin, jos jalkautuminen koetaan hyödylliseksi toimintamalliksi, voisi jalkautumiskäytännön laajentaa myös lautakuntien jäseniin. Toki lautakuntien jäsenet ovat tähänkin asti kierrelleet mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteissa, tosin aika harvakseltaan.

Koronaepidemia on pakottanut yhteiskunnan toiminnot uusiksi. Digiloikka on onnistunut Tampereella erittäin hyvin. Niin virkamiehet kuin päättäjätkin ovat omaksuneet nopeasti uuden tavan tehdä päätöksiä ja pitää kokouksia ja palavereja. Kaupungin päätöksenteko ei ole missään kohtaan hidastunut, ainoastaan muuttanut hiukan muotoaan. On kuitenkin tärkeää, että yhteys kuntalaisten, työntekijöiden ja päättäjien välillä ei katkea eikä heikkene koronaepidemian seurauksena. Kun kokoontumisrajoitukset poistuvat aikanaan ja yhteiskunta palaa normaaliin elämään, alkaa vaurioiden korjaaminen. Tähän tarvitaan myös sosiaalista ja taloudellista jälleenrakentamista. Jotta jälleenrakentaminen ja elpyminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi päättäjien jalkautuminen ottaa vakituiseksi käytännöksi.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuuden luoda pysyvä toimintamalli kaupunginvaltuutettujen jalkautumisesta, erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteisiin.

 

Tampereella 20.4.2020

 Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite: Säännöt sähköpotkulautojen pysäköinnille, nopeuksille ja pysäköinninvalvonnalle Tampereen kaupungissa

Tampereen kaupungin kaupunkikuvaan on yhdeksi uudeksi liikennemuodoksi ja liikennevälineeksi rantautunut yhteiskäyttöiset, eli vuokrattavat sähköpotkulaudat. Varsinkin kevään, kesän ja syksyn aikana niitä voi nähdä ja käyttää melkein kaikilla kaduilla ja jalkakäytävillä. Uudet liikkumismuodot ovat toki tervetulleita meidänkin kaupungissamme. Sähköpotkulaudat ovat erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten suosiossa. Niitä on helppo käyttää ja niillä pääsee sujuvasti paikasta toiseen. Sähköpotkulautojen käytöstä on kuitenkin valitettavasti koitunut myös harmia ympäristölle, sujuvalle liikkumiselle, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vaaratilanteiden ja onnettomuuksien vuoksi sähköpotkulautojen käytön rajoittamista on vaadittu muun muassa Ruotsissa ja Ranskassa. Kun tulee uusia tapoja liikkua, kaupunkimiljöössä tarvitaan säännöt, miten toimitaan, jotta turvallisuus ja viihtyisyys voidaan taata niin sähköpotkulautoja käyttävien osalta kuin muidenkin kaupunkilaisten osalta. Suomessa sähköpotkulautoja koskevat samat liikennesäännöt kuin polkupyöriä; siitä huolimatta niitä jätetään jatkuvasti kulkuväylille. Sähköpotkulautoja tarjoavien yritysten vastuulla on ohjeistaa käyttäjät. Yritykset pystyvät esimerkiksi näkemään, millä alueilla potkulautoja on jo tarpeeksi ja siirtämään laitteita niin, etteivät ne kaikki kasaudu yhteen pisteeseen keskustassa.

 

Vapaana olevia sähköpotkulautoja seisoo ja makaa erittäin usein ovien ja liikkeiden edessä, keskellä jalkakäytäviä, suojateitä, bussipysäkkejä ja niin edelleen. Erityisesti näkövammaisille, ikäihmisille, lapsille ja vammaisille sähköpotkulaudat muodostavat onnettomuusvaaran. Lisäksi niillä liikutaan liian suurilla nopeuksilla, jotka lisäävät turvattomuutta ja onnettomuusriski kasvaa. Vastaavaa keskustelua sähköpotkulautojen pysäköinnistä ja niiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen käydään tällä hetkellä muuallakin Suomessa mm. Helsingissä, myös Tukholmassa ja useissa Euroopan suurkaupungeissa. Tampereen olisi hyvä selvittää, millaisia ratkaisuja pysäköintiongelmaan on muualla löydetty. Tampereella tulisi saada mahdollisimman pian, mutta viimeistään kesäksi 2020, määritellyt pysäköintiruudut sähköpotkulaudoille. Lisäksi tulisi tehdä suunnitelma ja tehostaa tiedotusta, että ei ole sallittua jättää niitä mihin vaan lojumaan käytön lopetettua, koska ne haittaavat muiden kaupungissa liikkuvien turvallista jalankulkua ja pyöräilyä. Monet kaupunkilaiset kokevat turvattomuutta tällä hetkellä sähköpotkulautojen vuoksi, koska niitä ei käytetä asianmukaisesti.

 

Ehdotan, että Tampereen kaupunki aloittaa heti sähköpotkulautayritysten kanssa keskustelut pysäköinnin säännöistä, pysäköinnin valvonnasta ja siitä, miten käyttäjät saadaan pysäköimään sähköpotkulaudat turvallisesti. Lisäksi tulisi selvittää, onko esimerkiksi kaupungin järjestyssäännön puitteissa mahdollista vaikuttaa pysäköintiin ja nopeuksiin. Ehdotan myös, että Tampereen kaupunki aloittaa liikenneministeriön kanssa vuoropuhelun, miten sähköpotkulautojen kaltaiset uudet liikkumisen muodot tulisi huomioida tieliikennelaissa turvallisen liikkumisen ja pysäköinnin varmistamiseksi kaupungeissa.

