Valtuustoaloite vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten kokeman syrjinnän ehkäisystä sekä mahdollisuuksista työllistyä Tampereella

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja oikeusministeriön syrjinnän seurantajärjestelmä selvittivät tuoreessa kyselyssään, millaisissa arkisissa tilanteissa ja missä määrin vammaiset ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää Suomessa. Selvityksessä ”Vammaisena olen toisen luokan kansalainen” – Selvitys vammaisten kokemasta syrjinnästä arjessa, seurattiin yleisten syrjintäkokemusten lisäksi erityisesti työelämää, digitaalisten palvelujen saavutettavuutta sekä tavaroiden ja palvelujen saavutettavuutta. Selvitys on tehty osana syrjinnän seurantajärjestelmää, jota oikeusministeriö koordinoi. Syrjinnän seurantajärjestelmä tuottaa tietoa syrjinnästä ja sen ilmenemisestä eri elämänalueilla. Se on osa perusoikeuksien toteutumisen seurantaa ja sillä tuetaan ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa ja valvontaa.

Kyselyn vastaajista selkeä enemmistö (64,2 %) kertoo kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjintä liitettiin vammaisuuteen, mutta myös ikään tai terveydentilaan. Yli puolet vastaajista (51,4 %) kokevat, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on huono tai erittäin huono. Asenneilmapiiri vammaisia kohtaan nousee toistuvasti esiin selvityksen tuloksissa: syrjintää, asenneongelmia, kiusaamista ja haluttomuutta muuttaa asioita vammaisten osallisuuden parantamiseksi. Kovat asenteet ilmenevät syrjinnän lisäksi muun muassa kiusaamisena ja haluttomuutena parantaa vammaisten asemaa esimerkiksi työelämässä. Osittain on kyse kielteisistä asenteista, mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Kyselyn vastaajien mukaan erityisen huonot asenteet ovat työpaikoilla. Enemmistö (57,1 %) on sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia ihmisiä kohtaan on työpaikoilla huono tai erittäin huono. Lähes kaikki vastaajat (89,7 %) katsovat, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan yhtäläisistä taidoista ja pätevyydestä huolimatta. Vallitseva tilanne näyttää olevan, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä, kun taas työssäkäyvää vammaista ihmistä pidetään poikkeuksena. Työelämässä olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisön taholta. Huolestuttavaa on, että syrjintäkokemuksista jätetään ilmoittamatta, koska vastaajat eivät usko mitään tapahtuvan.

Ympäristö ja yhteiskunta muuttuvat kaiken aikaa, mutta monet vammaiset löytävät itsensä sivustaseuraajan roolista ilman apua ja neuvoja siitä, miten he pääsisivät mukaan työelämään tai pystyisivät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Selvityksessä todetaan, että vammaisten oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta ongelmallista on oikeuksien toteutuminen arjessa. Asenteet vammaisuutta ja vammaisia ihmisiä kohtaan ovat peräisin osin edellisiltä vuosikymmeniltä.

Esitän, että Tampereen kaupunki etsii ja lisää tehokkaita toimenpiteitä vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja etsii ja toteuttaa uusia keinoja vammaisten ja vajaakuntoisten syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseksi Tampereella.

Tampereella 19.12.2016

Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite reaaliaikaisen tiedon tuomisesta valtuustolle koskien ratikan ja muiden kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksestä

Tampereen kaupungin laajat ja kalliit investoinnit vaativat vuonna 2017 ja tulevaisuudessa paljon rahoitusta. Kaupungin investointimenot vuoden 2017 talousarviossa ovat 221,5 milj. euroa.  Nettoinvestointien arvioidaan olevan 204,9 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa ensi vuoden loppuun mennessä noin 85 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä tulee edelleen nousemaan investointien toteuttamisen seurauksena. Kaupunkiympäristön palvelualueen investoinnit ovat 67,4 miljoonaa euroa ja Tampereen Veden 16,7 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön palvelualueen investoinneissa Keskustahankkeen osuus on 12,4 miljoonaa euroa ja Rantaväylän tunnelin viimeistelytöiden osuus on 9,6 miljoonaa euroa. Raitiotiehankkeen rakentamisesta kaupungin talousarvioon sisältyy hanketoimiston 1,5 miljoonan euron kustannukset sekä 13,5 miljoonan euron oman pääoman sijoitus Raitiotiehankkeeseen. Vastaavan suuruinen summa on varattu investointien rahoitusosuuksiin, koska perustettava yhtiö toteuttaa hankkeen. Talousarviokirjan 2017 mukaan Raitiotien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 milj. euroa .

Kaupunki varautuu myös Kannen ja monitoimiareenan rakennustöiden alkamiseen. Kansi ja Areena ‐hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia. Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen aloitetaan. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investointimenot ovat 221,5 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 112,7 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa 43,0. Suurimmat nettoinvestointimenot ovat Tampereen Tilakeskuksen 79,4 milj. euron talonrakennusinvestoinnit.

 

Kaupungin taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut käännöstä parempaan. Kaupungin vuoden 2016 tulosennuste on 42,7 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 20 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Edellisen vuoden tilikauden tulokseen verrattuna ennuste on 4,3 milj. euroa heikompi.  Tilanne on hyvin vaikea, koska palvelutarpeet kasvavat jatkuvasti. Verotuloja on tänä vuonna kertymässä vain 0,4 prosenttia enemmän kuin mitä vuonna 2014 kertyi. Tilikauden tulos on siis taas painumassa vahvasti alijäämäiseksi ja vuodesta 2016 on tulossa kuudes peräkkäinen alijäämäinen vuosi.  Kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarviokehyksessä tilikauden tulos on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen.

