Vaalit on nyt sitten ohi. Loppukiri täällä Tampereella oli kova, mutta SDP jäi 370 äänen päähän kaupungin ykköspaikasta; sen vei taas kokoomus. Saimme kuitenkin yhden paikan lisää valtuustoon. Tällä hetkellä näyttäisi myös siltä, että valtuustoon tuli tunnelia vastustava enemmistö.
Omalta osaltani vaalit menivät hienosti. Sain 1098 ääntä, enemmän kuin koskaan.
Näin vahvalla valtakirjalla on hyvä tehdä töitä valtuustossa tamperelaisten hyväksi seuraavat neljä vuotta.
Sydämelliset kiitokset äänestäjilleni, tukijoille, ehdokas-kollegoille sekä perheelleni !
tiistai 30. lokakuuta 2012
lauantai 27. lokakuuta 2012
Mielenterveysongelmista kärsivien leimautumisesta on päästävä eroon
Suuri osa mielenterveysongelmista kärsivistä, mielenterveyskuntoutujista ja heidän omaisistaan kärsii leimautumisesta eli stigmasta. Stigma eli leima tarkoittaa häpeää, poikkeavuutta, syrjintää; se on nykypäivänäkin olemassa ilmentyen negatiivisina ja ennakkoluuloisina asenteina mielenterveysongelmista kärsiviä ja heidän omaisiaan kohtaan. Mielen sairauksiin liittyy myyttisiä käsityksiä, myös pelko aggressiivisuudesta ja arvaamattomuudesta. Erityisesti skitsofreniaa sairastavia pelätään, vaikka todellisuudessa erittäin pieni osa heistä on aggressiivisia, pikemminkin hiljaisia ja eristäytyneitä. Leimautuminen aiheuttaa masennusta, yksinäisyyttä, eristäytymistä, itsearvostuksen puutetta, häpeää, syrjäytymistä ja arvottomuuden tunnetta. Leimautumisen pelko ja lääkkeiden painottaminen terapian sijaan saattaa estää avun ja hoidon hakemista, kuntoutumista ja siten pahentaa entisestään tilannetta. Omaiset saattavat salata läheisensä sairauden ja kokevat syyllisyyttä tämän sairastumisesta. Monet lastensuojelun asiakkaat eivät uskalla pyytää apua psyykkisiin ongelmiinsa, koska pelkäävät niitä käytettävän heitä vastaan. Lisäksi ajatellaan, että mielen häiriön voi ehkäistä esim. tahdonvoimalla, ryhdistäytymällä tms. Mielenterveyskuntoutujien työllistymismahdollisuudet ovat edelleen heikot. Monet työnantajat ovat haluttomia palkkaamaan mielenterveyskuntoutujia; töihin palaavalle tulisi järjestää työpaikalla "pehmeä lasku" työtehtäviin.
Mielenterveysongelmista kärsivistä puhutaan usein samana ryhmänä, sairaat tasapäistetään eikä heitä nähdä yksilöinä. Diagnooseja on hyvin erilaisia : vakavasti masentuneita, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia, skitsofreenikkoja. V. 2010 eläkkeelle jäi masennuksen vuoksi liki 4000 ihmistä. Masennuksen aiheuttamat kokonaiskulut on arvioitu liki 2 miljardiksi euroksi vuodessa ja n. 120 000 työikäistä suomalaista on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella mielenterveysperäisen työkyvyttömyyden takia. Vuosittain ollaan
mielenterveysongelmien vuoksi sairauslomalla yli neljä miljoonaa päivää.Yhteiskunnan panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat riittämättömät. Hoitamaton vakava masennus voi johtaa itsemurhaan. Itsemurhaan kuolee vuosittain 900 - 1 000 suomalaista. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat EU:n suurimpia. Itsemurhien vähentämiseksi ei ole Suomessa käynnistetty kansallista tutkimus- ja ehkäisyohjelmaa, tällainen tarvitaan nopeasti yhteiskuntaamme. Erillinen mielenterveys- ja päihdepalvelulaki on myös välttämätön, koska nämä palvelut jäävät kuntien tärkeysjärjestyksessä helposti viimeiseksi ja usein järjestämättä. Lisäksi mielenterveyden kriisien helpottamiseen tarvitaan valtakunnallinen, kolminumeroinen henkisen hädän puhelinpalvelu, johon ahdingossa olevat ihmiset voisivat soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Tällainen numero helpottaisi myös 112-numerossa vastaavien hätäkeskuksien ruuhkaa ja ohjaisi merkittävän osan hätäpuheluista suoraan oikeaan osoitteeseen. Mielenterveysongelmista kärsivillä on samanlaiset ihmisoikeudet kuin muillakin ihmisillä. Tämä tulee näkyä myös teoissa, ei pelkästään puheissa.
Mielenterveyden keskusliitossa pyrimme antamaan oikeaa tietoa mielenterveyskuntoutujista ja heidän asemastaan yhteiskunnassamme unohtamatta heidän omaisiaan ja läheisiä.
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyspotilaiden,- kuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö
Mielenterveysongelmista kärsivistä puhutaan usein samana ryhmänä, sairaat tasapäistetään eikä heitä nähdä yksilöinä. Diagnooseja on hyvin erilaisia : vakavasti masentuneita, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia, skitsofreenikkoja. V. 2010 eläkkeelle jäi masennuksen vuoksi liki 4000 ihmistä. Masennuksen aiheuttamat kokonaiskulut on arvioitu liki 2 miljardiksi euroksi vuodessa ja n. 120 000 työikäistä suomalaista on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella mielenterveysperäisen työkyvyttömyyden takia. Vuosittain ollaan
mielenterveysongelmien vuoksi sairauslomalla yli neljä miljoonaa päivää.Yhteiskunnan panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat riittämättömät. Hoitamaton vakava masennus voi johtaa itsemurhaan. Itsemurhaan kuolee vuosittain 900 - 1 000 suomalaista. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat EU:n suurimpia. Itsemurhien vähentämiseksi ei ole Suomessa käynnistetty kansallista tutkimus- ja ehkäisyohjelmaa, tällainen tarvitaan nopeasti yhteiskuntaamme. Erillinen mielenterveys- ja päihdepalvelulaki on myös välttämätön, koska nämä palvelut jäävät kuntien tärkeysjärjestyksessä helposti viimeiseksi ja usein järjestämättä. Lisäksi mielenterveyden kriisien helpottamiseen tarvitaan valtakunnallinen, kolminumeroinen henkisen hädän puhelinpalvelu, johon ahdingossa olevat ihmiset voisivat soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Tällainen numero helpottaisi myös 112-numerossa vastaavien hätäkeskuksien ruuhkaa ja ohjaisi merkittävän osan hätäpuheluista suoraan oikeaan osoitteeseen. Mielenterveysongelmista kärsivillä on samanlaiset ihmisoikeudet kuin muillakin ihmisillä. Tämä tulee näkyä myös teoissa, ei pelkästään puheissa.
Mielenterveyden keskusliitossa pyrimme antamaan oikeaa tietoa mielenterveyskuntoutujista ja heidän asemastaan yhteiskunnassamme unohtamatta heidän omaisiaan ja läheisiä.
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyspotilaiden,- kuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö
Valtuutetut voivat päätöksillään vähentää lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä - jos yhteistä halua löytyy
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta ( lanula ) käsitteli säästöohjelmaa ylimääräisessä kokouksessaan
28.5.2012 vuodelle 2012 asetetun säästövelvoitteen saavuttamiseksi.
Nuorten palveluille asetettu säästötavoite on 4,6 miljoonaa euroa.
Säästöehdotukset sisälsivät mm. seuraavaa:
Perusopetuksesta otetaan 1,5 milj. euroa toimintaa tehostamalla. Tällä on vaikutuksia palvelujen
laatuun. Kunnallisesta varhaiskasvatuksesta leikataan 500 000 euroa, ostopalveluja ja yksityisen
hoidon tukea leikataan 830 000 eurolla. Tampere-lisää leikataan 400 000 eurolla siten, että
elokuun 2012 alusta Tampere- lisään ovat oikeutettuja vain alle 2-vuotiaat lapset ( nyk.alle 3v.).
Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluja leikataan yhteensä 362 000 eurolla supistamalla
henkilöstömenoja ja karsimalla muita menoja sekä pienentämällä suun terveydenhuollon menoja
2 %.
Lisäksi psykososiaalisen tuen palveluita leikataan yhteensä 914 000 eurolla supistamalla
perhetyötä, ohjaamalla ryhmäperhetyötä järjestöjen hoidettavaksi, muuttamalla Pikku-Nopeiden
palvelujen laajentamissuunnitelmaa, keventämällä Raholan ja Leinolan perhetukikeskusten
toiminnan palvelurakennetta sekä supistamalla päihdekasvatuksen ja –koulutuksen tilausta.
Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelutyö on erittäin tärkeää enneltaehkäisevää
työtä, josta säästäminen kostautuu myöhemmin moninkertaisina menoina lapsiperheiden syrjäytyessä.
Esitin Tero Mattilan kannattamana, että säästöistä luovutaan lanulan osalta ja että etsitään lanulan
suuruinen säästömäärä Tampereen kaupungin investoinneista, niiden suunnittelurahoista:
Rantaväylän tunnelin ( 6,5 milj.euroa ) ja Tampereen Kansi ja Areenan suunnittelurahoista.
Mainittakoon, että osa säästöesityksistä rikkoi valtuustoryhmien välistä budjettisopimusta.
Hävisimme äänestyksen 7-2.
Jättämällä eriävän mielipiteen päätökseen halusimme irtisanoutua päätöksen tuhoisista vaikutuksista.
Lisäksi lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan kokouksessa 13.9.2012 ensi vuoden vuosisuunnitelmaa
hyväksyttäessä esitin Tero Mattilan kannattamana, että Nuorisokahvila Uniikki säilytetään ja että 131.000
euroa lisätään nuorisokahvila Uniikin toiminnan rahoitukseksi.
Tällä kertaa lautakunta hyväksyi esitykseni yksimielisesti. Jos virkamies-esitys olisi mennyt läpi,
Nuorisokahvila Uniikin toiminta olisi lakannut Verkatehtaankadulla tähän vuoteen.
torstai 25. lokakuuta 2012
Valtuustoaloite koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta vuoden 2013 alusta
Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta edellytti 25.2.2010 oppilasverkon kehittämissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että kouluverkon aiheuttamat muutokset otetaan huomioon koulujen piharatkaisuissa ja koulutien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Tampereen koulujen liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 käsiteltiin lautakunnassa 25.11.2010. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettiin useita koulujen lähiympäristöihin
liittyviä rakentamistoimenpiteitä, joilla on tarkoitus parantaa koululaisten koulureittejä ja saattoliikennettä.
Lautakunta edellytti lisäksi, että liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle lukuvuoden 2012-2013 alkuun mennessä.
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 11.10.2012 kokouksessaan koulujen liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutustilannetta.
Toimenpiteitä on tehty, mutta toteuttamatta ovat mm. seuraavat toimenpiteet :
Amurin koulu: Koko Sepänkadun saneeraus, katusuunnitelman mukaisesti, on vielä toteuttamatta.
Johanneksen koulu: Erkkilänkadun / Peltokadun liittymä sekä Erkkilänkadun ja Kullervonkadun kevyen liikenteen väylä.
Nekalan koulu : Jokipohjantien liittymien korottaminen kevyen liikenteen väylällä.
Sammon koulu / Järvensivun koulu :
Koulureitin Järvensivulta Sammon kouluun parantamistoimenpiteet ovat toteuttamatta. Nämä toimenpiteet on aiottu toteuttaa vaiheittain vuosina 2013-2014.
