Valtuustoaloite pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi

Valtuustoaloite pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi

Tampereen kaupunki selvitti päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden
näkemyksiä pormestarimallista sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuussa
2011. Tuloksia verrattiin marras-joulukuussa v.2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn.
56 % vastaajista v. 2011 koki, että raja politiikan ja virkamiestoiminnan välillä
ei ole selkeytynyt. Lisäksi 53 % vastaajista v. 2011 oli sitä mieltä, että pormestari tulisi voida valita myös muista henkilöistä kuin valtuutetuista. Enemmistö viranhaltijoista kannatti v. 2011 pormestarin valintaa muista kuin valtuutetuista kun taas enemmistö luottamushenkilöistä valitsisi pormestarin valtuutettujen joukosta. Tänä vuonna 57 % pormestarimalli- kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koki, että apulaispormestareiden toimenkuva ja toimivalta kaipaisivat selkeyttämistä. Vastaajat kokivat myös, että pormestarin ja tuotannosta vastaavien johtajien välisessä työnjaossa on kehitettävää (57 % vastanneista). Huomattavaa kyselyssä oli, että pormestarin esikunnan roolissa on selkeyttämistä (67 % vastanneista). Näkemykset siitä, pitääkö pormestarin apuna olla nykyistä selkeämmin konsernin operatiiviseen johtamiseen keskittyvä virkamiesjohtaja tai johtajia, jakaantuivat lähes tasan (53 % puolesta, 47 % vastaan).

Tampereen kaupunginhallituksen alaisen jaoston, suunnittelujaoston, linjauksen mukaisesti yksi toimintamallin kehittämisteemoista vuonna 2011 on poliittisen johtamisen kehittäminen. Poliittisen johtamisen kehittämisen tavoitteena on mm. arvioida pormestarin valintatapaa ja luoda perusta valintatavasta päättämiselle sekä arvioida apulaispormestarien roolia suhteessa pormestariin, konsernihallinnon johtajiin ja kaupunginhallitukseen. Pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä apulaispormestareiden roolissa haluttiin korostaa nimenomaan päätoimista lautakunnan puheenjohtajuutta siten, että virkamiesvalmistelu tapahtuisi tilaajaryhmässä ja että apulaispormestareiden tehtävissä pääpaino olisi valmistelun ja poliittisen päätöksenteon ohjaamisessa sekä edustamisessa kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin päin ts. antaa kasvot päätöksenteolle. Käytännössä apulaispormestarit voivat toimia valtuustossa ns. kaksoisroolissa: valtuutettuna ja ehkä myös valtuustoryhmän puheenjohtajana ja valmistelun suuntaviivoista määräävinä pormestarin alaisina ja varahenkilöinä.

Pormestarimalli jakaa edelleen mielipiteitä vuosien jälkeen niin kuntalaisten, päättäjien kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa. Erityisen huolestuttava piirre on apulaispormestareiden vaihtuvuus. Ainoastaan 1 alkuperäisistä v. 2009 tammikuussa valituista 4 apulaispormestarista jatkaa luottamustehtävässään tällä hetkellä. Näyttää siltä, että apulaispormestarin tehtäviin sitoutuminen on heikkoa ja sitä käytetään ponnahduslautana ”parempiin” tehtäviin. Tiheä vaihtuvuus heikentää merkittävästi lautakunnan toimintaa, koko prosessin toimivuutta sekä sitä kautta kuntalaisia koskevia päätöksiä. Myös pormestarin valintatapa herättää edelleen keskustelua: tuleeko pormestarin olla valtuutettu vai ei, pitäisikö pormestari voida valita suoralla kansanäänestyksellä ?

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta vähentää apulaispormestareiden määrää neljästä kolmeen. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki tekee aloitteen
sisäasiainministeriölle mahdollisuudesta valita pormestari myös suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2012 syksyn kunnallisvaaleissa.

Tampereella 12.12.2011


Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( SDP)