 

Tampereen kaupungin ylin päätäntävalta kuuluu kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa kuntalaisille, mihin, kuinka paljon ja milloin kuntalaisten varoja sijoitetaan. Jotta kaupunginvaltuutetut voivat suorittaa saamaansa luottamustehtävää perusteellisesti, tulee heidän olla tarkkaan selvillä esim. kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksistä reaaliaikaisesti. Jos tiedot saadaan liian myöhään, esim. kustannusten karkaamisesta, ei tilannetta voida enää korjata. Ei myöskään ole kuntalaisten etu, että kaupunginvaltuutetut toimivat kumileimasimina ja sinetöivät kaikki investoinnit ” piikki on auki ”- asenteella. Vuoden 2017 kesällä aloittavat tehtävänsä uudet kaupunginvaltuutetut. Heidän on melkein mahdotonta seurata tarkkaan jo päätettyjä investointeja. Tampereen kaupunki on kehittänyt poikkeuksellisen paljon hankkeita ja investointeja, joten reaaliaikainen kustannusten kehittymisen seuranta on ehdottoman välttämätöntä.

 

Esitän, että Tampereen kaupunginvaltuustolle tuodaan reaaliaikaisesti ja säännöllisesti kaikki tiedot koskien ratikan ja muiden kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksestä.

Tampereella 21.11.2016

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Teerentie liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Teerentien liikenneturvallisuuden parantamisesta on jätetty asukasaloite kuvaliitteineen Tampereen kaupungin virkamiehille. Toimenpiteitä Teerentien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on pyydetty ainakin kolme kertaa, tuloksetta. Teerentie sijaitsee Tampereella, Ylä-Järvensivulla, Kalevanharjulla ja se on jyrkimpiä mäkiä koko

kaupungissa. Tien linjaus on suora. Kadun liikenneolosuhteet ovat haastavat: tie on kapea, kevytliikenne kulkee ajotiellä, tiellä on huono näkymä ja haastava geometria.

Teerentien varrella asuu useita lapsiperheitä ja alueella sijaitsee päiväkoti. Läpiajoliikenne on erityisen vaarallinen, koska usein ajetaan kiireessä eivätkä läpiajajat tunne katua tai välttämättä tiedosta mm. lapsien määrää sen varrella.

 

Tiealueella on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohtia. Yli 400 metriä pitkä jyrkkä mäkisuora

keskittää huomion helposti nopeaan perille pääsemiseen ja nostaa ajonopeuksia.

Tonttiliittymiä on paljon. Teerentie on kapasiteetiltaan, eli kyvyltään välittää liikennettä, pieni. Teerentien pohjoisreuna on autojen pysäköintialuetta ja se kaventaa sekä kevyen

että autoliikenteen tarvitsemaa tilaa. Vastaantulevan liikenteen väistötila on riittämätön.

Talot ovat Teerentien eteläreunalla ja kulku pysäköidyille autoille aiheuttaa poikittaista risteävää kävelyliikennettä tien yli. Teerentietä käytetään moottoroidun liikenteen oikaisureittinä pääväyliltä (Kalevantie - Viinikan liittymäalue). On kiinnitettävä huomiota siihen, ettei Teerentie tarjoa nopeaa oikoreittiä ohittavalle seudulliselle liikenteelle, vaan ohittava liikenne hakeutuu pääväylille.

Ympäröivän alueen liikennemäärät lisääntyvät lähialueiden uusien maankäyttöhankkeiden valmistuttua (mm. Keskusareena, Viinikan liittymäalue ja Kalevanrinne). Tämä aiheuttaa kasvavaa painetta läpikulkuliikenteelle.

 

Teerentie on asuntokatu. Tällainen katu ei ainoastaan välitä liikennettä, vaan on tyypillisesti myös oleskelua varten. Kadulla voidaan esimerkiksi tavata naapureita. Erityisesti Teerentie 18-20 kohdalla, jossa mäenhuippu taittuu voimakkaasti, onnettomuusriski on erityisen korkea. Kyse on poikkeuksellisesta tien kohdasta: Autot joudutaan ajamaan tonteilta ”sokkona” tielle asuntojen katveesta. Aurinko häikäisee ajoneuvoliikennettä heikentäen näkyvyyttä merkittävästi. Mäen jyrkkä huippu on tällä kohtaa ja heikentää näkyvyyttä molempiin suuntiin. Rektioaika vaaratilanteessa jää erittäin lyhyeksi. Tien jyrkkyyden ja suoruuden vuoksi mäkeen kiihdytetään voimakkaasti, mikä lisää osaltaan ylinopeutta tasaisemmalle kohdalle tultaessa. Asukkaina on useita lapsiperheitä ja monissa asunnoissa uloskäynti on lähes suoraan tielle.

Teerentien itäpäässä on päiväkoti, jossa on pienten lasten saattoliikennettä. Useat Järvensivun alueella asuvat lapset käyttävät Teerentietä koulumatkaansa (mm. Sammon koulu, Tammelan koulu, Juhannuskylän koulu, Järvensivun koulu). Järvensivuntiellä oleva päiväkoti aiheuttaa kasvanutta saattoliikennettä myös Teerentielle. Teerentien varrella asuu useita lapsiperheitä (esimerkiksi Teerentien osuudella Tavintie - Rastaanpolku asuu 11 alaikäistä lasta). Tavintien ja Teerentie risteys sijaitsee vaarallisen näkemäesteen takana (ajettaessa Teerentietä länteen). Samalla kohdalla on kevyenliikenteen risteämäkohta Pulmuspolulta Teerentielle ja Tavintielle.

 

Alueen asukkaat kokevat turvattomuutta tilanteen johdosta. Vaaratilanteita on ollut useita.