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnalle merkittiin tiedoksi 11.10. 2012 koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutustilanne sillä toteamuksella, että loput pyritään toteuttamaan vuosina 2013-2014 vuosittaisten talousarvioiden antamien mahdollisuuksien puitteissa.
Esitän, että Tampereen kaupunginvaltuusto varaa talousarviossaan vuodelle 2013 määrärahat koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi siten, että koulujen ympäristön liikenneturvallisuuden varmistamiseksi toimenpiteisiin ryhdytään heti vuoden 2013 alusta ja että lautakunnalle annetaan asiasta tilannekatsaus.
Tampereella 22.10.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Tampereen koulujen liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 käsiteltiin lautakunnassa 25.11.2010. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettiin useita koulujen lähiympäristöihin
liittyviä rakentamistoimenpiteitä, joilla on tarkoitus parantaa koululaisten koulureittejä ja saattoliikennettä.
Lautakunta edellytti lisäksi, että liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle lukuvuoden 2012-2013 alkuun mennessä.
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 11.10.2012 kokouksessaan koulujen liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutustilannetta.
Toimenpiteitä on tehty, mutta toteuttamatta ovat mm. seuraavat toimenpiteet :
Amurin koulu: Koko Sepänkadun saneeraus, katusuunnitelman mukaisesti, on vielä toteuttamatta.
Johanneksen koulu: Erkkilänkadun / Peltokadun liittymä sekä Erkkilänkadun ja Kullervonkadun kevyen liikenteen väylä.
Nekalan koulu : Jokipohjantien liittymien korottaminen kevyen liikenteen väylällä.
Sammon koulu / Järvensivun koulu :
Koulureitin Järvensivulta Sammon kouluun parantamistoimenpiteet ovat toteuttamatta. Nämä toimenpiteet on aiottu toteuttaa vaiheittain vuosina 2013-2014.
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnalle merkittiin tiedoksi 11.10. 2012 koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutustilanne sillä toteamuksella, että loput pyritään toteuttamaan vuosina 2013-2014 vuosittaisten talousarvioiden antamien mahdollisuuksien puitteissa.
Esitän, että Tampereen kaupunginvaltuusto varaa talousarviossaan vuodelle 2013 määrärahat koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi siten, että koulujen ympäristön liikenneturvallisuuden varmistamiseksi toimenpiteisiin ryhdytään heti vuoden 2013 alusta ja että lautakunnalle annetaan asiasta tilannekatsaus.
Tampereella 22.10.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
tiistai 16. lokakuuta 2012
Ehdoton EI Rantaväylän tunnelille
Vaalitaistelun kuumetessa on esitetty väitteitä, että Tampereen demarit haluavat vain lykätä tunnelia. Olemme johdonmukaisesti äänestäneet tunnelia vastaan - niin tulemme tekemään jatkossakin ! Julkaisimme tänään näyttävän mainoksen Aamulehden takasivulla, jossa lukee yksiselitteisesti : Ei tunnelille.
" Tunnelin päässä on valoa mut ilman tunnelia sitä on viä enempi ! " - Vilma, 8 v.
Tässä vielä omat perusteluni, miksi ei :
1.Megakustannukset : arvio 185 milj.euroa – todennäköisesti 350-400 milj. euroa
2. Kuntalaisten mielipide : arviolta 80 % tamperelaisista vastustaa tunnelia. Kansanäänestys olisi pitänyt toteuttaa näin mittavassa hankkeessa, mutta niukka enemmistö valtuutetuista ei sitä halunnut.
3. Turvallisuus: tunneli ei ole turvallinen, monia turvallisuusuhkia
4. Tampereen tulevaisuus : tunnelikustannukset velkaannuttavat nykyiset ja tulevat veronmaksajat. Tunnelin vuoksi Tampere joutuu säästökuurille vuosiksi eteenpäin – veronkorotukset ovat välttämättömiä ja niistä joutuu kärsimään myös heikompiosaiset, jotka eivät tunnelia tarvitse ja halua.
5. Tunnelista tuleva hyöty ei ole mitenkään suoraan verrannollinen sen aiheuttamiin kustannuksiin. Joukkoliikennettä muulla tavoin kehittämällä saadaan aikaan halvempia ja parempia ratkaisuja. Tunneli ehkä auttaa ruuhkiin, mutta se ei luo kauneutta, harmoniaa eikä tee kaupunkilaisia yhtään sen onnellisemmaksi kuin tähänkään asti.
6. Ruuhkat vähenevät tulevaisuudessa muillakin tavoilla kuin tunnelilla : kallis polttoaine, kestävä kehitys, uudet joukkoliikenneratkaisut ( esim. ratikka ), ruuhkamaksun käyttöönotto ja joukkoliikenteen yleinen positiivinen kehitys ja palveluverkon monipuolistuminen ohjaavat ihmisiä pois yksityisautoilusta. Seutuyhteistyöllä voidaan vähentää ruuhkia tehokkaasti. Onko Tampereella edes kunnon ruuhkia verrattuna muihin maihin – tunnelille ei oikeasti ole tarvetta.
7.Tunneli tuo vain välillistä hyötyä: työllisyyttä rakennusvaiheessa, mutta työllistyvätkö tamperelaiset ? Siihen kaupunki ei voi vaikuttaa. Työllisyysvaikutuskortti on siis kovin epävarma.
8. Tunnelin nopealle rakentamiselle ja kiireen perusteluna on käytetty sitä, että valtio on luvannut maksaa siitä 33 % ja että valtionosuus muuten menetetään. Valtionosuutta ei ole pakko käyttää nyt eikä vielä aivan lähitulevaisuudessakaan. Valtio tulee mukaan kustannuksiin kyllä myöhemminkin; tällaista viestiä on tullut.
9. Tunnelin vaikutus kaupunkikuvaan ja kaupungin viherympäristöön on negatiivinen
10. Tunneli estää Tampereen kehittymistä: Tunneli on niin kallis, että rahaa ei tule riittämään muihin tärkeisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin kuten keskustan kehittämiseen, Kansi- ja Areena- hankkeeseen, eteläpuiston ja teiden kehittämiseen jne.
" Tunnelin päässä on valoa mut ilman tunnelia sitä on viä enempi ! " - Vilma, 8 v.
Tässä vielä omat perusteluni, miksi ei :
1.Megakustannukset : arvio 185 milj.euroa – todennäköisesti 350-400 milj. euroa
2. Kuntalaisten mielipide : arviolta 80 % tamperelaisista vastustaa tunnelia. Kansanäänestys olisi pitänyt toteuttaa näin mittavassa hankkeessa, mutta niukka enemmistö valtuutetuista ei sitä halunnut.
3. Turvallisuus: tunneli ei ole turvallinen, monia turvallisuusuhkia
4. Tampereen tulevaisuus : tunnelikustannukset velkaannuttavat nykyiset ja tulevat veronmaksajat. Tunnelin vuoksi Tampere joutuu säästökuurille vuosiksi eteenpäin – veronkorotukset ovat välttämättömiä ja niistä joutuu kärsimään myös heikompiosaiset, jotka eivät tunnelia tarvitse ja halua.
5. Tunnelista tuleva hyöty ei ole mitenkään suoraan verrannollinen sen aiheuttamiin kustannuksiin. Joukkoliikennettä muulla tavoin kehittämällä saadaan aikaan halvempia ja parempia ratkaisuja. Tunneli ehkä auttaa ruuhkiin, mutta se ei luo kauneutta, harmoniaa eikä tee kaupunkilaisia yhtään sen onnellisemmaksi kuin tähänkään asti.
6. Ruuhkat vähenevät tulevaisuudessa muillakin tavoilla kuin tunnelilla : kallis polttoaine, kestävä kehitys, uudet joukkoliikenneratkaisut ( esim. ratikka ), ruuhkamaksun käyttöönotto ja joukkoliikenteen yleinen positiivinen kehitys ja palveluverkon monipuolistuminen ohjaavat ihmisiä pois yksityisautoilusta. Seutuyhteistyöllä voidaan vähentää ruuhkia tehokkaasti. Onko Tampereella edes kunnon ruuhkia verrattuna muihin maihin – tunnelille ei oikeasti ole tarvetta.
7.Tunneli tuo vain välillistä hyötyä: työllisyyttä rakennusvaiheessa, mutta työllistyvätkö tamperelaiset ? Siihen kaupunki ei voi vaikuttaa. Työllisyysvaikutuskortti on siis kovin epävarma.
8. Tunnelin nopealle rakentamiselle ja kiireen perusteluna on käytetty sitä, että valtio on luvannut maksaa siitä 33 % ja että valtionosuus muuten menetetään. Valtionosuutta ei ole pakko käyttää nyt eikä vielä aivan lähitulevaisuudessakaan. Valtio tulee mukaan kustannuksiin kyllä myöhemminkin; tällaista viestiä on tullut.
9. Tunnelin vaikutus kaupunkikuvaan ja kaupungin viherympäristöön on negatiivinen
10. Tunneli estää Tampereen kehittymistä: Tunneli on niin kallis, että rahaa ei tule riittämään muihin tärkeisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin kuten keskustan kehittämiseen, Kansi- ja Areena- hankkeeseen, eteläpuiston ja teiden kehittämiseen jne.
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Kuntaliitoksiin ei saa pakottaa
Kuntauudistuksen toteutuminen on uusien valtuutettujen käsissä. Ei siis ole tässäkään suhteessa samantekevää, keitä ja mistä ryhmistä kuntalaiset päättäjiä valitsevat. Kuntauudistusta ja kuntaliitoksia on perusteltu lähinnä palveluiden turvaamisella.
Kuntaliitosten tulee olla ehdottomasti vapaaehtoisia, niihin hallitus ei saa pakottaa; ei edes välillisesti valtionosuusjärjestelmän ja valtionosuuslain uudistamisen kautta.
Valtio on viime vuosina lisännyt kunnille yhä uusia velvoitteita, joihin valtio ei ole osoittanut riittävästi määrärahoja. Kuntauudistukseen liittyy olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen, josta saadaa syksyllä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitys. Kuntauudistus koskettaa merkittävällä tavalla kaikkia kuntia ja kuntalaisia ja tähän uudistustyöhön on otettava mukaan myös oppositiopuolueet.
Pirkanmaalla Suur-Tampere keskustelu on ollut vielä melko laimeaa. Tampereen kaupungin talouden alijäämä alkaa olla sitä luokkaa, että emme kohta ole enää se vetovoimainen kaupunki ympäristökuntien silmissä kuin ennen. Miten tulevaisuudessa pystymme takaamaan palvelut suurtamperelaisille, kun oma talous on miinuksella ja työttömyysluvut huipussaan ? Uusi valtuusto joutuu heti tosipaikan eteen.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 7.10.2012.
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Tampere
Kuntaliitosten tulee olla ehdottomasti vapaaehtoisia, niihin hallitus ei saa pakottaa; ei edes välillisesti valtionosuusjärjestelmän ja valtionosuuslain uudistamisen kautta.
Valtio on viime vuosina lisännyt kunnille yhä uusia velvoitteita, joihin valtio ei ole osoittanut riittävästi määrärahoja. Kuntauudistukseen liittyy olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen, josta saadaa syksyllä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitys. Kuntauudistus koskettaa merkittävällä tavalla kaikkia kuntia ja kuntalaisia ja tähän uudistustyöhön on otettava mukaan myös oppositiopuolueet.
Pirkanmaalla Suur-Tampere keskustelu on ollut vielä melko laimeaa. Tampereen kaupungin talouden alijäämä alkaa olla sitä luokkaa, että emme kohta ole enää se vetovoimainen kaupunki ympäristökuntien silmissä kuin ennen. Miten tulevaisuudessa pystymme takaamaan palvelut suurtamperelaisille, kun oma talous on miinuksella ja työttömyysluvut huipussaan ? Uusi valtuusto joutuu heti tosipaikan eteen.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 7.10.2012.