 

 

Tampereella 27.1.2020

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun käyttöönotosta Tampereen kaupungissa

Asukaslähtöisessä ja demokraattisessa kaupungissa panostetaan kaikkien ryhmien, myös eri ikäryhmien, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tampereen kaupunki on ollut maassamme edelläkävijä monessa suhteessa, mitä tulee asukasdemokratiaan, kuntalaisvaikuttamiseen, ikäihmisten, erityisryhmien, lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Kaupungin kaikkien sektoreiden toiminta koskettaa myös lasten ja nuorten arkea, joten heidän äänensä tulee kuulua myös päätöksenteossa ja aloitteiden antamisessa. Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua elämäänsä ja hyvinvointiinsa vaikuttaviin päätöksiin on kirjattu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa korostetaan mm. osallisuuden, osallistumisen ja kuulluksi tulemisen merkitystä. Meillä toimivat ansiokkaasti myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.
Lasten ja nuorten äänen pitää kuitenkin kuulua myös muuten kuin näiden virallisten kanavien kautta, ja kaikenikäisten pitää päästä osallistumaan ja vaikuttamaan ikätasolleen sopivalla tavalla. Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on myös demokratiakasvatusta - vallasta ja oikeuksista seuraa aina myös vastuu. Mahdollisuus vaikuttaa jo lapsuusiästä lähtien vaikuttaa myönteisesti myös äänestyshalukkuuteen ja -kiinnostukseen.

Helsingissä on otettu käyttöön sähköinen palvelu (ruuti.munstadi.fi/aloitteet), jonka kautta alle 18-vuotiaat kuntalaiset voivat jättää aloitteita Helsingin kaupungille. Helsingissä aloitteet ohjataan asiasta vastaavalle työntekijälle, eikä nuoren tarvitse ennakkoon tietää, mikä osa kaupungin organisaatiosta asiasta vastaa. Aloitteen sanamuoto tai oikeinkirjoitus eivät ole este aloitteen jättämiselle ja nuorille tarjotaan tarvittaessa apua ja neuvoja aloitteiden tekemisessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut antamaan aloitteisiin vastauksen kohtuullisessa ajassa. Saapuneet aloitteet viedään myös kaupunginvaltuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa.

Kaikki Tampereella asuvat ovat iästä riippumatta kuntalaisia, joilla on oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun kautta voidaan löytää uudenlaisia ideoita, ajatuksia ja toimintatapoja kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämisen lisäämiseksi. Sähköisen aloitteen voisi tehdä yksin tai yhdessä useamman lapsen ja nuoren kanssa. Hyvä toimintaperiaate olisi, että aloitteen tekijän / tekijöiden tulisi jättää yhteystietonsa, joita ei julkaista, mutta niitä voidaan käyttää esim. lisätietojen kysymiseksi ja aloitteeseen vastaamiseksi. Tampereen kaupunginvaltuuston tulisi myös käsitellä saapuneet aloitteet vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun. Aloitepalvelun kehittämiseen tulisi ottaa mukaan myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.

Tampereella 27.1.2020

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustokysely koskien Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmia - Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 27.1.2020

§ 5 Valtuustokysely koskien Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmia - Aila Dündar-Järvinen  

TRE:609/11.00.01/2020

Valmistelija

• Ekholm Virpi, Kiinteistöjohtaja

Perustelut

Aila Dündar-Järvisen valtuustokysely:
Tein valtuustokyselyn Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmista liki vuosi sitten, 18.2.2019. Valitettavasti joudun nyt tekemään uuden kyselyn samasta asiasta, koska vuosi on kulunut eikä tilanne ole helpottunut, vaan pahentunut Kämmenniemen koulussa.
Jo syksystä 2018 lähtien Kämmenniemen alakoulun ja yläkoulun oppilailla on ollut runsaasti oireilua. Jo tuolloin useiden lasten vanhemmat ovat kertoneet, että heidän lapsillaan on hengitystieinfektioita, päänsärkyä, äänen menetystä ja silmien voimakasta kutinaa ja kirvelyä. Usean lapsen kohdalla oireilut ovat erittäin voimakkaita ja vakavia, myös koulun henkilökunnan kohdalla. Lasten poissaolot koulusta ovat lisääntyneet. Oireilut koskevat myös yläkoululaisia, koska he oleskelevat samoissa tiloissa.

Kysyn :

1.    Kuinka vakavia oireita oppilailla tulee esiintyä, ennen kuin heille järjestetään väistötilat koulun perusteellista remonttia tai uutta koulua varten?

Tampereen kaupungin terveystarkastaja Matti Naukkarisen mukaan (sisäilmatiedotustilaisuus 24.4.2019) koulun kunnostamisen toimenpiderajana ovat oppilaiden tai henkilökunnan keskuudessa ilmaantuvat äkilliset yliherkkyysreaktiot (anafylaktiset reaktiot) ja astmadiagnoosien lisääntyminen. Samoihin aikoihin tehtiin huhtikuussa 2019 oppilaiden vanhemmille vanhempainyhdistyksen taholta oirekysely. Kyselyyn vastasi 126 henkilöä, joista 92 oireili. Lukuisille Kämmenniemen koulun oppilaille on puhjennut astma tai astmaattiset oireet ovat pahentuneet. Samaa on ilmennyt myös koulun henkilökunnalla. Ala-asteen oppilaista useat ovat vaihtaneet koulua ja henkilökunnan keskuudesta opettajia on vaihtanut toiseen kouluun.