Erityisesti talvi- ja pimeän kauden aikaan katu on erityisen vaarallinen ja kapea.

Alueen asukkaat ovat pyytäneet Teerentien turvallisuuden parantamiseksi mm. seuraavia toimenpiteitä:

 

30km/h paikallisrajoitus. Alempi nopeus antaa ratkaisevan lisäajan vaaratilanteen uhatessa. Rakenteelliset hidasteet. Nopeusrajoitusten turvallisuusvaikutus riippuu niiden vaikutuksesta liikenteen nopeuteen. Kun nopeusrajoitusta alennetaan, niin liikenteen keskinopeus muuttuu käytännöllisesti katsoen aina vähemmän kuin nopeusrajoitus, joten muutosta tukemaan tarvitaan rakenteellisia hidasteita. Tehokas vaihtoehto on tehdä tieosuudesta välillä Teerentie 18 - Rastaanpolku pihakatu. Olisi tärkeää myös saada varoituskolmio lapsista ja koululaisista liikenteessä Teerentien kumpaankin päähän. Ehdotetut turvallisuutta lisäävät toimenpiteet eivät edellytä suuria toimenpiteitä ja ne ovat toteutettavissa matalin kustannuksin.

Paras keino liikenteen rauhoittamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Teerentiellä olisi tehdä tästä mäen päällä olevasta tieosuudesta pihakatu, joka ehkäisee läpiajoliikenteen tehokkaasti ja laskee nopeuksia merkittävästi. Alueella asuu paljon lapsia ja koululaisia, jotka käyttävät katua ja tiellä kulkee autoliikenteen seassa myös kevyttä liikennettä.

 

Esitän alueen asukkailta saatujen tietojen perusteella, että Tampereen kaupunki ryhtyy välittömästi edellä mainittuihin toimenpiteisiin Teerentien turvallisuuden parantamiseksi ja asukkaiden ja muun liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. Ehdotetut turvallisuutta lisäävät toimenpiteet eivät edellytä suuria toimenpiteitä ja ne ovat toteutettavissa matalin kustannuksin.

 

 

Tampereella 21.11.2016

 

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

 

 

 

 

 

.

Valtuustoaloite valtuuston julkisten iltakoulujen ja kuntalaistilaisuuksien järjestämiseksi koskien Tampereen kaupungin yhtiöitä

Yhtiöissä noudatetaan osakeyhtiölakia. Yhtiön hallintoneuvoston jäsen,

hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, konsernihallinnon tai muu kaupungin viranhaltija

ei saa paljastaa ulkopuoliselle yhtiön liikesalaisuuteen kuuluvaa

asiaa. Kuntaliiton mukaan luottamushenkilön tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa

kaikkia koskevaa tietojensaantioikeutta laajempi. Luottamushenkilöllä

on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja,

joita luottamushenkilö toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa

koskevista säännöksistä muuta johdu. Säännöksellä varmistetaan

luottamushenkilön oikeus saada toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tietojensaantioikeus ulottuu julkisiin ja ”ei vielä julkisiin asiakirjoihin”. Kuitenkaan luottamushenkilön tiedonsaantioikeus ei ulotu kunnan tytäryhteisöihin, koska nämä eivät ole kunnan viranomaisia.

 

Kuntaliitto on uudistamassa suositustaan konserniohjeesta. Kuntalain

asiaa koskeva pykälä astuu voimaan 1.6.2017. Kuntaliiton konserniohjeluonnoksessa todetaan mm. seuraavaa: ” Lähtökohtana kuntakonsernin yhtiöissä on aktiivinen ja tehokas viestintä. Konserniohjeilla voidaan asettaa velvoitteita konserniyhtiöille kunnan

asukkaiden ja luottamushenkilöiden mahdollisimman laajan tietojensaantioikeuden

turvaamiseksi konserniyhteisöjen toiminnasta. ”

 

Tampereen kaupunki joutuu uudistamaan konserniohjeensa vastaamaan uutta kuntalakia.

 

Edellä mainitut salassapitomääräykset ovat kaupungin luottamushenkilöille tuttu ja selkeä asia. Tampereen kaupungin yhtiöillä on kuitenkin sellaisia ajankohtaisia asioita, uudistuksia ja hankkeita, joista voi kertoa julkisesti luottamushenkilöille, kuntalaisille ja tiedotusvälineille. Koska lähtökohtana kuntakonsernin yhtiöissä on aktiivinen ja tehokas viestintä, tätä periaatetta tulisi noudattaa mahdollisimman monipuolisesti. Avoimesta tiedottamisesta hyötyisivät kaikki. Yhtiöt saisivat myös markkinointihyötyä, kun tiedotusvälineet voisivat kertoa kuntalaisille yhtiöiden ajankohtaisista asioista ja hankkeista.

 

Esitän, että uudistaessaan konserniohjeensa vastaamaan uutta kuntalakia, Tampereen kaupunki ottaa käyttöön valtuuston iltakoulut

ja julkiset kuntalaistilaisuudet Tampereen kaupunkikonsernin yhtiöiden ajankohtaisista asioista kertomiseen; niiden asioiden ja hankkeiden osalta, joita voi julkisuuteen kertoa.

 

Tampereella 12.9.2016

 

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite mielenterveys- ja päihdeneuvoston perustamiseksi Tampereelle

Suomessa toimii muutamissa kaupungeissa laaja-alainen mielenterveys- ja päihdeneuvosto.

Esim. Oulun seudun mielenterveys- ja päihdeneuvosto on Oulun kaupungin ja lähikuntien alueella toimivien mielenterveys- ja päihdetyön julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostama yhteistyöryhmä.