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Tampere
maanantai 1. lokakuuta 2012
Päihde- ja mielenterveysneuvosto tarvitaan Tampereelle
Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun, päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin. Päihde- ja mielenterveysneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa.
Sen jäsenistön tulisi edustaa monipuolisesti päihde- ja mielenterveystyötä tekeviä järjestöjä, lautakuntaa sekä kaupunginhallitusta.
Neuvoston tehtävänä olisi esim. edistää Tampereen kaupungissa päihde – ja mielenterveystyötä tekevien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kaupungin päättäjien yhteistoimintaa, seurata kaupunkilaisten päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden kehitystä, seurata kaupunginhallinnon päätöksenteon mielenterveysvaikutuksia, edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökohtien huomioimista kaupungin päätöksenteossa, tehdä suunnitelmia, aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, seurata kaupungin päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumista, osallistua päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivittämiseen, huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, seurata väestön psyykkistä hyvinvointia, pohtia ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde – ja mielenterveystyön alueella, seurata päihde- ja mielenterveyspalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti (Mieli), tehdä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille ja hoitaa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille määräämät tehtävät.
Mielestäni Tampereen kaupungin tulisi perustaa uuden valtuustokauden alussa vammaisneuvoston kaltainen päihde- ja mielenterveysasioihin keskittyvä neuvosto. Tampereella toimiva Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta voitaisiin täten soveltuvin osin sulauttaa uuteen päihde- ja mielenterveysneuvostoon. Olen jättänyt asiasta valtuustoaloitteen viime vuonna.
Sen jäsenistön tulisi edustaa monipuolisesti päihde- ja mielenterveystyötä tekeviä järjestöjä, lautakuntaa sekä kaupunginhallitusta.
Neuvoston tehtävänä olisi esim. edistää Tampereen kaupungissa päihde – ja mielenterveystyötä tekevien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kaupungin päättäjien yhteistoimintaa, seurata kaupunkilaisten päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden kehitystä, seurata kaupunginhallinnon päätöksenteon mielenterveysvaikutuksia, edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökohtien huomioimista kaupungin päätöksenteossa, tehdä suunnitelmia, aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, seurata kaupungin päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumista, osallistua päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivittämiseen, huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, seurata väestön psyykkistä hyvinvointia, pohtia ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde – ja mielenterveystyön alueella, seurata päihde- ja mielenterveyspalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti (Mieli), tehdä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille ja hoitaa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille määräämät tehtävät.
Mielestäni Tampereen kaupungin tulisi perustaa uuden valtuustokauden alussa vammaisneuvoston kaltainen päihde- ja mielenterveysasioihin keskittyvä neuvosto. Tampereella toimiva Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta voitaisiin täten soveltuvin osin sulauttaa uuteen päihde- ja mielenterveysneuvostoon. Olen jättänyt asiasta valtuustoaloitteen viime vuonna.
perjantai 28. syyskuuta 2012
Tampereen SDP:n pormestarinimistä
"Jo riittää sammutetu lyhdyt. Hermo petti Tampereen työväenyhdistyksen johtokunnassa.
Sen mielestä puolueen olisi aika nostaa esiin omat mahdolliset ehdokkaansa hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja. Tähän asti muut puolueet ovat vieneet palstatilat ehdokkaillaan ja ehdokasspekulaatioillaan.
- Vaikka varsinainen pormestariehdokas asetettaisiin vasta kunnallisvaalien jälkeen, on puoluekentällä oltava riittävästi aikaa käydä keskustelua ehdokkaista, todetaan työväenyhdistyksen tiedotteessa.
Tampereen työväenyhdistys toivoo, että nykyisen SDP:n valtuustoryhmän kansanedustajat Jukka Gustafsson, Hanna Tainio ja Pia Viitanen sekä valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi olisivat käytettävissä pormestariehdokkaina.
Tampereen sos.dem. kunnallisjärjestö on kutsunut puolueosastojen puheenjohtajat koolle 3.10. keskustelemaan kunnallisvaali- ja pormestariehdokastilanteesta."
Tällainen uutinen löytyi Tamperelaisen nettisivuilta. Viime keväänä valtuustossa edustettuina olevat puolueet päättivät, että kunnallisvaaleista ei tehdä pormestarivaaleja, kuten vuonna 2008 kävi. Nyt, median painostuksesta, yksi ryhmä toisensa jälkeen alkaa julkistamaan pormestarinimiä. Mielestäni tamperelaisilta SDP:n jäseniltä tulisi kysyä, kenet he haluavat pormestariksi eli jäsenäänestys on mielestäni välttämätön. Ei nimiä voida vain päättää jossain kokouksessa.
Olen sitä mieltä ja, voin sen julkisesti sanoa, että kaupunginhallituksen jäsen ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovski olisi erinomainen demareiden pormestariehdokas. Hän on ahkera, tunnollinen ja oikeudenmukainen. Olen saanut kentältä samanlaista palautetta hänestä ja hänen ehdokkuudestaan. Keskustelu jatkuu...
Sen mielestä puolueen olisi aika nostaa esiin omat mahdolliset ehdokkaansa hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja. Tähän asti muut puolueet ovat vieneet palstatilat ehdokkaillaan ja ehdokasspekulaatioillaan.
- Vaikka varsinainen pormestariehdokas asetettaisiin vasta kunnallisvaalien jälkeen, on puoluekentällä oltava riittävästi aikaa käydä keskustelua ehdokkaista, todetaan työväenyhdistyksen tiedotteessa.
Tampereen työväenyhdistys toivoo, että nykyisen SDP:n valtuustoryhmän kansanedustajat Jukka Gustafsson, Hanna Tainio ja Pia Viitanen sekä valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi olisivat käytettävissä pormestariehdokkaina.
Tampereen sos.dem. kunnallisjärjestö on kutsunut puolueosastojen puheenjohtajat koolle 3.10. keskustelemaan kunnallisvaali- ja pormestariehdokastilanteesta."
Tällainen uutinen löytyi Tamperelaisen nettisivuilta. Viime keväänä valtuustossa edustettuina olevat puolueet päättivät, että kunnallisvaaleista ei tehdä pormestarivaaleja, kuten vuonna 2008 kävi. Nyt, median painostuksesta, yksi ryhmä toisensa jälkeen alkaa julkistamaan pormestarinimiä. Mielestäni tamperelaisilta SDP:n jäseniltä tulisi kysyä, kenet he haluavat pormestariksi eli jäsenäänestys on mielestäni välttämätön. Ei nimiä voida vain päättää jossain kokouksessa.
Olen sitä mieltä ja, voin sen julkisesti sanoa, että kaupunginhallituksen jäsen ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovski olisi erinomainen demareiden pormestariehdokas. Hän on ahkera, tunnollinen ja oikeudenmukainen. Olen saanut kentältä samanlaista palautetta hänestä ja hänen ehdokkuudestaan. Keskustelu jatkuu...
maanantai 24. syyskuuta 2012
Ehdoton EI Rantaväylän tunnelille – 10 syytä miksi EI
Tampereella käy kuumana keskustelu Rantaväylän tunnelin tarpeellisuudesta, se jakaa niin valtuutettuja kuin kuntalaisiakin. Alla omat teesini asiasta :
1.Megakustannukset : arvio 185 milj.euroa – todennäköisesti 350-400 milj. euroa
2. Kuntalaisten mielipide : arviolta 80 % tamperelaisista vastustaa tunnelia. Kansanäänestys olisi pitänyt toteuttaa näin mittavassa hankkeessa, mutta niukka enemmistö valtuutetuista ei sitä halunnut.
3.Turvallisuus: tunneli ei ole turvallinen, monia turvallisuusuhkia
4. Tampereen tulevaisuus : tunnelikustannukset velkaannuttavat nykyiset ja tulevat veronmaksajat. Tunnelin vuoksi Tampere joutuu säästökuurille vuosiksi eteenpäin – veronkorotukset ovat välttämättömiä ja niistä joutuu kärsimään myös heikompiosaiset, jotka eivät tunnelia tarvitse ja halua.
5.Tunnelista tuleva hyöty ei ole mitenkään suoraan verrannollinen sen aiheuttamiin kustannuksiin. Joukkoliikennettä muulla tavoin kehittämällä saadaan aikaan halvempia ja parempia ratkaisuja. Tunneli ehkä auttaa ruuhkiin, mutta se ei luo kauneutta, harmoniaa eikä tee kaupunkilaisia yhtään sen onnellisemmaksi kuin tähänkään asti.
6. Ruuhkat vähenevät tulevaisuudessa muillakin tavoilla kuin tunnelilla : kallis polttoaine, kestävä kehitys, uudet joukkoliikenneratkaisut ( esim. ratikka ), ruuhkamaksun käyttöönotto ja joukkoliikenteen yleinen positiivinen kehitys ja palveluverkon monipuolistuminen ohjaavat ihmisiä pois yksityisautoilusta. Seutuyhteistyöllä voidaan vähentää ruuhkia tehokkaasti. Onko Tampereella edes kunnon ruuhkia verrattuna muihin maihin – tunnelille ei oikeasti ole tarvetta.
7.Tunneli tuo vain välillistä hyötyä: työllisyyttä rakennusvaiheessa, mutta työllistyvätkö tamperelaiset ? Siihen kaupunki ei voi vaikuttaa. Työllisyysvaikutuskortti on siis kovin epävarma.
8. Tunnelin nopealle rakentamiselle ja kiireen perusteluna on käytetty sitä, että valtio on luvannut maksaa siitä 33 % ja että valtionosuus muuten menetetään. Valtionosuutta ei ole pakko käyttää nyt eikä vielä aivan lähitulevaisuudessakaan. Valtio tulee mukaan kustannuksiin kyllä myöhemminkin; tällaista viestiä on tullut.
9.Tunnelin vaikutus kaupunkikuvaan ja kaupungin viherympäristöön on negatiivinen
10. Tunneli estää Tampereen kehittymistä: Tunneli on niin kallis, että rahaa ei tule riittämään muihin tärkeisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin kuten keskustan kehittämiseen, Kansi- ja Areena- hankkeeseen, eteläpuiston ja teiden kehittämiseen jne.
torstai 20. syyskuuta 2012
Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden oppikirjakeskukselle olisi tarvetta
Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille ja heidän perheilleen suuri menoerä on oppikirjojen hankkiminen. Esimerkiksi uutena hankitut lukiolaisen oppikirjat maksavat lukion aikana vähintään 1300 euroa, arvioi Suomen lukiolaisten liitto vuonna 2009. Ensimmäisen vuoden lukiokirjat saattavat maksaa uutena jopa 700 euroa. Jos kaikki kirjat ostaa uutena, lukiokirjoihin saattaa mennä jopa 1500 euroa, ennen kuin opiskelijalla on ylioppilastodistus kädessään. Koko lukioajan kirjat voi saada käytettyinä noin 740 eurolla. Asia riippuu kuitenkin siitä, mitä aineita lukee ja kuinka monta kurssia lukiossa opiskelee. Oppikirjojen hinnat ammatillisessa koulutuksessa ovat usein vähintään samalla tasolla lukiokirjojen kanssa, usein jopa kalliimpia, joskin ostettavien kirjojen määrä saattaa oppiaineista riippuen muodostua lukiokirjoja vähäisemmäksi.
Käytettyjen kirjojen hankkiminen hankaloituu silloin, jos oppilaitokset uudistavat oppikirjavalikoimaansa usein. Oppikirjojen vaihtaminen uudempiin saattaa olla tarkoituksenmukaista aineissa, joissa tiede kehittyy nopeasti eteenpäin, kuten esimerkiksi biologiassa. Uudet kirjat saattavat myös olla pedagogisesti parempia kuin vanhat ja monet opettajat ovat motivoituneita vaihtamaan oppikirjoja lähes aina oppikirjan uuden painoksen ilmestyttyä, jolloin käytettyjä kirjoja vanhoina painoksina ei enää voida hyödyntää.