Tampereen kaupunki teetti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyn, jonka tuloksista on koulun rehtorin Markku Rissasen mukaan kerrottu 5.6.2019 päivätyssä tiedotteessa. Se ei ilmeisesti kovinkaan kattavasti saavuttanut vanhempia, sillä vanhempainyhdistys joutui tiedustelemaan myöhemmin syyskuussa sen tuloksia. Tulosten mukaan alakoulun oppilaat (3.- 6. luokat, vastausprosentti 83) kokevat tavanomaista enemmän oireita, kuten hengitystie-, silmä- ja nenäoireita, sekä olosuhdehaittoja, kuten liiallista kuumuutta/kylmyyttä, tunkkaisuutta ja pölyisyyttä. Yläkoulun oppilaat (vastausprosentti 70) kokivat oireita ja olosuhdehaittoja tavanomaista enemmän tai hieman tavanomaista enemmän. Yläkoulun puolelta raportoitiin mm. ilmanvaihdon riittämättömyyttä ja maakellarimaista hajua.
Kyselyiden lisäksi kaupungin sisäilmatyöryhmässä on ohjeistettu, että koulun henkilökunnan tulee olla yhteydessä työterveyteen ja oppilaiden huoltajien vastaavasti kouluterveydenhuoltoon. Näissä yhteydenotoissa kertyneiden oireiluilmoitusten toivotaan tulevan työryhmälle kootusti terveydenhuollon kautta, jotta terveydenhuollossa voidaan ensin arvioida, johtuuko oireilu sisäilmasta vai esim. allergiasta tai jostakin perussairaudesta. Koulun rehtori Markku Rissanen ja sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Laura Pyykkö kertoivat kirjeessään 13.12. 2019, että henkilökunnan työterveydestä ei kuitenkaan ole tullut mitään yhteydenottoja ennen työryhmän perustamista. Työryhmätoiminnan alettua henkilökunnalle teetettiin Pirteskooppi- oirekysely, mutta sen tulokset ”eivät viitanneet suoranaisesti sisäilmasto-ongelmaan”. Yhteydenottoja ei ole tullut myöskään työsuojeluvaltuutetun kautta. Kouluterveydenhoitajiltakaan ei Rissasen ja Pyykön mukaan ole tullut oireilmoituksia ennen työryhmän perustamista. Samassa kirjeessä eri yhteydessä toisaalta sanotaan, että "näitä ilmoituksia on pyydetty etenkin kouluterveyteen, mutta myös sisäilma-asiantuntijalle ja terveydensuojeluviranomaiselle on tullut ilmoituksia. Oireilutiedot on koostettu näistä yhteydenotoista”. Aiemmin vanhemmille suunnatussa tiedotteessaan 27.11.2019 rehtori antoi ymmärtää, että ”osa oireilusta on selitettävissä niillä tekijöillä, mihin korjaustoimet ovat jo kohdistuneet. Osa saattaa johtua muiden käyttäjien hajusteista tai kotieläimistä. Toivon, että koulutalon käyttäjät pyrkivät omalta osaltaan välttämään voimakkaiden hajusteiden käyttöä. Niitä ehtii laittaa sitten koulupäivän jälkeen.”

2.    Onko mahdollista tehdä uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä (oirekyselyä), johon vanhemmatkin voivat tavalla tai toisella vastata?

Kämmenniemen koulun vanhempainyhdistys on edellyttänyt uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä, johon vanhemmatkin voivat osallistua. Viimeksi kysely tehtiin 3.- 6 luokkalaisille sekä yläkoululaisille. Kysely tehtiin kouluaikana. Kaikki eivät kuitenkaan ymmärtäneet kysymyksiä. Kuinka moni kolmasluokkalainen tietää esim. mikä on hengitystieinfektio tai taiveihottuma? Herää kysymys, miten saavutetaan yhteisymmärrys koululaisten oireilusta, kun vanhemmat jo keskenään puhumalla saavat suurempia oireilevien oppilaiden lukumääriä, kuin mistä sisäilmatyöryhmä puhuu? Osa oireilevista henkilökunnan jäsenistä on jo luovuttanut ja vaihtanut työpaikkaa, tai vanhemmat ovat siirtäneet oireilevat lapsensa pois Kämmenniemen koulusta. Myöskään kaikki vanhemmat eivät jaksa enää ilmoittaa oireita uudestaan ja uudestaan. Monet vanhemmista kokevat olonsa toivottomaksi ja toivovat, että lasten terveydentila asetettaisiin etusijalle ja tämä näkyisi myös konkreettisina tekoina.
Miten selitetään se, että Kämmenniemen koulua käyvä lapsi ei oireile lomilla, mutta heti kun palaa kouluun, oireet palaavat?

3.    Kenellä/ Keillä on oikea ja kokonaisvaltainen tieto todellisesta tilanteesta?

Vanhempien näkökulmasta sekava asiakokonaisuus on ahdistava. Ajantasainen viestintä sisäilmatyöryhmän ja huoltajien välillä on käytännössä erittäin huonoa. Monet vanhemmat kokevat, että Kämmenniemen koulun sisäilmasta oirehtivat oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa, eikä koululaisten yhdenvertaisuus toteudu Tampereen muihin kouluihin nähden. Fakta on, että kaikilla oirehtivilla lapsilla ei ole mahdollista vaihtaa koulua. Yksi vaikeimmin käsiteltävissä olevista ongelmista on suuri epätietoisuus koulun oppilaiden ja henkilökunnan todellisesta terveydentilasta ja siitä, miten tähän on viranomaisten toimesta reagoitu. Tiedottaminen on sekavaa ja antaa tilaa monenlaisille väärinkäsityksille. Vanhempien oma näkemys ja viranomaisinformaatio ovat niin ristiriitaisia, että monien vanhempien luottamus lasten terveydestä vastuullisiin viranomaisiin horjuu. Tällaisia viestejä olen saanut vanhemmilta ja vanhempainyhdistyksen jäseniltä.
Vaatimus oireilun raportoimisesta kouluterveydenhoitajan tai työterveyden kautta ei tarjoa kokonaisvaltaista tietoa oppilaiden ja henkilökunnan oireistoista. Oppilaan pääsy kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on hyvin rajattua ja hankalaa varsinkin yhdessä työssäkäyvien vanhempiensa kanssa ja puhelinajatkin ovat rajattuja vain yhteen soittotuntiin päivässä. Tiedon kulkeutuminen kouluterveydenhuollon kautta sisäilmatyöryhmälle on niin sattumavaraista ja työ- tai koulupäivän aikajärjestelyistä riippuvaista, ettei luotettavaa otantaa koulussa käyvien terveydentilasta ole tällä tavoin saatavissa.