Oulun seudun Mielenterveys- ja päihdeneuvoston tehtävänä on edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa sekä heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Mielenterveys- ja päihdeneuvosto toimii yhteisenä keskustelufoorumina, jonka toiminta tukee julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia, mahdollisten yhteisten hankkeiden toteuttamista sekä vuorovaikutuksen syntymistä mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa eri toimijoiden kesken.

Yhteistyön tavoitteena on mm. mielenterveys- ja päihdetyön ajankohtaisista asioista tiedottaminen, edunvalvonta (kannanotot ja tiedotteet), kunnallisten päättäjien informoiminen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Ylöjärven kaupungin mielenterveysneuvosto on kaupungin ja sen alueella asuvien

mielenterveysongelmaisten, heidän järjestöjensä ja omaistensa

yhteistyöelin. Mielenterveysneuvoston tehtävänä on seurata väestön psyykkistä hyvinvointia Ylöjärven kaupungissa, edistää mielenterveysalan järjestöjen ja kaupungin sekä muiden viranomaisten yhteistoimintaa Ylöjärvellä, seurata mielenterveysongelmaisille tarkoitettujen julkisten palvelujen tasoa ja saatavuutta, tehdä mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia perusturvalautakunnalle ja muille kaupungin toimielimille,

antaa pyydettäessä lausuntojaan perusturvalautakunnalle ja käsitellä muita toimialaansa kuuluvia perusturvalautakunnan antamia tehtäviä.

 

Länsi-Pohjan Alueellisen Mielenterveys- ja päihdeneuvoston toiminnan tarkoituksena on toimia alueen väestön psyykkisen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistämiseksi sekä vaikuttaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen mahdollisimman asiakaslähtöiseksi. Neuvosto tekee ehdotuksia mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Neuvoston tarkoituksena on toimia alueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottajien, käyttäjien ja heidän omaistensa yhteistyöfoorumina.

 

Neuvoston kokoonpanoon kuuluu edustus alueen mielenterveys- ja päihdejärjestöistä, palveluiden käyttäjistä, mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiltä, kuntien luottamushenkilöitä,  shp:n psykiatrian edustus ja seurakuntien mielenterveys- ja päihdetyön edustaja.

 

Länsi-Pohjan Mielenterveys- ja päihdeneuvoston keskeisiä tehtäviä on mm. tuoda kokemusasiantuntijoiden ja palveluiden käyttäjien ääni kuuluviin, edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, seurata alueen väestön psyykkistä hyvinvointia, seurata alueen päihdeoloja (päihteiden saatavuutta ja käyttöä, päihdehaittoja) ja niiden muutoksia, kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä mielenterveys- ja päihdetyön alueella, seurata mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti, tehdä mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevia kehittämisehdotuksia alueen kunnille ja palvelujen tarjoajille ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille.

Tampereen kaupungissa toimii mm. vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja maahanmuuttajaneuvosto. Nämä neuvostot ovat toimineet vuosia ansiokkaasti esim. edistäen ja seuraten edustamansa kuntalaisryhmän saamia palveluja ja tasa-arvon edistymistä yhteiskunnassa.

Yhteenvetona voisi todeta, että Tampereen Mielenterveys- ja päihdeneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Sen muita tehtäviä voisi olla mm. edistää kaupungissa päihde – ja mielenterveystyötä tekevien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kaupungin päättäjien yhteistoimintaa, seurata kaupunkilaisten päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden kehitystä, seurata kaupunginhallinnon päätöksenteon päihde- ja mielenterveysvaikutuksia, edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökohtien huomioimista kaupungin päätöksenteossa, tehdä suunnitelmia, aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, seurata kaupungin päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumista, osallistua päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivittämiseen, huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, seurata väestön psyykkistä hyvinvointia, pohtia ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde – ja mielenterveystyön alueella, seurata päihde- ja mielenterveyspalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti (Mieli), tehdä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille ja hoitaa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille määräämät tehtävät.

 

Esitän, että Tampereen kaupunkiin perustetaan laaja-alainen Mielenterveys- ja päihdeneuvosto, jonka tehtävänä on mm. edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa sekä heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Neuvoston tehtävät ja kokoonpano tulee määrittää Tampereen alueen tilanteen mukaan huomioiden edellä mainitut tehtävät. Muiden kaupunkien kokemuksia mielenterveys- ja päihdeneuvostoista voidaan hyödyntää neuvoston asettamisessa.

Tampereella 16.5.2016

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite toimenpiteistä koskien Tampereen kaupungin pääpankki Nordeaan kohdistuneita veroparatiisi- epäilyjä

Uudeksi Tampereen kaupungin ja samalla Tampereen Veden pääpankiksi valittiin heinäkuussa 2015 kilpailutuksen perusteella Nordea Pankki Suomi Oyj. Siihen asti Tampereen kaupungin pääpankkina oli toiminut Danske Bank Oyj. Nordean kautta kulkee käytännössä kaikki kaupungin rahaliikenne.

Ylen MOT- ohjelman mukaan Nordean Luxemburgin-yksikkö olisi vuosina 2004- 2014 perustanut asiakkailleen lähes 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille. Ohjelman mukaan Nordea on Ruotsin finanssivalvonnan varoituksista huolimatta toiminut aktiivisesti veroparatiiseissa.  Ruotsin finanssivalvonnan mukaan Nordean käyttäytyminen on ollut ongelmallista myös rahanpesun valvonnassa ja finanssivalvonta on varoittanut Nordeaa kahdesti siihen liittyvistä puutteista.  Vuosi sitten Ruotsin finanssivalvonta langetti Nordealle asian vuoksi yli viiden miljoonan rangaistusmaksun.  