Talouden epävakauden ja äkillisen rakennemuutoksen uhkan aikana työllisyystilanne on useissa kaupungeissa haasteellinen. Monissa perheissä on työttömyyttä, irtisanomisuhka päällä tai perheen toimeentulosta vastaa vain yksi aikuinen; tällöin toisen asteen opiskelijan oppikirjojen hankkiminen saattaa perheelle olla varsin suuri, jopa ylitsepääsemätön taloudellinen ponnistus. Samaan aikaan, kun on keskusteltu oppivelvollisuusiän jatkamisesta 18 ikävuoteen saakka, on syytä harkita myös toisen asteen koulutuksen aloittamisen taloudellisen kynnyksen madaltamista luomalla järjestelmiä oppikirjojen hankkimisen helpottamiseksi. Tällaisena järjestelmänä toimisi esimerkiksi kunnallinen oppikirjakeskus, joka hankkisi toisen asteen yleisimmät oppikirjat käyttöönsä lainatakseen niitä kirjaston tapaan toisen asteen oppilaille. Lainaaminen tapahtuisi kuitenkin pientä rahallista panttia vastaan lukukauden ajaksi. Alkuinvestoinnin jälkeen kustannuksia aiheutuisi lähinnä uusien painosten ilmestyessä markkinoille, sillä oppikirjoja voitaisiin kierrättää perusasteen koulujen tavoin. Myös ei- kierrätettävien työkirjojen yhteisostona tapahtuva hankinta voitaisiin organisoida siten, että hankinta kirjakeskuksen kautta tulisi oppilaalle halvemmaksi, kuin työkirjan ostaminen kirjakaupasta.
Esitin Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessani 17.9.2012, että Tampereelle perustetaan ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kirjakeskus, jonka tehtävänä on lainata toisen asteen oppikirjoja pientä rahallista panttia vastaan opiskelijoille ja hankkia työkirjoja edullisesti opiskelijoille yhteisostona.
Käytettyjen kirjojen hankkiminen hankaloituu silloin, jos oppilaitokset uudistavat oppikirjavalikoimaansa usein. Oppikirjojen vaihtaminen uudempiin saattaa olla tarkoituksenmukaista aineissa, joissa tiede kehittyy nopeasti eteenpäin, kuten esimerkiksi biologiassa. Uudet kirjat saattavat myös olla pedagogisesti parempia kuin vanhat ja monet opettajat ovat motivoituneita vaihtamaan oppikirjoja lähes aina oppikirjan uuden painoksen ilmestyttyä, jolloin käytettyjä kirjoja vanhoina painoksina ei enää voida hyödyntää.
Talouden epävakauden ja äkillisen rakennemuutoksen uhkan aikana työllisyystilanne on useissa kaupungeissa haasteellinen. Monissa perheissä on työttömyyttä, irtisanomisuhka päällä tai perheen toimeentulosta vastaa vain yksi aikuinen; tällöin toisen asteen opiskelijan oppikirjojen hankkiminen saattaa perheelle olla varsin suuri, jopa ylitsepääsemätön taloudellinen ponnistus. Samaan aikaan, kun on keskusteltu oppivelvollisuusiän jatkamisesta 18 ikävuoteen saakka, on syytä harkita myös toisen asteen koulutuksen aloittamisen taloudellisen kynnyksen madaltamista luomalla järjestelmiä oppikirjojen hankkimisen helpottamiseksi. Tällaisena järjestelmänä toimisi esimerkiksi kunnallinen oppikirjakeskus, joka hankkisi toisen asteen yleisimmät oppikirjat käyttöönsä lainatakseen niitä kirjaston tapaan toisen asteen oppilaille. Lainaaminen tapahtuisi kuitenkin pientä rahallista panttia vastaan lukukauden ajaksi. Alkuinvestoinnin jälkeen kustannuksia aiheutuisi lähinnä uusien painosten ilmestyessä markkinoille, sillä oppikirjoja voitaisiin kierrättää perusasteen koulujen tavoin. Myös ei- kierrätettävien työkirjojen yhteisostona tapahtuva hankinta voitaisiin organisoida siten, että hankinta kirjakeskuksen kautta tulisi oppilaalle halvemmaksi, kuin työkirjan ostaminen kirjakaupasta.
Esitin Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessani 17.9.2012, että Tampereelle perustetaan ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kirjakeskus, jonka tehtävänä on lainata toisen asteen oppikirjoja pientä rahallista panttia vastaan opiskelijoille ja hankkia työkirjoja edullisesti opiskelijoille yhteisostona.
perjantai 14. syyskuuta 2012
Nuorisokahvila Uniikki säilytetään
Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 13.9.2012 kokouksessaan Nuorisokahvila Uniikin kohtaloa. Lautakunnan sosialidemokraattiset jäsenet tukivat vahvasti kokouksessa nuorisokahvilan säilyttämistä. Aila Dündar-Järvinen esitti Tero Mattilan kannattamana, että nuorisokahvila Uniikin palveluista ja tiloista ei luovuta vaan toiminta jatkuu siten, että valtuustoryhmät etsivät yhteisesti rahoituksen Uniikin säilyttämiseksi.
Lautakunta käsitteli asiaa kaksi tuntia ja tehty esitys sai lopulta kannatusta eri ryhmistä ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi vuosisuunnitelmaesityksen siten muutettuna, että siihen lisätään 131.000 euroa nuorisokahvila Uniikin toiminnan rahoittamiseksi.
Jos pohjaesityksenä ollut virkamiesten päätösehdotus olisi jäänyt voimaan, olisi se tarkoittanut sitä, että nuorisokahvila Uniikki olisi lopettanut toimintansa Verkatehtaankatu 2:ssa joulukuun alussa eikä varsinainen nuorisokahvilatoiminta olisi enää jatkunut Monitoimitalo 13 :n yhteydessä. Uniikki on ollut toiminnassa melkein kolme vuotta ja sen toiminnassa on kuukausittain mukana noin 1000 nuorta. Uniikissa tapahtuva toiminta on monipuolista ja nuoret ovat aktiivisesti sen toiminnassa mukana sitä itse kehittäen.
” Todellista vastuunkantoa on, että emme anna yhdenkään nuoren syrjäytyä näin pienen rahallisen panostuksen vuoksi. Päätöksenteko Tampereella ei voi olla niin poukkoilevaa, että nuoria heitellään parin vuoden välein paikasta toiseen. ” toteaa Aila Dündar-Järvinen.
Tero Mattilan mielestä nuoret tarvitsevat oman kokoontumispaikkansa keskustassa, johon on matala kynnys mennä. Talous ei saa mennä nuorten edelle tässä asiassa. Nuorissa on tulevaisuus.
Lisätietoja :
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu, Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
puh. 041-5732031
Tero Mattila
lautakunnan jäsen
puh. 0400-769299
Lautakunta käsitteli asiaa kaksi tuntia ja tehty esitys sai lopulta kannatusta eri ryhmistä ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi vuosisuunnitelmaesityksen siten muutettuna, että siihen lisätään 131.000 euroa nuorisokahvila Uniikin toiminnan rahoittamiseksi.
Jos pohjaesityksenä ollut virkamiesten päätösehdotus olisi jäänyt voimaan, olisi se tarkoittanut sitä, että nuorisokahvila Uniikki olisi lopettanut toimintansa Verkatehtaankatu 2:ssa joulukuun alussa eikä varsinainen nuorisokahvilatoiminta olisi enää jatkunut Monitoimitalo 13 :n yhteydessä. Uniikki on ollut toiminnassa melkein kolme vuotta ja sen toiminnassa on kuukausittain mukana noin 1000 nuorta. Uniikissa tapahtuva toiminta on monipuolista ja nuoret ovat aktiivisesti sen toiminnassa mukana sitä itse kehittäen.
” Todellista vastuunkantoa on, että emme anna yhdenkään nuoren syrjäytyä näin pienen rahallisen panostuksen vuoksi. Päätöksenteko Tampereella ei voi olla niin poukkoilevaa, että nuoria heitellään parin vuoden välein paikasta toiseen. ” toteaa Aila Dündar-Järvinen.
Tero Mattilan mielestä nuoret tarvitsevat oman kokoontumispaikkansa keskustassa, johon on matala kynnys mennä. Talous ei saa mennä nuorten edelle tässä asiassa. Nuorissa on tulevaisuus.
Lisätietoja :
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu, Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
puh. 041-5732031
Tero Mattila
lautakunnan jäsen
puh. 0400-769299
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu 2012 - 2016
Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu 2012 - 2016
Toimin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta siten, että
1. YHDENVERTAINEN KOHTELU: KETÄÄN EI KIUSATA
- Lapsia ja nuoria ei syrjitä eikä kiusata heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.
2. LAPSET JA NUORET VOIVAT OSALLISTUA JA VAIKUTTAA
- Lapset ja nuoret saavat mielekkäitä ja todellisia vaikuttamisen paikkoja ja välineitä päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnassa.
- Lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät ovat mukana laajasti kunnan päätöksenteossa.
- Lapsille ja nuorille tiedotetaan kunnan asioista ja palveluista ymmärrettävällä tavalla.
- Lasten ja nuorten kokemuksia palveluista kartoitetaan ja hyödynnetään.
- Kunnan aikuiset arvostavat lasten ja nuorten mielipiteitä.
3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN
- Neuvolan sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut vastaavat säännösten vaatimuksia.
- Perheet saavat ajoissa tukea - esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.
- Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannassa.
- Järjestöt, vanhemmat ja kunnan palvelut tekevät hyvää yhteistyötä.
4. SUUNNITTELU YLITTÄÄ HALLINNONALOJEN RAJAT
- Kaikki hallinnonalat osallistuvat valtuustolle valmisteltavan lastensuojelulain
12 §:n mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman valmisteluun.
- Lapset ja nuoret ovat mukana ohjelman valmistelussa.
- Kunnan päätösten vaikutukset lapsiin ennakoidaan ja arvioidaan.
- Eri hallinnonalat toimivat sujuvasti yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi.
5. AIKUISILLA ON AIKAA LAPSILLE
- Päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille.
- Kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta.
- Kunnassa on riittävästi koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa.
6. LAPSET SAAVAT HYVÄÄ RUOKAA
- Päiväkoti- ja kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen riittävästi aikaa.
- Lasten ja nuorten mielipiteitä ruokailusta selvitetään ja ne otetaan huomioon päätöksenteossa.
7. NUORTEN OHJAUS TOIMII
- Yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opinto- ohjaukseen.
- Etsivää nuorisotyötä, moniammatillista yhteistyötä, nuorten työpajoja tuetaan.
- Tarjotaan palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.
8. MONIPUOLISIA JA EDULLISIA HARRASTUKSIA ON TARJOLLA
- Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen mielekkääseen harrastukseen.
- Kuntani nuorisotyölle sekä nuoriso- ja liikuntajärjestöille on riittävät resurssit.
- Järjestöjen, nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä lisätään.
- Kunnassa on toimivat lähiliikunta- ja leikkipaikat, koulujen pihat sekä puistot.
- Lasten ja nuorten liikunta on kunnan liikuntatoimen painopisteenä.
- Kirjasto on lapsia ja nuoria lähellä.
9. AIKUISTEN ASENNE ON KOHDALLAAN
- Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ja päättäjiä koulutetaan,
niin että heidän kykynsä lasten ja nuorten kohtaamiseen paranevat.
- Ystävällinen ja arvostava kohtelu on lasten ja nuorten oikeus.