4.    Eikö lasten kannalta olisi turvallisinta hankkia väistötilat välittömästi?

Oppilaiden vanhemmat ovat jo pitkään edellyttäneet, että kaupunki hankkii väistötiloiksi sopivat parakit koulun pihalle. Joka vuosi sairastuu lisää lapsia astmaan. Vanhempia ihmetyttää, miten leasing-parakkeja on onnistuttu saamaan muihin Tampereen kouluihin. Väistötilojen tarpeellisuuteen rehtori ja sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja on vastannut 13.12.2019, että: ”Kämmenniemen koulun tilanteessa oli ja on tehtävissä toimenpiteitä, joilla voidaan estää epäpuhtauksien pääsy ilmaan. Viime kesänä toteutetut korjaukset saatiin tehtyä nopealla aikataululla niin, että toiminta voitiin aloittaa korjatuissa tiloissa kesäloman jälkeen”. Siitä huolimatta koulussa päätettiin siirtää viidesluokkalaiset uusimman rakennusosan korjaamattomiin tiloihin, joissa ei ole edes pulpetteja.

5.    Onko mahdollista saada vanhempainyhdistyksen edustaja sisäilmatyöryhmään?

Vanhemmat haluavat oman edustajansa sisäilmatyöryhmään. Vanhempainyhdistys on kysynyt, miksi he eivät voi esittää edustajaa mukaan sisäilmatyöryhmään. Sisäilmatyöryhmä on vastannut 13.12.2019, että sisäilmatyöryhmät jatkavat nykyisessä kokoonpanossa, jossa lasten edustajina koulujen työryhmissä ovat terveydensuojeluviranomainen, rehtori, vastaava rehtori ja koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja. Oman edustajan saaminen sisäilmatyöryhmään hälventäisi pelkoja ja toisi vanhemmille lasten huoltajina varmuuden ja ajantasaisen tiedon, miten asiat etenevät ja mitä toimenpiteitä on käynnissä ja milloin.

Kuten nämä tekemäni valtuustokyselyt osoittavat, Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ovat huolestuttaneet jo toista vuotta koululaisia, heidän vanhempiaan, vanhempainyhdistystä ja henkilökuntaa. Tilanne on pahentunut, ei parantunut, joistakin tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Lain mukaan kaikki koululaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa, riippumatta koulun sijainnista. On selvää, että monissa Tampereen kouluissa on sisäilmaongelmia tällä hetkellä. Siitä huolimatta Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat on saatava korjattua heti. Kesällä 2020 tehtävät toimenpiteet tulevat liian myöhään, monen koulua käyvän koululaisen ja henkilökuntaan kuuluvan terveys ja hyvinvointi on liian kovalla koetuksella jo nyt.

Apulaispormestari Jaakko Stenhällin vastaus Aila Dündar-Järvisen valtuustokyselyyn:


Vastaukset esitettyihin kysymyksiin


1. Kuinka vakavia oireita oppilailla tulee esiintyä, ennen kuin heille järjestetään väistötilat koulun perusteellista remonttia tai uutta koulua varten?

Väistötilojen hankintaa arvioidessa selvitetään rakennuksesta tehtyjen tutkimusten perusteella, mitä toimenpiteitä tarvitaan ja mitä toimenpiteitä voidaan tehdä, jotta mahdollisuus tavanomaisesta poikkeavalle olosuhteelle altistumiselle pienenee.

Oireilutiedot, joihin yllä olevassa viitataan, ovat tulleet työryhmän perustamisen jälkeen.

Edellisen valtuustokyselyn jälkeen eli viime kesänä 2019 tehtiin laajamittaiset korjaukset Kämmenniemen koulun vuonna 1988-rakennetulle osalle tehtyjen tutkimusten pohjalta:

• Seinäpinnat on tiivistetty sisäpuolelta, tiivistyskorjausten onnistuminen on varmistettu työn aikana tehdyillä merkkiainekokeilla, jotka tullaan uusimaan vuosittain niin kauan, kunnes seinärakenne on korjattu
• Ilmanvaihdon puhaltimet on uusittu ja 1969 rakennetulta osalta on siirretty yksi ilmanvaihdon pakettikone nykyiseen nuorisotilaan/luokkaan
• Ilmanvaihto on nuohottu ja tasapainotettu
• Rakennusautomaatio on saneerattu
• Liikuntasalin katon akustiikkalevyt on uusittu
• Irtaimisto on puhdistettu/uusittu korjausten yhteydessä ja korjauksissa on noudatettu ulkopuolisen valvomaa P1-puhtausluokkaa
• Rakennuksen ulkopuolella on tehty piha-alueiden kallistusten korjaukset, ulkopuolisen salaojitus- ja sadevesijärjestelmän uusiminen, sokkeleiden ulkopuolinen veden- ja lämmöneristys
• Lisäksi 1969 rakennetulle osalle:
  • Tilat on poistettu käytöstä, toiminta on siirretty muihin osiin
  • Käytävän viereiset tilat on alipaineistettu, alakatto on kapseloitu ja sisäseiniksi jätetyt vanhat ulkoseinät on tiivistetty sisäpuolelta

Mahdollisesti siirtynyt irtaimisto on puhdistettu ennen siirtämistä toisiin tiloihin

Kesällä 2019 tehtyjen korjausten jälkeen, korjatuista tiloista on syksyn 2019 aikana tullut ilmoitus alle kymmenen oppilaan oireiluun liittyen kouluterveydenhoitajalle, sisäilma-asiantuntijalle tai terveydensuojeluviranomaiselle. Yksi korjatulla puolella työskentelevä nuorisopuolen työtekijä on ollut yhteydessä työterveyteen mahdollisesti sisäilmaan liittyvästä oireilusta.

Kesällä 2019 tehtiin kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus vuonna 2001 rakennetulle osalle ja siinä havaittiin sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Näistä huomioista on valmisteltu yksityiskohtaiset korjaustoimenpiteet

Toimenpiteitä on siis tehty laajasti koulun vanhimmilla osilla ja kesällä 2020 tullaan korjaamaan vuonna 2001 rakennetun osan tutkimuksissa havaitut ongelmat niiltä osin, mitä ei ole toiminnan aikana voitu korjata. Korjaussuunnittelu vuonna 1988 rakennetun rakennuksen lopullisista korjauksista etenee.

Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ylittyy, mm. mikäli havaitaan kosteusvaurio, jolla on ilmayhteys sisäilmaan. Näiltä osin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tämä riittää myös terveyshaittaa arvioidessa eli havaitut ongelmat tulisi korjata, vaikka kukaan ei oireilisi.

2. Onko mahdollista tehdä uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä (oirekysekyä), johon vanhemmatkin voivat tavalla tai tosiella vastata?

THL:n oirekysely on THL:n suunnittelema ja toimittama. He ovat itse määritelleet, että kysely teetetään koulussa ja oppilaat itse vastaavat siihen. THL on laatinut kysymykset. Tampereella oppilaiden sisäilmakysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Kyselyssä oli mukana 24 ala-ja yläkoulua/rakennusta. Kyselyyn vastasi 3327/6304 oppilaasta. (vastausprosentti vaihteli 0-85% välillä).

Oireiden osalta (hengitystie-, alahengitystie-, silmä-, iho-, yleisoireet) kohdekoulun oppilaiden raportoima oireilu oli kokonaisuudessaan tavanomaista yleisempää. Olosuhteiden osalta (liian kuuma, liian kylmä, tunkkainen tai huono ilma, epämiellyttävä ilma, pölyisyys, likaisuus, melu luokan rauhattomuus) Kämmenniemen ala- ja yläkoulunoppilaat kokivat enemmän useita olosuhdehaittoja verrattuna muihin suomalaisiin kouluihin.

Oppilaiden huoltajia on pyydetty olemaan yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, mikäli huoltaja epäilee huollettavallaan mahdollisesti koulun sisäilmaan liittyvää oireilua. Kouluterveydestä voidaan tarvittaessa ohjata lisätutkimuksiin ja selvityksiin. Mikäli huollettava käy esimerkiksi yksityisellä lääkärillä, pyydetään näistä siellä tehdyistä selvityksistä tai arvioista myös tieto kouluterveyteen. Huoltajat voivat halutessaan ilmoittaa myös sisäilma-asiantuntijalle tai terveydensuojeluviranomaiselle. Näiltä tahoilta tieto välittyy kohdekohtaiseen sisäilmastotyöryhmään. Oppilaiden itsensä takia suositellaan olemaan yhteydessä terveyden alan asiantuntijaan oirearvion tekemiseksi, jotta ei jäisi huomaamatta jokin perussairaus, joka vaatisi hoitoa.

Työntekijöitä on ohjeistettu olemaan yhteydessä omaan vastuutyöterveyshoitajaan tai –lääkäriin, joilta saadaan ajantasainen tieto sisäilmastotyöryhmään. Mikäli käy muulla lääkärillä Pirtessä tai vaikkapa yksityisellä lääkärillä, täytyy siitä ilmoittaa esim. sähköpostilla omalle vastuuhoitajalle/lääkärille, jotta tieto välittyy sisäilmastotyöryhmään.

THL:n oirekyselystä on keskusteltu Tampereen kaupungin sisäilman ohjausryhmässä 22.1.2020 ja siellä KOPA:n edustus päätti, että he käsittelevät asiaa omassa johtoryhmässään. KOPA tilasi ja maksoi edellisen 20 koulun oppilaiden sisäilmakyselyn teettämisen.

Tuoreessa THL:n tutkimuksessa, joka on tehty 129:ssä helsinkiläisessä koulussa selvisi, että koulun sisäilma laatua ei voi luotettavasti arvioida oppilaiden oireilun perusteella, vaan esim. korjauspäätökset tulee perustua tutkittuun tietoon.

3. Kenellä/ Keillä on oikea ja kokonaisvaltainen tieto todellisesta tilanteesta?

Kämmenniemen koululla on järjestetty muihin samassa tilanteessa oleviin kouluihin nähden enemmän tiedotustilaisuuksia. Tiedotustilaisuuksia on ollut nyt yhteensä kolme viimeisen vuoden aikana. Näissä tilaisuuksissa oppilaiden huoltajilla on ollut mahdollisuus kysyä tutkimukset tehneeltä tutkijalta tarkentavia kysymyksiä. Lisäksi kysymyksiin on ollut vastaamassa muut asiantuntijatahot ja sisäilmastotyöryhmän osapuolet. Kaikki tiedotustilaisuuksissa nähdyt materiaalit on lähetetty huoltajille yhdessä tilaisuudesta laaditun muistion kanssa.

Kysymyksiä on aina voinut esittää sisäilma-asiantuntijalle, joka on vastannut sisäilmastotyöryhmän puheenjohtajana huoltajien lähettämiin kysymyksiin kohtuullisessa ajassa. Kaikki raportit on ja on ollut mahdollista pyytää sisäilma-asiantuntijalta.

Seuraava infotilaisuus on keväällä ja tuolloin kerrotaan tarkemmin kesällä 2020 tulevista toimenpiteistä.

Kaikista sisäilmastotyöryhmän kokouksista on laadittu tiedote, joka on lähetetty henkilökunnalle ja huoltajille.

Huoltajille on kerrottu mahdollisuudesta käydä esim. terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkärillä ja pyydetty vain sitten ilmoittamaan tästä esim. sähköpostilla kouluterveydenhoitajan kautta sisäilmastotyöryhmälle. Tämä on Tampereen kaupungin sovittu toimintamalli eikä muissa kohteissa ole tullut ilmi tähän liittyviä epäkohtia tai epäilyitä sen riittämättömyydestä.

4. Eikö lasten kannalta olisi turvallisinta hankkia väistötilat välittömästi?

Sisäilmastotyöryhmän tietojen mukaan vanhimmalla osalla tehdyt korjaukset ovat onnistuneet odotetulla tavalla eli tarvetta väistötilalle ei ole.

Uusimmalla osalla tehtyjen tutkimusten pohjalta on tehty ja suunniteltu toimenpiteitä, joilla saadaan poistettua paikalliset vaurioituneet materiaalit yhdestä luokkatilasta ja hallinnon tiloista sekä toistaiseksi sisäilmaan vaikuttamattomat riskitekijät muovimattoihin liittyen. Ilmanvaihtoon liittyviä toimenpiteitä on jo tehty ja tehdään paraikaa.