Sunnuntaina 3.4.2016 julkaistiin mittava tietovuoto julkisuuteen veroparatiisimaihin perustettuja yhtiöitä ja niiden omistajia ympäri maailmaa. Panamalaisesta lakifirmasta vuodettiin tutkiville toimittajille 11 miljoonaa asiakirjaa. Panamalaiselta lakiasiaintoimistolta vuodetut asiakirjat paljastavat yritysten ja yksityishenkilöiden kiertäneen veroja veroparatiisien avulla.

Suomessa Panama-vuodon keskiössä on ollut Nordea. Ruotsissa markkinaviranomainen FSA ilmoitti aloittavansa tutkinnan Nordean Luxemburgin yksikön toimista yhdessä Luxemburgin viranomaisten kanssa. Tietovuodon mukaan mm. Suomessa toimiva Nordea on ollut keskeisesti mukana veroparatiisijärjestelyissä Panamassa. Panama-asiakirjoista paljastuneet ruotsalaispankki Nordean veroyhtiöjärjestelyt ovat aiheuttaneet suuttumusta niin Suomessa kuin Ruotsissa. Useat suomalaiset ja ruotsalaiset asiakkaat ovat jo ilmoittaneet vaihtavansa pankkia. Myös poliittiset tahot ovat järkyttyneet uutisesta, mm. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa, ettei SDP voi olla tällaisen pankin asiakas. Uutisten mukaan useiden maiden viranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan näiden Panama-asiakirjojen takia. Keskusrikospoliisi KRP:n mukaan Suomen poliisi aikoo käydä verottajan kanssa läpi eilen paljastuneen laajan tietovuotoaineiston.

Esitän, että Tampereen kaupungin tulee ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin, mikäli Nordea- pankkia koskevat epäilyt osoittautuvat tosiksi. Lisäksi Tampereen kaupungin tulee selvittää, millä edellytyksillä kaupunki voi vetäytyä Nordean kanssa tehdystä pankkipalvelusopimuksesta ja tuleeko Tampereen kaupungille sanktioita mahdollisesta sopimuksesta vetäytymisestä. Nämä kysymykset kiinnostavat kaikkia Tampereen kuntalaisia tällä hetkellä. Pankkitoimintojen, rahaliikenteen ja sijoitusten tulee täyttää eettiset ja moraaliset periaatteet.



Tampereella 11.4.2016



Aila Dündar- Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite Autonvaihtoviikot- kampanjan käynnistämiseksi Tampereen seudun joukkoliikenteessä

Föli eli Turun seudun joukkoliikenne aloitti helmikuun alussa 2016 Autonvaihtoviikot-kampanjan. Tarkoituksena on saada ihmiset vaihtamaan oma autonsa bussiin. Houkutukseksi tarjotaan ilmaista Föli- matkakorttia, johon on ladattu 20 euron edestä matkoja. Kampanjan tarkoituksena on, että joukkoliikenteestä tulisi yhä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle ja että kampanjalla saadaan paljon uusia asiakkaita. Tavoitteena on myös, että uudet asiakkaat lataavat korttinsa uudestaan. Kampanjan ehtojen mukaan ilmaiseen Föli- matkakorttiin ja 20 euron lahjakorttiin on oikeutettu, jos on täyttänyt 18 vuotta eikä ole matkustanut matkakortilla Turun seudun joukkoliikenteen bussilla Föli- liikenteen alettua heinäkuussa 2014.  Kampanjassa Föli- alueella asuva aikuinen, jolla ei ollut vielä Föli-korttia, sai tilata maksutta kortin suoraan kotiinsa. Korttiin oli ladattu valmiiksi 20 euron arvosta matkaoikeutta. Ilmaisen bussikortin voi tilata Fölin nettisivuilta kampanja voimassaolon aikana. Föli eli Turun seudun joukkoliikkenne toimii Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa, Liedossa ja Ruskolla.

 

Fölin nettisivujen mukaan Turun seudun joukkoliikenne eli Föli tavoitti suuren määrän uusia bussin käyttäjiä Autonvaihtoviikot- kampanjallaan. Seitsemän viikon ajan 9.2.–27.3.2016 käynnissä ollut kampanja oli odotettua huomattavasti suurempi menestys; korttitilauksia tuli kaikkiaan noin 18 500 kappaletta. Johtuen suuresta tilausmäärästä uudet asiakkaat joutuvat odottamaan joitakin viikkoja ennen kuin kaikki tilatut kortit on postitettu.

Kampanjan vaikutuksia arvioidaan seuraamalla muun muassa, onko kampanjassa myönnettyjä kortteja ladattu uudelleen.

 

Esitän, että Tampereen kaupungin seudun joukkoliikenne aloittaa Autonvaihtoviikot- kampanjan Turun seudun joukkoliikenteen tavoin. Kampanjalla saadaan lisää matkustajia ja uusia asiakkaita joukkoliikenteeseen ja pitkällä tähtäimellä lisää lipputuloja. Tulojen avulla voidaan tulevaisuudessa panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Näin kampanja hyödyttää lopulta kaikkia Tampereen seudun kuntalaisia, vaikka kampanjan idea kohdistuu uusiin asiakkaisiin.

 

Tampereella 11.4.2016

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Tove Jansson- nimikkopuiston perustamisesta Tampere- talon läheisyyteen

23.4.2014 julkistettiin tieto, että Muumilaakso saa uudet tilat Tampere- talosta. Muumilaakson muutto sopii hyvin Tampere-talon remontti- ja laajennushankkeeseen, jonka yhteydessä talon aula- ja ravintolatilat uusitaan täysin. Muumilaakso sijaitsee tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa Tampereen taidemuseon alakerrassa. Uudet tilat mahdollistavat kokoelman nykyaikaisen ja laajemman esittelyn. Muumilaakso avautuu yleisölle 9.5.2017 tämänhetkisen tiedon mukaan.