10. PALVELUT OVAT LÄHELLÄ JA LIIKENNE TOIMII
- Palvelut ovat lähellä niin, että lapset ja nuoret voivat itse liikkua turvallisesti kouluun ja harrastuksiin.
- Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen investoidaan.
- Kunnassa on riittävästi edullista joukkoliikennettä lasten ja nuorten tarpeisiin.
- Kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon
lasten ja nuorten tarpeet.
11. LASTEN SUOJELU ON LAADUKASTA
- Lastensuojelu on kunnassa laadukasta ja suunnitelmallista:
osaavia sosiaalityöntekijöitä on riittävästi.
- Lastensuojelun painopiste siirretään korjaavasta ehkäisevään lastensuojeluun.
- Varmistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perhehoidon toimintaedellytykset.
12. TYÖ JA PERHE SOVITTUU YHTEEN
- Oma kunta on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja,
jossa mahdollistetaan monipuolisesti erilaiset joustomahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
Lähde : Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry
Toimin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta siten, että
1. YHDENVERTAINEN KOHTELU: KETÄÄN EI KIUSATA
- Lapsia ja nuoria ei syrjitä eikä kiusata heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.
2. LAPSET JA NUORET VOIVAT OSALLISTUA JA VAIKUTTAA
- Lapset ja nuoret saavat mielekkäitä ja todellisia vaikuttamisen paikkoja ja välineitä päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnassa.
- Lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät ovat mukana laajasti kunnan päätöksenteossa.
- Lapsille ja nuorille tiedotetaan kunnan asioista ja palveluista ymmärrettävällä tavalla.
- Lasten ja nuorten kokemuksia palveluista kartoitetaan ja hyödynnetään.
- Kunnan aikuiset arvostavat lasten ja nuorten mielipiteitä.
3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN
- Neuvolan sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut vastaavat säännösten vaatimuksia.
- Perheet saavat ajoissa tukea - esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.
- Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannassa.
- Järjestöt, vanhemmat ja kunnan palvelut tekevät hyvää yhteistyötä.
4. SUUNNITTELU YLITTÄÄ HALLINNONALOJEN RAJAT
- Kaikki hallinnonalat osallistuvat valtuustolle valmisteltavan lastensuojelulain
12 §:n mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman valmisteluun.
- Lapset ja nuoret ovat mukana ohjelman valmistelussa.
- Kunnan päätösten vaikutukset lapsiin ennakoidaan ja arvioidaan.
- Eri hallinnonalat toimivat sujuvasti yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi.
5. AIKUISILLA ON AIKAA LAPSILLE
- Päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille.
- Kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta.
- Kunnassa on riittävästi koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa.
6. LAPSET SAAVAT HYVÄÄ RUOKAA
- Päiväkoti- ja kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen riittävästi aikaa.
- Lasten ja nuorten mielipiteitä ruokailusta selvitetään ja ne otetaan huomioon päätöksenteossa.
7. NUORTEN OHJAUS TOIMII
- Yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opinto- ohjaukseen.
- Etsivää nuorisotyötä, moniammatillista yhteistyötä, nuorten työpajoja tuetaan.
- Tarjotaan palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.
8. MONIPUOLISIA JA EDULLISIA HARRASTUKSIA ON TARJOLLA
- Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen mielekkääseen harrastukseen.
- Kuntani nuorisotyölle sekä nuoriso- ja liikuntajärjestöille on riittävät resurssit.
- Järjestöjen, nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä lisätään.
- Kunnassa on toimivat lähiliikunta- ja leikkipaikat, koulujen pihat sekä puistot.
- Lasten ja nuorten liikunta on kunnan liikuntatoimen painopisteenä.
- Kirjasto on lapsia ja nuoria lähellä.
9. AIKUISTEN ASENNE ON KOHDALLAAN
- Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ja päättäjiä koulutetaan,
niin että heidän kykynsä lasten ja nuorten kohtaamiseen paranevat.
- Ystävällinen ja arvostava kohtelu on lasten ja nuorten oikeus.
10. PALVELUT OVAT LÄHELLÄ JA LIIKENNE TOIMII
- Palvelut ovat lähellä niin, että lapset ja nuoret voivat itse liikkua turvallisesti kouluun ja harrastuksiin.
- Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen investoidaan.
- Kunnassa on riittävästi edullista joukkoliikennettä lasten ja nuorten tarpeisiin.
- Kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon
lasten ja nuorten tarpeet.
11. LASTEN SUOJELU ON LAADUKASTA
- Lastensuojelu on kunnassa laadukasta ja suunnitelmallista:
osaavia sosiaalityöntekijöitä on riittävästi.
- Lastensuojelun painopiste siirretään korjaavasta ehkäisevään lastensuojeluun.
- Varmistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perhehoidon toimintaedellytykset.
12. TYÖ JA PERHE SOVITTUU YHTEEN
- Oma kunta on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja,
jossa mahdollistetaan monipuolisesti erilaiset joustomahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
Lähde : Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry
maanantai 20. elokuuta 2012
Valtuustoaloite Acutan jonotusaikojen selvittämiseksi ja perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseksi
Perusterveydenhuollon päivystystoiminta siirtyi Hatanpään päivystysasemalta
Ensiapu Acutaan 4.5.2009. Tampereen kaupunginhallitus päätti 15.12.2008, että perusterveydenhuollon päivystys hankitaan tehtyjen sopimusten mukaisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, ja että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottamalta perusterveydenhuollon päivystystoiminnalta edellytetään sekä taloudellista että laadullista kilpailukykyä verrattuna markkinoilla toimiviin palvelutuottajiin, ja että kilpailukykyä arvioidaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin yhdessä sopimien arviointikriteerien mukaisesti.
Kaupunginhallituksen edellyttämän arviointiraportti valmistui huhtikuun lopussa 2011. Arviointi kohdistui sekä pitkittäisvertailuun Hatanpään päivystysaseman (PAS) ja Acutan perusterveydenhuollon vastuualueen (Acuta pth) välillä vuosina 2008 ja 2010 sekä Acuta pth:n vertailuun muihin yhteispäivystysyksiköihin (Oulu, Jyväskylä, Vantaa).
Johtopäätöksenä todetaan, että sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidonpäivystyksen käyttö on Tampereella alhaista. Tamperelaisten perusterveydenhuollon päivystyksen käyntimäärät vähenivät vuodesta 2008 vuoteen 2010 31%. Tampereen kustannusnousu koko päivystyksen osalta oli 1,97 Me, josta perusterveydenhuollon päivystystoiminnan osuus oli 1,3 Me (sisältäen perusterveydenhuollon tarkkailun). Seurauksena oli käyntihintojen selkeä nousu, PAS:n lääkärikäynnin kustannus oli 113 euroa/käynti, Acutassa ilman tarkkailuosastoa 186 euroa/käynti.
Vertailussa muihin yhteispäivystyksiin Acuta oli kallein, lääkärikäynnin kustannus vaihteli
Jyväskylän 109 eurosta Oulun 153 euroon. Acutan toiminnan sujuvaksi turvaamiseksi
Tampere perusti selviämishoitoaseman ja lisäsi akuutti- ja kuntoutuspalvelujen ostoa. Yksikköhintojen ja avohoitosuoritteiden määrän nousun takia kustannusnousu vuodesta 2008 vuoteen 2010 oli 6,4 Me eli
12,8 %. Poliklinikkasuoritteiden määrän kasvun taustalla on lisääntyneet uusintakäynnit, sarjakäynnit sekä kirje-/puhelinkonsultaatiot.
Päivystystoiminnan laatu todettiin kohtalaiseksi. Asiakastyytyväisyys oli hiukan parantunut vuosien 2008 ja 2010 välillä. Yhteenvetona arvioija ehdotti, että hallintomalli säilyisi toistaiseksi ennallaan ja Acutassa ja Tampereen omassa terveydenhuollossa tehtäisiin toimenpiteitä kustannusten alentamiseksi noin 1,5 Me:lla ja että Tampereen kaupungin tulee linjata, ostetaanko perusterveydenhuollon päivystys edelleen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä vai järjestääkö kaupunki päivystyksen omana toimintanaan. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kaupungin tulisi myös päättää, siirtyykö päivystyksen henkilöstö kaupungin palvelukseen vai ostetaanko palvelut muulla tavoin. Tetola käsitteli asiaa 18.5.2011 tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen esityksen ( ja edellä siteeratun tekstin) pohjalta ja edellytti mm. että Ensiapu Acutan perusterveydenhuollon päivystys ostetaan edelleen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä edellyttäen, että sairaanhoitopiiri ryhtyy arvioinnissa esitettyihin toimenpiteisiin päivystystoiminnan kustannusten alentamiseksi ja että kaupunginhallitukselle raportoidaan toimenpideohjelman toteutumisesta vuoden 2013 alussa.
Allekirjoittanut on saanut viestejä tänä kesänä Acutan jonojen pidentymisestä sekä kokenut omakohtaisesti heinäkuun alussa jonojen pituuden.Viikonloppuna voi pahimmillaan joutua odottamaan 6 tuntia vuoroaan Acutan lääkärille. Ilmoittautuessa potilaille kerrotaan olevan parin tunnin ruuhka.
Esitän kaupunginhallitukselle, että se tutkii nopealla aikataululla Acutan jonojen ja odotusaikojen pituuden ja ryhtyy tarvittaessa sen pohjalta toimenpiteisiin. Lisäksi esitän, että se selvittää mahdollisuuden järjestää perusterveydenhuollon päivystys kaupungin omana tuotantona vuoden 2013 alusta.
Tampereella 20.8.2012
Aila Dündar-Järvinen, kaupunginvaltuutettu ( sd )
Ensiapu Acutaan 4.5.2009. Tampereen kaupunginhallitus päätti 15.12.2008, että perusterveydenhuollon päivystys hankitaan tehtyjen sopimusten mukaisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, ja että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottamalta perusterveydenhuollon päivystystoiminnalta edellytetään sekä taloudellista että laadullista kilpailukykyä verrattuna markkinoilla toimiviin palvelutuottajiin, ja että kilpailukykyä arvioidaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin yhdessä sopimien arviointikriteerien mukaisesti.
Kaupunginhallituksen edellyttämän arviointiraportti valmistui huhtikuun lopussa 2011. Arviointi kohdistui sekä pitkittäisvertailuun Hatanpään päivystysaseman (PAS) ja Acutan perusterveydenhuollon vastuualueen (Acuta pth) välillä vuosina 2008 ja 2010 sekä Acuta pth:n vertailuun muihin yhteispäivystysyksiköihin (Oulu, Jyväskylä, Vantaa).
Johtopäätöksenä todetaan, että sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidonpäivystyksen käyttö on Tampereella alhaista. Tamperelaisten perusterveydenhuollon päivystyksen käyntimäärät vähenivät vuodesta 2008 vuoteen 2010 31%. Tampereen kustannusnousu koko päivystyksen osalta oli 1,97 Me, josta perusterveydenhuollon päivystystoiminnan osuus oli 1,3 Me (sisältäen perusterveydenhuollon tarkkailun). Seurauksena oli käyntihintojen selkeä nousu, PAS:n lääkärikäynnin kustannus oli 113 euroa/käynti, Acutassa ilman tarkkailuosastoa 186 euroa/käynti.
Vertailussa muihin yhteispäivystyksiin Acuta oli kallein, lääkärikäynnin kustannus vaihteli
Jyväskylän 109 eurosta Oulun 153 euroon. Acutan toiminnan sujuvaksi turvaamiseksi
Tampere perusti selviämishoitoaseman ja lisäsi akuutti- ja kuntoutuspalvelujen ostoa. Yksikköhintojen ja avohoitosuoritteiden määrän nousun takia kustannusnousu vuodesta 2008 vuoteen 2010 oli 6,4 Me eli
12,8 %. Poliklinikkasuoritteiden määrän kasvun taustalla on lisääntyneet uusintakäynnit, sarjakäynnit sekä kirje-/puhelinkonsultaatiot.