Työryhmän arvion mukaan väistötilalle ei ole tarvetta, koska nyt tehdään ja kesällä 2020 tullaan tekemään toimenpiteitä, joilla saadaan alennettua mahdollisuutta altistua tavanomaisesta poikkeaville olosuhteille.

5. Onko mahdollista saada vanhempainyhdistyksen edustaja sisäilmatyöryhmään?

Vanhempainyhdistyksen edustajan osallistumista sisäilmastotyöryhmän kokouksiin on käsitelty Tampereen kaupungin moniammatillisessa sisäilman ohjausryhmässä toukokuussa 2019. Ohjausryhmä linjasi asiasta tuolloin seuraavasti:                              

• Kokouksessa käsiteltiin aloitetta koulujen vanhempainyhdistysten edustajien osallistumisesta kohdekohtaisiin sisäilmastotyöryhmiin. Ohjausryhmä päätti, että sisäilmastotyöryhmät jatkavat nykyisessä kokoonpanossa, jossa lasten edustajina koulujen työryhmissä ovat terveydensuojeluviranomainen, rehtori, vastaava rehtori ja koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja. Päätöksen perusteena ovat seuraavat seikat:
  • Sisäilmastotyöryhmän jäsenillä on työnsä puolesta vastuu kaikkien tilojen käyttäjien kannalta. Vastuuta kokouksissa tehtävistä päätöksistä ei voida laittaa vanhempainyhdistyksen edustajien harteille, koska heillä ei välttämättä ole asiantuntemusta käsiteltävistä asioista eivätkä he voi olla juridisesti vastuussa muista kuin omista lapsistaan.
  • Päiväkodeissa tai toisen asteen oppilaitoksissa vanhempainyhdistyksiä ei ole eikä eri ryhmiä haluta asettaa eriarvoiseen asemaan.
  • Oireilutietojen pohjana tulisi olla terveydenhuollon ammattilaisen arvio siitä, liittyykö koettu oireilu koulun sisäilmaan. Siksi on tärkeää, että oppilaat käyvät kouluterveydenhoitajan luona, joka koostaa oireilutiedot sisäilmastotyöryhmälle.
  • Jokaisesta sisäilmastotyöryhmän kokouksesta laaditaan jatkossakin tilojen käyttäjille tiedote, jossa kerrotaan kokouksessa päätetyistä asioista. Sisäilmatutkimusten tuloksista järjestetään tiedotustilaisuudet henkilökunnalle ja huoltajille. Viestintää ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa pyritään parantamaan esimerkiksi keskustelutilaisuuksien avulla

Kämmenniemen koulun kohdekohtaisen sisäilmastotyöryhmän tietojen mukaan tilanne Kämmenniemen koulussa ei ole huonontunut, vaan parantunut kesällä 2019 tehtyjen korjausten jälkeen ja tulee parantumaan vielä kesällä 2020 tehtävien toimenpiteiden jälkeen. Akuutteihin toimenpiteisiin on ryhdytty eli ilmanpuhdistimia on hankittu kaupungin ohjeistuksen mukaisesti tulleiden ilmoitusten mukaan.

Koulujen kahdeksan aamut historiaan

Tampereen kaupunginvaltuusto päättää marraskuussa, siirretäänkö tamperelaisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kahdeksan aamut historiaan. Perusteluna aikaisista aamuista luopumiselle on mm. nuorten fysiologinen univaje. 

 

Keskustelun käynnistäjänä on Aila Dündar-Järvisen (sd.) valtuustoaloite koulujen kahdeksan aamuista luopumisesta. Aloite on linjassa lääketieteellisen tutkimuksen suositusten kanssa. Erikoislääkäri ja unitutkija Markku Partinen on todennut, että teini-ikäisillä luonnollinen nukahtamisaika siirtyy fysiologisista ja hormonaalisista syistä johtuen myöhemmäksi. Teinit eivät tule eri planeetalta, mutta eri aikavyöhykkeeltä kylläkin. 

 

Myöhäisen nukahtamisen ja aikaisten kouluaamujen yhdistelmän tuoma väsymystila vastaa nuorilla jopa 0,5 promillen humalatilaa. Tämä tulisi huomioida paremmin koulujen opetusta suunniteltaessa. Kasin aamuista luopumista puoltavat myös Suomen lukiolaisten liitto sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä. 

 

Kahdeksan aamuista luopuminen ei tarkoita iltapäivien venymistä. Luopuminen voidaan tehdä jouhevasti osana tulevaa opetussuunnitelmauudistusta, joka astuu voimaan lukuvuoden 2021 alussa. Uudistuksessa nykyinen koulupäivän tuntijako tarkastellaan uudelleen, riittävä tauottaminen huomioiden. Nyt on hyvä hetki tehdä päätös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten aikaisista aamuista luopumiseksi. 

 

Kaupungin viranhaltijoiden mielestä aikaisista aamuista ei ole tarvetta luopua. Yhtenä perusteena on esitetty kyselytutkimus, jossa 50,5% vastaajista oli nykyisen mallin kannalla. 

 

Edellä mainittuihin perusteluihin nojaten, me allekirjoittaneet tulemme tekemään muutosesityksen Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa marraskuussa, että Tampereella luovutaan kahdeksan aamuista lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Toivomme, että tämä eri puolueiden poikkeuksellisen laajana yhteistyönä eteenpäin viety aloite saa myös kaupunginvaltuuston enemmistön tuen. 