Muumilaakso on Muumihahmojen luojan, kirjailijan ja kuvataiteilijan Tove Janssonin(1914- 2001) alkuperäisiä muumiteoksia esittelevä taidemuseo. Sen ainutlaatuiseen kokoelmaan kuuluu liki 2 000 piirrosta ja maalausta sekä nelisenkymmentä Tuulikki Pietilän rakentamaa kolmiulotteista kuvaelmaa.

Ajatus muumikokoelman sijoittamisesta Tampere-talon yhteyteen syntyi Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen nimeämässä ”Tove 100 ja Muumit” -työryhmässä, joka kävi läpi kaikkiaan toistakymmentä sijaintivaihtoehtoa. Päätös sijoittaa Muumilaakso Tampere- taloon oli loistava ja erittäin perusteltu. Tampere-talolla on vuosittain merkittävä tulovaikutus Tampereen talousalueelle. Talossa 2015 järjestetyt tapahtumat toivat alueelle yhteensä 35 miljoonaa euroa. Asiakkaat ovat arvioineet Tampere-talon jo seitsemättä kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi kongressitaloksi.

 Tampere-taloon hanke tuo paljon uutta. Aulatasossa ja kellarikerroksessa tilat remontoidaan Muumilaakson käyttöön. Muumilaakso saa kolme kertaa aiempaa suuremmat tilat, yhteensä 1 500 neliömetriä. Lisäksi näyttelytilan yhteyteen rakennetaan työpajatila. Aulaan sijoitetaan Muumilaakson ja Tampere-talon yhteinen myymälä sekä uutena ideana toteutettava Tove Janssonin lukukirjasto. Lukukirjasto on ilmainen ja avoin kaikille. Ei ole liioiteltua sanoa, että Muumilaakson kokoelma on arvokas kansallisaarre, joka tulee tuomaan paljon kotimaisia kuin kansainvälisiäkin vieraita. Talon yhteyteen suunniteltu kansainvälisesti tunnettu Marriott- hotelli tukee myös erinomaisesti Muumilaaksossa käyviä turisteja.

Ottaen huomioon Tampere- talon merkityksen Tampereelle ja koko Suomelle sekä Muumilaakson kokoelman merkityksen maailmanlaajuisesti, tulisi Tove Janssonille nimetä oma nimikkopuisto Tampereelle. Mikä olisikaan parempi kohde kuin Tampere- taloa ympäröivä Sorsapuisto? Sorsapuisto valmistui 1930- luvulla, nykyisellään se on 4,2 hehtaarin kokoinen vapaa-ajanviettopaikka ja virkistysalue. Keskellä Sorsapuistoa on lampi, jolla viihtyy paljon lintuja sekä hanhia ja joutsenia. Sorsapuisto on ollut vuosikymmenten ajan lapsiperheiden suosiossa myös tavallista monipuolisemman leikkivälineistönsä ansiosta sekä laajan viihtyisän puistoalueen johdosta. Leikkialueet sijoittuvat eri puolille puistoa. Alueella on aiemmin ollut vuonna 1956 perustettu lasten liikennepuisto ja kahluuallas liukumäkineen.

 

1930-luvun alussa Tammelanlammin ympärille rakennettiin työttömyystöinä virkistysalue. Tammelanlampeen istutettiin 1930-luvulla kesyjä sorsia, minkä johdosta lampea alettiin kutsua Sorsalammeksi.

Muumitarinoiden hahmot ja Muumilaakson miljöö sopisivat erittäin hyvin Sorsapuistoon sekä leikkialueiden ja-  välineiden hahmoiksi. Muumien kotipaikka Muumilaakso on idyllinen ja rauhallinen paikka, jossa eletään sovussa ympäröivän luonnon kanssa.

Tampereen kaupungin tulisi kysyä Janssonin hahmojen ja nimen oikeudet omistavalta Moomin Characters – yhtiöltä ja Janssonin perikunnalta lupaa nimikkopuiston perustamiseksi Tampere- talon ympäristöön.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Tove Jansson- nimikkopuiston perustamiseksi Tampere- talon läheisyyteen, esim. Sorsapuistoon.

 

Päätökset pitää tehdä oikeassa mielenvireessä ja mieluiten nopeasti, ettei vire mene ohi.

 -Vilijonkka-

 

Tampereella 15.2.2016

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen keskustorilla – ja tilojen löytämiseksi Huoltsulle

Tampereen Keskustorin tilanne on viime vuosina ollut huolestuttava, erityisesti kesäisin. On paljon juopuneita, sammuneita eri-ikäisiä ihmisiä: rähinöintiä, roskaamista, metelöintiä, häirintää ja väkivaltaa sekä omaisuuden rikkomista. Tampereen kaupunginhallitus päätti viime vuonna Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan Tampereen kaupunki maksaa kesän 2015 ajan kahden poliisin palkan. Kesä–syyskuun kestävä kokeilu maksoi 35 000 euroa. Näiden kahden poliisin työn painopisteenä oli Keskustorin ja koko keskustan alueen järjestyksen valvonta. Tampereen Keskustorin kioskin seutu on ollut varsinkin kesäisin kaikkea muuta kuin viihtyisä oleskelupaikka kaupunkilaisille. Ongelman ovat nostaneet esiin vuodesta toiseen myös yrittäjät, ja asia on puhuttanut valtuustoa monta kertaa. Poliisit eivät kuitenkaan olleet Keskustorilla jatkuvasti, sillä tehtäviin kuului monipuolista poliisityötä ja myös hälytystehtäviä. Kyseessä oli kokeilu.