Päivystystoiminnan laatu todettiin kohtalaiseksi. Asiakastyytyväisyys oli hiukan parantunut vuosien 2008 ja 2010 välillä. Yhteenvetona arvioija ehdotti, että hallintomalli säilyisi toistaiseksi ennallaan ja Acutassa ja Tampereen omassa terveydenhuollossa tehtäisiin toimenpiteitä kustannusten alentamiseksi noin 1,5 Me:lla ja että Tampereen kaupungin tulee linjata, ostetaanko perusterveydenhuollon päivystys edelleen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä vai järjestääkö kaupunki päivystyksen omana toimintanaan. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kaupungin tulisi myös päättää, siirtyykö päivystyksen henkilöstö kaupungin palvelukseen vai ostetaanko palvelut muulla tavoin. Tetola käsitteli asiaa 18.5.2011 tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen esityksen ( ja edellä siteeratun tekstin) pohjalta ja edellytti mm. että Ensiapu Acutan perusterveydenhuollon päivystys ostetaan edelleen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä edellyttäen, että sairaanhoitopiiri ryhtyy arvioinnissa esitettyihin toimenpiteisiin päivystystoiminnan kustannusten alentamiseksi ja että kaupunginhallitukselle raportoidaan toimenpideohjelman toteutumisesta vuoden 2013 alussa.
Allekirjoittanut on saanut viestejä tänä kesänä Acutan jonojen pidentymisestä sekä kokenut omakohtaisesti heinäkuun alussa jonojen pituuden.Viikonloppuna voi pahimmillaan joutua odottamaan 6 tuntia vuoroaan Acutan lääkärille. Ilmoittautuessa potilaille kerrotaan olevan parin tunnin ruuhka.
Esitän kaupunginhallitukselle, että se tutkii nopealla aikataululla Acutan jonojen ja odotusaikojen pituuden ja ryhtyy tarvittaessa sen pohjalta toimenpiteisiin. Lisäksi esitän, että se selvittää mahdollisuuden järjestää perusterveydenhuollon päivystys kaupungin omana tuotantona vuoden 2013 alusta.
Tampereella 20.8.2012
Aila Dündar-Järvinen, kaupunginvaltuutettu ( sd )
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
Valtuustoaloite Tampereen kaupungin oman asumisyksikön perustamiseksi autistisille nuorille
Valtuustoaloite Tampereen kaupungin oman asumisyksikön perustamiseksi autistisille nuorille
Useat autististen lasten ja nuorten vanhemmat ovat huolissaan autistien asumisyksiköiden puutteesta Tampereella sekä autistien kohtelusta laitoksissa. Vanhemmat ovat mm. lähestyneet Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakuntaa ja virkamiehiä vaateella asian johdosta toukokuun lopussa 2012. Allekirjoittanut on saanut myös huolestuneita yhteydenottoja vanhemmilta.
Vaateessaan vanhemmat toteavat mm. että ”Olemme olleet yhteydessä Autismisäätiöön, koska se on ollut halukas käynnistämään asumis- ja kuntoutumispalvelujaan Tampereella. Autismisäätiö on Suomessa luotettava ja pätevä asiantuntijaorganisaatio. Autismisäätiöllä on asumispalveluja Suomessa mm. pääkaupunkiseudulla, Kotkassa ja Seinäjoella. Autismisäätiö myös kouluttaa autisminkirjon osaajia.Tampereen kaupunki ei kilpailuta autismin kirjon ihmisille omia asumisyksiköitä kuten tavalliselle kehitysvammaiselle, vaan ostaa yksittäisiä palveluja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Autistiset nuoret ovat aivan oma ryhmänsä, jotka tarvitsevat juuri autismiin koulutetun henkilökunnan; vaihtoehtoisen kommunikoinnin esim. kuvien hallinnan, fasilitoinnin, haastavan ja ajoittaisen väkivaltaisen käyttäytymisen ennakoinnin taidon, päiväjärjestyksen organisoinnin, sosiaalisen tarinan luomisen, aistiyliherkkyyksien ymmärtämisen jne., jotka helpottavat autistisen
nuoren maailman hahmottamista. Nämä nuoret pitää ottaa huomioon omana vammaisryhmänään. Autistien ja kehitysvammaisten sijoittaminen samaan yksikköön on ainakin Autismisäätiön asiantuntijoiden mielestä virheratkaisu. Autistisen nuoren on myös saatava mielekästä ja kehittävää päivätoimintaa. ”
Vanhemmat ovat myös erittäin huolestuneita laitoksissa käytettävistä pakkokeinoista. Moniin vaateen allekirjoittaneiden lapsiin ja nuoriin on kohdistettu useita pakkokeinoja kuntoutuksen nimissä. Pakkokeinojen käytöstä on kanneltu Eduskunnan oikeusasiamiehelle, josta on tullut ratkaisu kantelijan hyväksi. Silti näitä pakkokeinoja vanhempien mukaan käytetään laitoksessa, kotioloissa ei.
Esitän Tampereen kaupunginhallitukselle, että autististen nuorten vanhempien lähettämä kirje Tetola- lautakunnalle ja virkamiehille otetaan nopeasti käsittelyyn ja että Tampereen kaupunki ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin oman asumisyksikön perustamiseksi autistisille nuorille ja varmistaa, että palvelun tuottaja on alansa osaava asiantuntijaorganisaatio.
Tampereella 18.6.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tampereen kaupunkiympäristön turvallisuuden parantamiseksi
Valtuustoaloite Tampereen kaupunkiympäristön turvallisuuden parantamiseksi
Tampereen kaupunginvaltuusto palautti 16.1.2012 valtuustoaloitteeni
julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Tarkoituksena on, että kaupunki etsii kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ongelman hillitsemiseksi; myös vartijoiden käyttö on mahdollista Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti. Maalis-huhtikuussa 2011 tehtiin kyselytutkimus, jonka mukaan kaupunkilaisista 31 prosenttia pitää häiriköintiä ydinkeskustassa melko suurena ongelmana, 38 prosenttia kokee ydinkeskustassa kävelyn turvattomaksi viikonloppuiltoina. Aamulehden Moro -lehti julkaisi 19.5.2011 valtuutetuille suunnatun kyselyn nollatoleranssista ja Tampereen keskustan pelottavuudesta yöaikaan. Kyselyn perusteella niukka enemmistö kaupunginvaltuutetuista haluaa ottaa tiukan linjan julkijuopotteluun ja palauttaa kaupunkiin nollatoleranssin. Runsas kolmannes myönsi pelkäävänsä yöaikaan kulkemista Tampereen keskustassa. Nollatoleranssi ei ole tällä hetkellä kokonaisuudessaan mahdollista, koska sitä ei ole Suomessa voimassa olevan lain mukaan voida toteuttaa.
Uudelleen valmisteltavaksi lähetetty valtuustoaloitteeni on ollut nyt uusintakierroksella lausuntoja varten melkein puoli vuotta. Lausuntoja on pyydetty mm. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnalta, Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnalta sekä Nuorisofoorumilta. Näin kesän alussa olisi ollut toivottavaa, että valtuustoaloitteeni olisi jo ollut kaupunginvaltuuston uusintakäsittelyssä.
Kaupunkiympäristön turvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös muitakin toimenpiteitä kuin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemistä. Turvallisuuteen ja sen kokemiseen vaikuttavat mm. siisteys, rikosten ja väkivallantekojen estäminen ja niihin nopea puuttuminen, ympäristön ja rakennusten kunnossapitäminen jne. Turvallisuutta voidaan edistää monin keinoin, esim. valaistusta lisäämällä, tilojen kunnossapidolla, vartijoiden ja poliisien käyttöä lisäämällä, kansalaispartioita ja valvontakameroita käyttämällä ja tietysti lasten ja nuorten valistuksella ja opettamisella jo varhaisessa vaiheessa.
Tampere on Suomen mittakaavassa suuri kaupunki ja turvallisuushäiriöt alkavat olla sitä luokkaa, että turvallisuusongelmiin on puututtava määrätietoisemmin. Yksittäisten turvallisuusongelmien ratkaiseminen on tehotonta ja vie turhaan resursseja. Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi käynnistivät yhteisen seutukunnallisen turvallisuusyhteistyöhankkeen keväällä 2003. Hankeohjelmassa painopistealueina olivat rakennetun ympäristön turvallisuuden parantaminen sekä yhteisten käytäntöjen ja työmenetelmien luominen.Tampereen Turvallisuusohjelma vastasi turvallisuusyhteistyön käytännön organisoinnin ja tiedotuksen alkuun saattamisesta, koulutuksesta ja seurannan koordinoinnista. Tampereen kaupunki tarvitsee päivitetyn turvallisuusohjelman sekä määrärahat turvallisuuden parantamiseksi. Vaikka Tampereella on päätetty säästöohjelmasta, turvallisuudesta tinkiminen kostautuu moninkertaisina menoina, joten ennaltaehkäisy tulee huomattavasti halvemmaksi.
Esitän, että Tampereen kaupunki panostaa Tampereen turvallisuuteen päivittämällä turvallisuusohjelman ja varaamalla määrärahaa sen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen.
Tampereella 18.06.2012
Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu
maanantai 28. toukokuuta 2012
Valtuustoaloite nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn panostamiseksi, seminaarin järjestämiseksi sekä valtakunnallisen mallin luomiseksi
Valtuustoaloite nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn panostamiseksi, seminaarin järjestämiseksi sekä valtakunnallisen mallin luomiseksi
Viime vuosina Suomessa on tapahtunut lukuisia vakavia väkivallantekoja, joissa tekijänä on ollut nuori ihminen. Kouluampumisista on tullut melkein arkipäivää kouluissamme. Lisäksi yksittäiset, tuntemattomiin ihmisiin kohdistuvat väkivallanteot ovat yleistyneet hälyttävästi. Nuorten pahoinvointi, yksinäisyys, työttömyys ja syrjäytyneisyys ovat osatekijöitä näihin tapahtumiin. Monet nuoret voivat pahoin tänä päivänä. Henkinen jaksaminen järkkyy yhteiskunnan vaatimuksista, mielenterveysongelmat lisääntyvät yksinäisyyden ja syrjäytymisen myötä. Koulutukseen pääsy ei välttämättä takaa hyvinvointia ja onnea vaan opiskelut tulee saada päätökseen ja valmistua ammattiin. Tämän jälkeen on löydettävä työpaikka ja selviydyttävä muista yhteiskunnan vaatimuksista. Toimeentulon ja elämässä menestymisen aiheuttamat paineet yhdessä perheen perustamisen kanssa ovat monille liikaa.
Etsivä nuorisotyö on tehnyt hyvää työtä, mutta Tampereen kaupungin tulee panostaa nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen tehokkaasti ja uusia keinoja käyttäen. Eräitä keinoja ovat mm. työpaikkojen luominen nuorille, oppilashuoltoon panostaminen, vertaistuen antaminen, tukihenkilöt- ja perheet, päihdevalistus, yksinhuoltajaperheiden tukeminen, köyhyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, lastensuojelun tehostaminen ja oikea-aikaistaminen, nollatoleranssi koulukiusaamiseen, koulupudokkaiden tukeminen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut.