 

Jaakko Mustakallio, kaupunginvaltuutettu (vihr), Kaupunginhallituksen vpj

Aila Dündar-Järvinen, kaupunginvaltuutettu (sd), Kaupunginvaltuuston vpj

Tampere

 

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi

Jätin valtuustoaloitteen selvityksen tekemiseksi vanhuspalveluiden tilasta Tampereella 17.12.2018. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.9.2019. Ennen aloitteeni valtuustokäsittelyä aloin saada runsaasti palautetta kotihoidon työntekijöiden työhön liittyviin epäkohtiin ja huolenaiheisiin. Kävi ilmi, että jo vuosien ajan Tampereen kotihoidon työntekijöiden työn kuormittavuus, huonot työolosuhteet ja työssäjaksaminen on ollut suuri ongelma. Kotihoidon työntekijöiltä on lähtenyt kirje ja vetoomus kaupungin johdolle jo vuonna 2013 - 2014, silti ongelmat ovat jatkuneet ja jopa pahentuneet. Tampereen kaupungin kotihoidon tilanne on kriittinen; toiminta on ostojen, vapaapäivien vaihdon sekä tuplavuorojen varassa. Avoimien työpaikkojen haussa kiinnostus tehostettuun palveluasumiseen on kymmenkertainen verrattuna kotihoitoon, hakijoiden määrän perusteella.

 

Palautetta on tullut nyt runsaan kuukauden aikana allekirjoittaneelle niin paljon, että kaikkea on mahdotonta tähän valtuustoaloitteeseen sisällyttää. Kun aloin saamaan näitä huolestuttavia viestejä työntekijöiltä ja heidän edustajiltaan, informoin heti sd- valtuustoryhmääni asiasta. Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi reagoi välittömästi asiaan, mistä suuri kiitos hänelle. Hän kutsui palaveriin henkilöstön edustajat, ikäihmisten palvelulinjan päällikön Mari Patrosen, joka pyysi myös pikaista palaveria, palvelupäällikkö Sirkku Miettisen sekä allekirjoittaneen. Palaveri pidettiin 25.9.2019. Lisäksi henkilöstökoordinaattori Helena Nieminen ja allekirjoittanut järjestimme avoimen keskustelutilaisuuden 10.10.2019 kotihoidon työntekijöiden tilanteesta. Tilaisuudessa tuli ilmi mm. seuraavia huolestuttavia seikkoja:

 

Työntekijöitä on aivan liian vähän, työntekijäpula on suuri ongelma. Esimiehet ovat neuvoneet lyhentämään asiakasaikoja, mutta tämä koetaan työntekijöiden parissa erittäin epäeettiseksi ja vääräksi toimintamalliksi. Hyvinvoiva hoitaja hoitaa työnsä hyvin, mutta se edellyttää hyviä työolosuhteita ja riittäviä resursseja. Hyvän kotihoidon avulla on mahdollista turvata kaikille ikäihmisille arvokas vanhuus ja laadukas hoito.

 

 Omahoitaja- käytäntö pitää saada takaisin! Työntekijät vaihtuvat asiakkailla tiuhaan, asiakkaalle on erittäin ongelmallista, kun aina tulee uusi työntekijä. Myös työntekijöille tilanne on aikaa vievää ja hankalaa, kun joutuu aloittamaan aina ns. alusta, koska asiakasta ei tunneta. Työntekijä ei pysty täten suunnitelmalliseen työhön. Tällainen tilanne kuormittaa työntekijöitä paljon. Tämä näkyy myös työntekijöiden irtisanoutumis- ja sairaslomalukemissa selvästi.

 

 Koetaan myös, että työt eivät jakaudu oikeudenmukaisesti. Työilmapiiri on usein kireä kiireen ja stressin vuoksi.

 

 

 Työnjärjestelijät on koottu yhteen Koukkuniemen alueelle, he eivät aina tiedä ja tunne alueita/asiakkaita eivätkä työntekijöitä. Työnjärjestelijän toimenkuva ja asema koetaan epäselväksi. Työnjärjestelijät toivotaan alueille takaisin.

 

 Toiminnanohjausjärjestelmä (Hilkka) ei toimi tai sitä ei osata käyttää. Hilkka- toiminnanohjausjärjestelmän ”optimointi” tehdään edellisenä päivänä, työntekijät joutuvat kuitenkin järjestämään itse käynnit aamulla järkevimmiksi ottaen huomioon mm. asiakkaan tarve, välimatkat jne. Kun on poissaoloja, työt kasataan tiimin työntekijöille, jos poolista ei saada työntekijää, koska ostoille ei voida laittaa lisää asiakastyötä. Hilkka- toiminnanohjausjärjestelmä toimii, kun tilanne on normaali eli pohjalistat ovat ajan tasalla, kaikki työntekijät ja perusasiakkaat ovat paikalla eivätkä esim. sairaalahoidossa, ei ole koulutuksia, työajan lyhennyksiä jne. Käytännössä siis koskaan ei ole normaali tilanne! Pienikin muutos rutiineihin, niin toiminnanohjausjärjestelmä menee ”sekaisin” ja sillä on välitön seuraus työntekijöiden työn sujuvuuteen.

 

 Pooli (vakituiset, poissaoloja sijaistavat työntekijät) ei toimi. Pooliin ei saada riittävästi työntekijöitä. Viikonloppuina ja iltaisin työntekijät ovat ilman esimiestoimintaa- tukea ja- ohjausta. Tällöin he joutuvat järjestämään paikat ja sijaistajat itse. Tiimipuhelin on vuorollaan jollain työntekijällä. Puhelimeen on vastattava jopa asiakkaiden luona ollessa.

 

 Uusien työntekijöiden perehdytykseen vaikuttaa tiimin kuormitustilanne. Perehdytys on kuitenkin koko henkilöstön vastuulla, vaikka perehdytykseen ei välttämättä ole aikaa. Ostopalveluina tulevat henkilöt pitäisi myös opastaa työvuoroonsa, mutta tämä on käytännössä haastavaa, koska ostopalveluhenkilöt vaihtuvat usein, he ovat yleensä yhden työvuoron kerrallaan. Ostopalvelutyöntekijät tulevat kalliiksi, arviolta 100 euroa / asiakas. Ostopalveluiden kokonaismäärä tulisi saada selville, mutta määrää ei ole kerrottu. Työntekijöitä ei vakinaisteta, vaikka avoimia työpaikkoja on.