Poliisien palkkaaminen kunnan varoilla on ehkä ongelmallista, koska poliisin toiminta on valtion vastuulla ja valtion tulisikin antaa toimintaan riittävä rahoitus.

Monet kaupunkilaiset kuitenkin kokevat Keskustorin levottomaksi. Erityisesti lapset, lapsiperheet ja vanhukset kokevat torilla liikkumisen epämiellyttäväksi ja jopa pelottavaksi. Levottomuus on ongelma myös alueen yrittäjille. Ongelmista on tullut paljon palautetta. Sosiaalityön merkitystä torialueen ongelmien ratkaisussa ei saa unohtaa. Etsivää sosiaalityötä tulee myös vahvistaa Tampereen keskustan alueella sekä tulee kehittää uusia yhteistyömuotoja poliisin kanssa. Keskustelun seurauksena kaupunki perusti Vuolteenkadulle päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsun vuonna 2013. Huoltsu on matalan kynnyksen paikka, johon voi tulla myös päihtyneenä. Kaupunki on myös antanut avustusta yhden etsivän työparin palkkaamiseen A-klinikan Matalaan, joka tarjoaa palveluja huumeiden- ja sekakäyttäjille.

 

Aamulehti uutisoi 17.8.2015, että Tampereen keskustan ostopoliisi on jäämässä kokeiluksi – kaupunki haluaa valtion palkkaavan lisää poliiseja. Tampereen kaupungin tiedottaminen päättäjiin päin on puutteellista. Tämäkin uutinen luki Aamulehdessä. Kuntalaiset ovat kyselleet, ymmärtävätkö Tampereen päättäjät, miten suuresta ongelmasta Keskustorin häiriköinnissä on kyse. Allekirjoittanut on tehnyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen kitkemiseksi Tampereen ydinkeskustasta. Viimeksi jätin valtuustoaloitteen julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen keskustorilla 18.8.2014. Se käsiteltiin valtuustossa 11.5.2015.

Jätin valtuustoaloitteen samasta aiheesta 13.6.2011. Tampereen kaupunginvaltuusto palautti kokouksessaan 16.1.2012 tämän valtuustoaloitteeni julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Valtuusto päätti, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ja että vartijoiden käyttö on mahdollista yleisillä paikoilla esim. Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti.

Jätin 18.6.2012 vielä aloitteen, jossa vaadin Tampereen kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin siten, että valtuustoaloitteeni tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn saman kesän aikana ja että Tampereen kaupunki panostaa kaupungin turvallisuuteen päivittämällä turvallisuusohjelman ja varaamalla määrärahan sen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Vastaukseksi sain, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä ei erikseen ole varattu määrärahaa turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutukseen.

Esitin valtuustoaloitteessani, että Tampereen kaupunki turvaa keskustorin turvallisuuden ja siisteyden varaamalla riittävän määrärahan välttämättömien toimenpiteiden suorittamiseksi ja että kaupunginvaltuutettuja pidetään ajan tasalla Keskustorin tilanteesta ja toimenpiteistä turvallisuuden ja siisteyden suhteen ja että kaupunki ostaa vartijoita ja toripoliiseja Keskustorin alueelle. Esitin, että toimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi, myös yrittäjien kokemukset tulee ottaa huomioon.

Tampereen kaupunki kysyi keväällä 2014 kuntalaisilta, mitä mieltä he ovat päihteistä, tupakasta ja rahapeleistä. Reilusti yli puolet 1 500 vastaajasta oli sitä mieltä, että Tampereella alkoholia käytetään ihan liikaa. Tampereen kaupungin teki kyselyn osana valtakunnallista Paikallinen alkoholipolitiikka -toimintaa. Haitat näkyvät erityisesti keskustassa, selvitetään kaupungin tiedotteessa. Suuri osa vastaajista vaatii, että alkoholin myynnissä päihtyneille pitää olla entistä tiukempi. Tämä koskee Tampereen ravintoloita ja kauppoja. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että alaikäisten alkoholin ja huumeiden käyttöön samoin kuin tupakointiin ja nuuskaamiseen pitää puuttua. Kyselyn perusteella vastaajista lähes kolmasosa oli havainnut viimeisen vuoden aikana tilanteen, jossa myyjä ei ollut tarkastanut nuorelta näyttävän henkilön ikää, kun tämä osti alkoholia tai tupakkaa.

 Kysely tehtiin Tampereella ensimmäistä kertaa. Tarkoitus oli kartoittaa kaupunkilaisten asenteita kerran vuodessa ja selvittää, miten asenteet muuttuvat. Alkoholin käytön rajoituksia tamperelaiset kaipaavat erityisesti puistoihin ja lasten leikkipaikkojen läheisyyteen. Myös Keskustorilla, Koskipuistossa ja Kuninkaankadulla pitäisi pistää rajat päihteiden käytölle. Kyselyssä nousi esiin myös epäsiisteys ja yleiset järjestyshäiriöt, joita aiheutuu päihteiden käytöstä. Jotta näitä häiriöitä voitaisiin karsia, vastaajat toivoivat lisää poliiseja ja enemmän rahaa esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön ja katupartiointiin. Vastaajista noin 60 prosenttia oli huolissaan myös läheistensä juomisesta

 Saadut vastaukset eivät tuoneet mukanaan mitään uutta. Esimerkiksi roskaaminen, Keskustori, julkijuopottelu ja alkoholin myyminen päihtyneelle ovat asioita, jotka ovat olleet kaupungin tiedossa jo aiemminkin. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja toteuttamisessa.