Esitän, että Tampereen kaupunki järjestää innovatiivisen Nuorten pahoinvoinnin ehkäisy- seminaarin, johon kutsutaan päättäjät, virkamiehiä, yhteistyökumppaneita, nuorisofoorumin, koulun ja vanhempainyhdistysten edustajat, tiedotusvälineet, mielenterveystoimijat sekä valtiovallan edustajat. Seminaarin tulosten pohjalta luodaan yhteistyössä valtionhallinnon kanssa valtakunnallinen malli nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tampereella 28.5.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle
Autismi on pysyvä ominaisuus, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia ja eri lapsilla ja nuorilla erilaisia. Autismista kärsivälle lapselle ja aikuiselle on vaikeaa ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia heidän eleistään ja ilmeistään, lisäksi heillä ilmenee sekä merkittäviä puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa että kommunikaatiokyvyssä. Jotkut autismista kärsivät lapset kärsivät myös eriasteisesta älyllisestä kehitysvammaisuudesta, jotkut taas saattavat esimerkiksi oppia lukemaan hyvin ja olla älykkyydeltään vähintään normaalitasoisia, jotkut keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Monella autismista kärsivillä esiintyy hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai käytöshäiriöitä.
Autismin oirekuva, oireiden voimakkuus ja vahvat alueet vaihtelevat suuresti eri lapsilla. Iän myötä monet autistiset lapset kykenevät luomaan toimivia suhteita toisiin ja heidän käytösongelmansa vähenevät. Monet etenkin lievemmästä autismista kärsivät lapset kykenevät kuntoutusmenetelmien kehittymisen myötä elämään aikuisena itsenäistä elämää. Jotkut autistiset lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita joillakin alueilla, kuten matematiikassa, musiikissa tai kuvataiteissa.
Tampereelle tarvitaan autisteille oma toiminta- ja tukikeskus, jotta autismista kärsiville ja heidän omaisilleen voidaan taata riittävät toiminta- ja tukipalvelut. Näitä palveluita ovat mm. koulutus-, kuntoutus-, asumispalvelut ja omaisten tukipalvelut. Tampereelta puuttuu matalankynnyksen palveluita, joissa on huomioitu autistien erikoistarpeet. Autistien tukikeskuksessa tulee tukea ja auttaa kaikenikäisiä autisteja, lapsista vanhuksiin sekä heidän omaisiaan. Autismikuntoutuksen taso vaihtelee eri puolella Suomea, esim. Hämeenlinnassa on autisteille tarkoitettu oma tukikeskus.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle.
Tampereella 28.5.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Viime vuosina Suomessa on tapahtunut lukuisia vakavia väkivallantekoja, joissa tekijänä on ollut nuori ihminen. Kouluampumisista on tullut melkein arkipäivää kouluissamme. Lisäksi yksittäiset, tuntemattomiin ihmisiin kohdistuvat väkivallanteot ovat yleistyneet hälyttävästi. Nuorten pahoinvointi, yksinäisyys, työttömyys ja syrjäytyneisyys ovat osatekijöitä näihin tapahtumiin. Monet nuoret voivat pahoin tänä päivänä. Henkinen jaksaminen järkkyy yhteiskunnan vaatimuksista, mielenterveysongelmat lisääntyvät yksinäisyyden ja syrjäytymisen myötä. Koulutukseen pääsy ei välttämättä takaa hyvinvointia ja onnea vaan opiskelut tulee saada päätökseen ja valmistua ammattiin. Tämän jälkeen on löydettävä työpaikka ja selviydyttävä muista yhteiskunnan vaatimuksista. Toimeentulon ja elämässä menestymisen aiheuttamat paineet yhdessä perheen perustamisen kanssa ovat monille liikaa.
Etsivä nuorisotyö on tehnyt hyvää työtä, mutta Tampereen kaupungin tulee panostaa nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen tehokkaasti ja uusia keinoja käyttäen. Eräitä keinoja ovat mm. työpaikkojen luominen nuorille, oppilashuoltoon panostaminen, vertaistuen antaminen, tukihenkilöt- ja perheet, päihdevalistus, yksinhuoltajaperheiden tukeminen, köyhyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, lastensuojelun tehostaminen ja oikea-aikaistaminen, nollatoleranssi koulukiusaamiseen, koulupudokkaiden tukeminen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut.
Esitän, että Tampereen kaupunki järjestää innovatiivisen Nuorten pahoinvoinnin ehkäisy- seminaarin, johon kutsutaan päättäjät, virkamiehiä, yhteistyökumppaneita, nuorisofoorumin, koulun ja vanhempainyhdistysten edustajat, tiedotusvälineet, mielenterveystoimijat sekä valtiovallan edustajat. Seminaarin tulosten pohjalta luodaan yhteistyössä valtionhallinnon kanssa valtakunnallinen malli nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tampereella 28.5.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle
Autismi on pysyvä ominaisuus, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia ja eri lapsilla ja nuorilla erilaisia. Autismista kärsivälle lapselle ja aikuiselle on vaikeaa ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia heidän eleistään ja ilmeistään, lisäksi heillä ilmenee sekä merkittäviä puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa että kommunikaatiokyvyssä. Jotkut autismista kärsivät lapset kärsivät myös eriasteisesta älyllisestä kehitysvammaisuudesta, jotkut taas saattavat esimerkiksi oppia lukemaan hyvin ja olla älykkyydeltään vähintään normaalitasoisia, jotkut keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Monella autismista kärsivillä esiintyy hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai käytöshäiriöitä.
Autismin oirekuva, oireiden voimakkuus ja vahvat alueet vaihtelevat suuresti eri lapsilla. Iän myötä monet autistiset lapset kykenevät luomaan toimivia suhteita toisiin ja heidän käytösongelmansa vähenevät. Monet etenkin lievemmästä autismista kärsivät lapset kykenevät kuntoutusmenetelmien kehittymisen myötä elämään aikuisena itsenäistä elämää. Jotkut autistiset lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita joillakin alueilla, kuten matematiikassa, musiikissa tai kuvataiteissa.
Tampereelle tarvitaan autisteille oma toiminta- ja tukikeskus, jotta autismista kärsiville ja heidän omaisilleen voidaan taata riittävät toiminta- ja tukipalvelut. Näitä palveluita ovat mm. koulutus-, kuntoutus-, asumispalvelut ja omaisten tukipalvelut. Tampereelta puuttuu matalankynnyksen palveluita, joissa on huomioitu autistien erikoistarpeet. Autistien tukikeskuksessa tulee tukea ja auttaa kaikenikäisiä autisteja, lapsista vanhuksiin sekä heidän omaisiaan. Autismikuntoutuksen taso vaihtelee eri puolella Suomea, esim. Hämeenlinnassa on autisteille tarkoitettu oma tukikeskus.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle.
Tampereella 28.5.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
maanantai 14. toukokuuta 2012
VALTUUSTOALOITTEENI 14.5.2012
Valtuustoaloite kuntalaisten kansalaisraadin perustamiseksi Tampereelle
Kuntalaisten kansalaisraateja on järjestetty maailmalla 1970-luvulta lähtien, mutta Suomessa vasta viime vuosina. Menetelmä on otettu käyttöön esim. Jyväskylän kaupungissa alkuvuodesta 2012. Jyväskylän ensimmäisten kansalaisraatien teemat liittyvät yleiskaavavalmisteluun ja hyvän asiakaspalvelun kehittämiseen.
Kansalaisraadin ideana on asioiden yhdessä pohtiminen ja aito keskusteleminen. Kansalaisraadin tehtävänä on käsitellä esim. vaikeita, monitulkintaisia ja tunneherkkiä asiakysymyksiä. Pyrkimyksenä on, että yhteinen ymmärrys löydetään vaikeissakin asioissa riittävästi aikaa ja tietoa varaamalla, kuunnellen jokaisen mielipidettä. Raadit kootaan ilmoittautuneista sillä periaatteella, että raatilaiset tulevat muodostamaan ” Tampereen pienoiskoossa ”. Jyväskylässä raatilaiset käyvät monipuolisia keskusteluita koulutettujen ohjaajien johdolla sekä kuulevat käsiteltävän kysymyksen kannalta merkittäviä asiantuntijoita. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta yhteisen julkilausuman, joka esitellään tiedotustilaisuudessa päättäjille, medialle ja muille aiheesta kiinnostuneille. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa tamperelainen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti tamperelaisia. Näin kaikilla on samat mahdollisuudet tulla valituksi raatilaiseksi. Kuntalaisten kansalaisraatiin osallistuvat ovat oman arkensa asiantuntijoita. Erittäin tärkeää on, että raatilaisten työskentelyn tulokset sitoudutaan ottamaan osaksi käsiteltyjen asioiden valmistelua.
Kansalaisraadit ovat uudenlainen toimiva keskustelevan kansalaisdemokratian muoto. Tämä on osoitettu toteen Vaasan yliopiston hankkeessa, jossa on lähdetty soveltamaan raatiajattelua Suomeen. Vaasassa tieteellisin perustein valittu raati ruotii sille annettuja ongelmia tai kehittämisehdotuksia usean päivän ajan ja tekee niistä allekirjoitetun julkilausuman. Hanketta vetävän professorin mukaan kansalaisraati olisi esim. kuntauudistuksessa hyvä keino selvittää kansalaismielipidettä. Tampereella on käytössä Alue - Alvarit, mutta niiden toimintatavat ovat hitaampia eivätkä ne edusta osallistujapohjaltaan Tamperetta pienoiskoossa, kuten kansalaisraadin idea on.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin kuntalaisten kansalaisraadin perustamiseksi Tampereelle Jyväskylän kaupungin mallin mukaisesti.
Tampereella 14.5.2012
Aila Dündar-Järvinen
kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite alaikäisille alkoholin myymistä ja välittämistä ehkäisevän vuosittaisen Tampereen kaupungin kampanjan järjestämiseksi
Pirkanmaalla aloitettiin vuonna 2010 keväällä K- 18- kampanja, jonka tarkoituksena oli kiinnittää kauppojen huomiota mm. alkoholin myyntiin alaikäisille asiakkaille. Tampereella kampanjassa mukana olivat mm. Lasten parlamentti, vanhempainyhdistykset, Nuorisofoorumi, Pirkanmaan poliisilaitos, Aamulehti, ehkäisevän päihdetyön toimisto Raitsu sekä SPR:n vapaaehtoistoiminnan keskus Tampuri. Mukaan saatiin myös muutama ruokakauppa. Kampanjassa mukana olevat kaupat lupasivat valvoa entistä tiukemmin alkoholin ostajia. Kampanjaan liittyneet kaupat tunnisti K-18 -tarrasta. Kauppojen myyjät allekirjoittavat sopimuksen, jossa he sitoutuvat valvomaan tarkemmin alkoholin ostajia. Lain mukaan alkoholin myyminen ja välittäminen alaikäiselle on kiellettyä.
Kampanja lähti alun perin liikkeelle Iisalmesta.
Vuonna 2011 koulujen päättäjäisaikaan 23.5.-5.6.2011 Tampereella toteutettiin Älä välitä alkoholia alaikäiselle –kampanja, johon osallistui yli 60 myymälää Tampereen alueen K-ryhmästä, Pirkanmaan osuuskaupasta ja Suomen lähikauppa Oy:stä. Tempauksessa oli mukana myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Tampereen kaupunki vetosi kampanjan avulla asukkaisiinsa, jotta alkoholin välittäminen alaikäisille saataisiin loppumaan. Alkoholia myyviin tamperelaisiin vähittäiskauppoihin tuli asiasta kertovia julisteita, kortteja ja ostoskoreihin pohjapapereita. Kampanjan organisaattorit toivoivat vetoomusten herättävän ajattelemaan, miten kohtalokasta alkoholin välittäminen alaikäiselle voi olla. Vaikka kampanjan toiminta-aika oli vain pari viikkoa, toivottiin sillä saatavan aikaan myös pysyvämpiä asennemuutoksia.