 

 RAI- arvioinnit sekä hoitosuunnitelmat laahaavat perässä eikä niitä ehditä tekemään/päivittämään. Asiakkaiden todellinen hoitoisuusaste / hoidon tarve ei ole

tiedossa / ajan tasalla.

 

 

 Kotihoidon asiakaskirjo on nykyään laaja, työ vaatii osaamista hoitotyön eri osa-alueilta mm. saattohoito. Henkilökunnan saattohoitokoulutus on puutteellista, saattohoitoasiakkaalle ei ole varattuna riittävästi aikaa henkiseen tukemiseen.

 

 

 Työntekijät kokevat työnsä erittäin stressaavana. Etelän alueella ollaan yhdistämässä tiimejä ja sijoittamassa kaikki yhteen tilaan. Tämä koetaan ahdistavana.

 

 Suuri osa kotihoidon työntekijöistä käyttää työssään omia autojaan, koska kaupungilla ei ole omasta takaa niitä riittävästi. Kaikille ei makseta edes kilometrikorvauksia, koska oman auton käyttöoikeuksia ei ole kaikilla työntekijöillä, ne myönnetään vain autotiimiin kuuluville. Pysäköinnin korvaaminen on epäselvää; mahdolliset pysäköintisakot on itse maksettava.

 

 Monet kokevat, että kaikki esimiehet eivät ole tehtäviensä tasalla. Myös työvuorosuunnittelu ontuu pahasti. Esimiehet eivät ole paikalla, ainoastaan arkisin virka - aikaan. Eripituisiin sijaisuuksiin on vaikea saada palkattua henkilöitä. He hakeutuvat muualle työhön, koska kaupungin tarjoamat sijaisuudet ovat hyvin epävarmoja.

 

 Työntekijät kokevat myös, että asiakas / työmäärän jakautuminen on epäoikeudenmukaista ja että kotihoidon välijohto vähättelee ongelmia. Palkkaus on huono työn vastuullisuuteen ja työmäärään verrattuna, kotihoitoa ei arvosteta, vaikka suuntaus on nimenomaan ollut kotona annettavaan hoitoon. Kaupunginvaltuuston yhtenä painopisteenä on ollut jo vuosien ajan kotihoidon tukeminen ja priorisointi.

 

Kaupungin johdolle lähetetyssä vetoomuksessa, noin 6 vuotta sitten, todettiin seuraavaa; valitettavasti tilanne on pysynyt samana kaikki nämä vuodet, ongelmat eivät ole poistuneet, vaan pikemminkin pahentuneet asiakasmäärän lisäännyttyä:

 

 Suuri osa työntekijöistä ei ehdi pitämään lakisääteisiä ruoka- ja kahvitaukoja työvuoroissa, tauon saadakseen työntekijät joutuvat lyhentelemään sovittuja asiakasaikoja. Asia on viety tiedoksi luottamusmiehelle ja esimiehille. Tilanne ei ole muuttunut. Myös wc -tauot ovat ongelma. Käytännössä ainoa vaihtoehto on käyttää asiakkaiden kotivessoja. Monet hoitajat vähentävät juomista työvuoronsa aikana, jotta vessassa ei tarvitsisi käydä! Kuitenkin juominen olisi fyysisesti raskaassa työssä tärkeää. Asiakaskäynnin tulisi olla asiakkaan hoitoa varten, eikä hoitajan taukoa varten.

 

Kotihoidon tuottavuutta on vaikea laskea, joten ainoa mitattava määre on työntekijän asiakkaalla viettämä aika, ns. välitön työaika. Työn suunnittelussa ei aina oteta huomioon työtuntien lisäksi kuormittavuutta ja välimatkoja. Yksi työntekijä saattaa tehdä monta fyysisesti kuormittavaa asiakaskäyntiä saman työvuoron aikana. Sairauslomat ja jopa lääkitysvirheet ovat lisääntyneet. Asiakaskäyntejäkin on välillä unohtunut.

Etenkin viikonloppuisin tilanne on vaikea; silloin työntekijän on valittava, jättääkö tauot pitämättä, kirjaamatta, tekeekö ylityötä vai lyhentääkö asiakkaille luvattua aikaa. Yleensä ratkaisu on näiden vaihtoehtojen erilaiset yhdistelmät. Työ on kuormittavaa sekä fyysisesti, että henkisesti. Jatkuvat muutokset kiristävät työilmapiiriä vaikuttaen jaksamiseen. Suurin kärsijä tässä tilanteessa ovat asiakkaat. Hoitajien jatkuva kiire heijastuu myös heihin. Monet työntekijät kokevat, että Tampereen kaupungin kotihoito ei ole enää laadukasta.

Erittäin monet Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöistä kokevat tällä hetkellä, että monet tekijät työoloissa ja työn järjestelyissä heikentävät työmotivaatiota ja työssäjaksamista. Kyse on aikapommista, joka voi kohta räjähtää Tampereen kaupungin käsiin. Kyse on myös pitkälti työsuojeluun liittyvistä epäkohdista, jotka on korjattava välittömästi.

 

Esitän, että Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden työn epäkohtiin puututaan välittömästi. Edellä kuvattujen työn epäkohtien korjaamiseen on löydyttävä resursseja, keinoja ja toimenpiteitä. Kaupungin tulee tehdä myös vertailu oman työn ja ostopalvelutyöntekijöiden suhteesta ja vaikutuksesta työvoimakustannuksiin. Työntekijöiden jaksamiseen ja palkkaukseen tulee kiinnittää huomiota ja saattaa ne ajan tasalle muiden kaupungin työntekijöiden kanssa. Lakisääteiset ruokatauot pitää saada työntekijöille varmistettua. Toiminnanohjausjärjestelmä tulee saada toimivaksi ja ajan tasalle. Esimiestyötä tulee vahvistaa. Kotihoidon työntekijöiden työnkuvaa tulee selkeyttää. Hyvän kotihoidon avulla tulee kaikille ikäihmisille turvata arvokas vanhuus ja laadukas hoito.

 

 

Tampereella 21.10.2019

 

 

Aila Dündar - Järvinen

 

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)