 

Turvallisuutta ja järjestystä voidaan parantaa vartijoiden ja poliisien avulla. Näillä keinoilla ei voida kuitenkaan ratkaista sosiaalisia ongelmia. Ennaltaehkäisy on tärkeää. Etsivää sosiaalityötä tulee myös vahvistaa Tampereen keskustan alueella sekä tulee kehittää uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa: poliisin, sosiaalityöntekijöiden, järjestöjen, kolmannen sektorin sekä seurakunnan kanssa.

Monet ovat asunnottomia, joten heitä tulisi auttaa ja tukea saamaan asunto, esim. sosiaalisen isännöinnin piirissä. Kaikilla on kuitenkin ihmisarvo ja se pitää tunnustaa. Katukuvassa näkyvä ilmiö on sosiaalinen ongelma, jota ei ratkaista syrjimällä vaan auttamalla. Taustalla vaikuttavat todelliset yhteiskunnalliset ongelmat: asunnottomuus, alkoholismi/huumeet, työttömyys tai syrjäytyminen. Kun nämä ongelmat vähenevät, myös levottomuus, turvattomuus ja epäsosiaalinen käytös vähenee.

Tampereen kaupunki perusti päivätoimintakeskus Huoltsun alkuvuodesta 2013 ja sen toiminta on vakiintunut osaksi päihteiden ongelmakäyttäjien arkea. Päiväkeskuksessa päihteiden ongelmakäyttäjä voi ruokailla, peseytyä ja huoltaa vaatteita. Keskuksessa saa myös neuvontaa terveys- ja sosiaalipalveluista. Kaupunki järjestää päivätoimintakeskuksessa eri yhteistyötahojen kanssa virike- ja ryhmätoimintaa. Asiakkaiden ja henkilökunnan yhteistyöhön kuuluvat myös viikoittaiset yhteisökokoukset. Huoltsulla käy päivittäin noin 50 asiakasta. Asiakkaat voivat olla päivätoimintakeskuksessa päihtyneinä, mutta päihteiden käyttö sisätiloissa on kiellettyä. Päivätoimintakeskus on avoinna maanantaista perjantaihin. 

Huoltsu joutuu siirtymään uuden Ratinan kauppakeskuksen alta Vuolteenkadulta maalis-huhtikuun vaihteessa 2016. Kaupungin tilakeskus etsii Huoltsulle uutta paikkaa. Noin 300–400-neliöisen tilan on oltava katutasossa Tampereen valtatien, Satakunnankadun, Rautatienkadun ja Hämeenpuiston välisellä alueella. Syksyllä 2015 kaupungin Tilakeskus sai tarjouksen Puutarhakadun ja Näsilinnankadun kulmassa sijaitsevasta tilasta. Alueen taloyhtiöt ja yrittäjät päätyivät toimittamaan kaupungille adressit Huoltsun tuloa vastaan. Tilat vuokrattiin sitten toiselle taholle.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta; myös vartijoiden käyttö tulisi olla mahdollista. Lisäksi esitän, että Huoltsulle etsitään sopivat tilat keskusta-alueelta mahdollisimman pian.

Tampereella 15.2.2016

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite varausmaksujen poistamisesta Tampereen kaupungin kirjastoissa

Kaikissa Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikoissa aineiston varaaminen on maksullista seuraavasti:

*Tampereen kaupunginkirjaston omasta aineistosta 1 € / varaus.

*Muusta PIKI -yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta kuljetettavan varauksen maksu kaikilta asiakkailta on 2,00 € / varaus

*Varausmaksua ei peritä Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastojen omasta aineistosta eikä alle 15-vuotiailta.

Monet kaupungit ovat luopuneet kirjastojen varausmaksuista. Esim. pääkaupunkiseudun HelMet- kirjastoissa Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla varausmaksuista luovuttiin jo keväällä ja kesällä 2014.  Helsingin kaupunginkirjasto seurasi perässä, jossa myös luovuttiin varausmaksujen perimisestä 1.1.2015 lähtien. Tänä syksynä myös Mikkelin kirjastossa luovuttiin varausmaksusta lokakuussa. Sen sijaan noutamattomista varauksista peritään yhä euron suuruinen maksu.

Kirjastolain (4.12.1998/904) 1 §:n mukaan Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastolain 4 §:ssä säädetään maksuttomuudesta seuraavasti:

”Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. ”

Nykyinen varausmaksu asettaa siis kirjaston eri käyttäjäryhmät epätasa-arvoiseen asemaan lainaamisen osalta. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville tasasuuruinen varausmaksu muodostaa merkittävän esteen kirjastonkäytölle ja aineiston varaamiselle. Varausmaksun poistaminen tukee kirjaston aineiston lainaamista juuri niissä asiakasryhmissä, jotka ehkä eniten tarvitsevat kirjaston palveluita.

Maksuttomat varaukset edistävät kirjastonkäyttäjien tasa-arvoa.  Lähikirjastojen asiakkaat joutuvat tilaamaan enemmän aineistoa kuin aluekirjastojen asiakkaat. Muut kuin suomenkieliset asiakkaat joutuvat nykytilanteessa maksamaan lähes kaiken omankielisen aineiston lainaamisesta. Tämä koskee sekä suhteellista osuuttaan jatkuvasti kasvattavaa maahanmuuttajaväestöä kuin esim. ruotsinkielistäkin väestöä . Varausmaksujen poistamisen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon varausten sujuvan itsepalvelunoudon ja kassatoimintojen vähentymisestä seuraavat säästöt. Korttimaksuista perittävät kulut ovat merkittävä tekijä, kun kyse on hyvin pienistä kokonaissummista.

Esitän, että Tampereen kaupunki luopuu kirjastoaineistojen varausmaksuista Tampereen kaupungin kirjastoissa.

Tampereella 14.12.2015

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)