Ensisijaisesti nuorten ja alaikäisten alkoholinkäytöstä ovat vastuussa kodit ja vanhemmat. Yhteiskunta ei voi ottaa kasvatusvastuuta vanhemmilta, mutta se voi auttaa vanhempia siinä. Kampanjoissa tulisi painottaa kodin roolia sekä koulujen ja muiden tahojen tukea ja osavastuuta lapsen ja nuoren kasvatuksessa. Yhä useampi nuori saa alkoholia omilta vanhemmiltaan, sisaruksilta sekä ystäviltään. Alaikäisten väärillä henkilöpapereilla ravintolaan pyrkiminen on yhä yleisempää. Nuoret juovat alkoholia yhä nuorempana ja yhä humalahakuisemmin. Juomisella nuoret kokeilevat rajojaan ja purkavat pahaa oloaan. Rajojen asettaminen on tärkeää. Vanhempien antama esimerkki vaikuttaa nuoriin; joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Esitän, että Tampereen kaupunki järjestää ja organisoi laajamittaisen jokavuotisen kampanjan, jolla ehkäistään alkoholin myymistä ja välittämistä alaikäisille sekä tiedotetaan alkoholin haitoista, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita voisivat olla mm. Lasten parlamentti, Nuorisofoorumi, vanhempainyhdistykset, koulut, raittiusjärjestöt, poliisi, ehkäisevän päihdetyön toimisto, kaupat, Alko sekä tiedotusvälineet.
Tampereella 14.5.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Sosiaalinen luototus koko maahan
TIEDOTE
27.4.2012
Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto:
Sosiaalinen luototus koko maahan
Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto vaatii, että sosiaalihuoltolain uudistamisen yhteydessä sosiaalista luototusta koskevaa säännöstöä on muutettava siten, että sosiaalinen luototus ulotetaan koko maahan. Köyhällä ja vähävaraisellakin tulisi olla mahdollisuus saada kohtuuhintaista luottoa, jolla selviytyä äkillisistä ja odottamattomista menoista omin avuin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada luottoa lainkaan.
Sosiaalisen luottomahdollisuuden turvaaminen tulisi ulottaa yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Näin tuettaisiin vähävaraisten ja pienituloisten henkilöiden ja kotitalouksien mahdollisuuksia hoitaa asioitaan itsenäisesti ja samalla ehkäistä taloudellisista ongelmista aiheutuvaa ylivelkaantumista ja syrjäytymistä. Sosiaalisen luototuksen ulottaminen koko maahan vähentäisi myös tarvetta ottaa kalliita pikavippejä kohtuuttomilla koroilla ja vähentäisi näin ylivelkaantumista, maksukyvyttömyyttä ja syrjäytymistä.
Sosiaalinen luototus ei ole laajentunut kunnissa sillä tavoin kuin järjestelmää luotaessa toivottiin. Sosiaalinen luototusjärjestelmä on käytössä vain reilussa 20 kunnassa. Kokemukset sosiaalisesta luototuksesta ovat kuitenkin hyviä.
Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuullisin ehdoin luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kykyä suoriutua luoton takaisinmaksusta. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi velkakierteen katkaisemiseen ja talouden hallintaan, kodin hankintoihin, kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, asumisen turvaamiseen sekä sosiaalisen kriisin ylittämiseen.
Lisätietoja:
Marjatta Vehkaoja, liittovaltuuston puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
puh. 040 722 0572
Merja Karinen, lakimies, Mielenterveyden keskusliitto
puh. 050 561 7416
Timo Peltovuori, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
puh. 0500 438 858
Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä.
Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö.
27.4.2012
Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto:
Sosiaalinen luototus koko maahan
Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto vaatii, että sosiaalihuoltolain uudistamisen yhteydessä sosiaalista luototusta koskevaa säännöstöä on muutettava siten, että sosiaalinen luototus ulotetaan koko maahan. Köyhällä ja vähävaraisellakin tulisi olla mahdollisuus saada kohtuuhintaista luottoa, jolla selviytyä äkillisistä ja odottamattomista menoista omin avuin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada luottoa lainkaan.
Sosiaalisen luottomahdollisuuden turvaaminen tulisi ulottaa yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Näin tuettaisiin vähävaraisten ja pienituloisten henkilöiden ja kotitalouksien mahdollisuuksia hoitaa asioitaan itsenäisesti ja samalla ehkäistä taloudellisista ongelmista aiheutuvaa ylivelkaantumista ja syrjäytymistä. Sosiaalisen luototuksen ulottaminen koko maahan vähentäisi myös tarvetta ottaa kalliita pikavippejä kohtuuttomilla koroilla ja vähentäisi näin ylivelkaantumista, maksukyvyttömyyttä ja syrjäytymistä.
Sosiaalinen luototus ei ole laajentunut kunnissa sillä tavoin kuin järjestelmää luotaessa toivottiin. Sosiaalinen luototusjärjestelmä on käytössä vain reilussa 20 kunnassa. Kokemukset sosiaalisesta luototuksesta ovat kuitenkin hyviä.
Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuullisin ehdoin luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kykyä suoriutua luoton takaisinmaksusta. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi velkakierteen katkaisemiseen ja talouden hallintaan, kodin hankintoihin, kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, asumisen turvaamiseen sekä sosiaalisen kriisin ylittämiseen.
Lisätietoja:
Marjatta Vehkaoja, liittovaltuuston puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
puh. 040 722 0572
Merja Karinen, lakimies, Mielenterveyden keskusliitto
puh. 050 561 7416
Timo Peltovuori, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
puh. 0500 438 858
Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä.
Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö.
maanantai 23. tammikuuta 2012
Julkijuopotteluun ja häiriöihin löydettävä keinoja
Julkaistu Aamulehdessä 22.1.2012
Julkijuopotteluun ja häiriöihin löydettävä keinoja
Tampereen kaupunginvaltuusto palautti 16.1.2012 valtuustoaloitteeni
julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Tarkoituksena on, että kaupunki etsii kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ongelman hillitsemiseksi; myös vartijoiden käyttö on mahdollista.
Tampereella oli käytössä poliisin Nollatoleranssi –projekti v.1999 ja se kesti vuoden ajan. Poliisin kanssa yhteistyössä toimivat tuolloin kirkko, SPR, Paussi, Nuorten selviämisasema, Tampereen kaupunki sekä joukko yksityisiä kiinteistönomistajia ja ravintoloita. Tarkoituksena oli tuolloin mm. vähentää Tampereen ydinkeskustassa esiintyvää väkivaltaa. Poliisi lisäsi näkyvyyttään kaupungin keskustassa erityisesti viikonloppuiltaisin kello 18-02. Poliisi alensi myös rikkomusten puuttumiskynnystä ja häiritsevään käyttäytymiseen puututtiin välittömästi. Poliisi puuttui mm. julkiseen virtsaamiseen ulkona. Alkoholin nauttimisesta annettiin sakko. Alaikäiselle sakon syyksi riitti myös alkoholin hallussapito. Nollatoleranssi –projektin tavoitteet saavutettiin ja Tampereen keskusta rauhoittui silminnähtävästi.
Maalis-huhtikuussa 2011 tehtiin kyselytutkimus, jonka mukaan kaupunkilaisista 31 prosenttia pitää häiriköintiä ydinkeskustassa melko suurena ongelmana, 38 prosenttia kokee ydinkeskustassa kävelyn turvattomaksi viikonloppuiltoina. Aamulehden Moro -lehti julkaisi 19.5.2011 valtuutetuille suunnatun kyselyn nollatoleranssista ja Tampereen keskustan pelottavuudesta yöaikaan. Kyselyn perusteella niukka enemmistö kaupunginvaltuutetuista haluaa ottaa tiukan linjan julkijuopotteluun ja palauttaa kaupunkiin nollatoleranssin. Runsas kolmannes myönsi pelkäävänsä yöaikaan kulkemista Tampereen keskustassa. Nollatoleranssi ei ole tällä hetkellä kokonaisuudessaan mahdollista, koska sitä ei ole Suomessa voimassa olevan lain mukaan mahdollista toteuttaa. Piknik-tyyppinen alkoholin nauttiminen puistossa on sallittua voimassa olevan järjestyslain mukaan. Taajama-alueella juopotteluun ja häiritsevään käyttäytymiseen voi puuttua kuitenkin järjestyslain pohjalta (Järjestyslaki v.2003/ 2.luku/ 4§ ).
Julkijuopottelu ja sen myötä rähinöinti ja väkivalta on lisääntynyt merkittävästi niin Tampereella kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Tampere tarvitsee erilaisia tapahtumia keskustaan, erityisesti kesäaikaan, mutta valitettavasti niiden kylkiäisenä seuraa usein järjestyshäiriöitä ja julkijuopottelua. Erityisen huolestuttavaa on alaikäisten juopottelu, joka johtaa usein myös huostaanottoihin.
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)
Julkijuopotteluun ja häiriöihin löydettävä keinoja
Tampereen kaupunginvaltuusto palautti 16.1.2012 valtuustoaloitteeni
julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Tarkoituksena on, että kaupunki etsii kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ongelman hillitsemiseksi; myös vartijoiden käyttö on mahdollista.
Tampereella oli käytössä poliisin Nollatoleranssi –projekti v.1999 ja se kesti vuoden ajan. Poliisin kanssa yhteistyössä toimivat tuolloin kirkko, SPR, Paussi, Nuorten selviämisasema, Tampereen kaupunki sekä joukko yksityisiä kiinteistönomistajia ja ravintoloita. Tarkoituksena oli tuolloin mm. vähentää Tampereen ydinkeskustassa esiintyvää väkivaltaa. Poliisi lisäsi näkyvyyttään kaupungin keskustassa erityisesti viikonloppuiltaisin kello 18-02. Poliisi alensi myös rikkomusten puuttumiskynnystä ja häiritsevään käyttäytymiseen puututtiin välittömästi. Poliisi puuttui mm. julkiseen virtsaamiseen ulkona. Alkoholin nauttimisesta annettiin sakko. Alaikäiselle sakon syyksi riitti myös alkoholin hallussapito. Nollatoleranssi –projektin tavoitteet saavutettiin ja Tampereen keskusta rauhoittui silminnähtävästi.
Maalis-huhtikuussa 2011 tehtiin kyselytutkimus, jonka mukaan kaupunkilaisista 31 prosenttia pitää häiriköintiä ydinkeskustassa melko suurena ongelmana, 38 prosenttia kokee ydinkeskustassa kävelyn turvattomaksi viikonloppuiltoina. Aamulehden Moro -lehti julkaisi 19.5.2011 valtuutetuille suunnatun kyselyn nollatoleranssista ja Tampereen keskustan pelottavuudesta yöaikaan. Kyselyn perusteella niukka enemmistö kaupunginvaltuutetuista haluaa ottaa tiukan linjan julkijuopotteluun ja palauttaa kaupunkiin nollatoleranssin. Runsas kolmannes myönsi pelkäävänsä yöaikaan kulkemista Tampereen keskustassa. Nollatoleranssi ei ole tällä hetkellä kokonaisuudessaan mahdollista, koska sitä ei ole Suomessa voimassa olevan lain mukaan mahdollista toteuttaa. Piknik-tyyppinen alkoholin nauttiminen puistossa on sallittua voimassa olevan järjestyslain mukaan. Taajama-alueella juopotteluun ja häiritsevään käyttäytymiseen voi puuttua kuitenkin järjestyslain pohjalta (Järjestyslaki v.2003/ 2.luku/ 4§ ).
Julkijuopottelu ja sen myötä rähinöinti ja väkivalta on lisääntynyt merkittävästi niin Tampereella kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Tampere tarvitsee erilaisia tapahtumia keskustaan, erityisesti kesäaikaan, mutta valitettavasti niiden kylkiäisenä seuraa usein järjestyshäiriöitä ja julkijuopottelua. Erityisen huolestuttavaa on alaikäisten juopottelu, joka johtaa usein myös huostaanottoihin.
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)