Valtuustoaloite kuntalaisten kansalaisraadin perustamiseksi Tampereelle
Kuntalaisten kansalaisraateja on järjestetty maailmalla 1970-luvulta lähtien, mutta Suomessa vasta viime vuosina. Menetelmä on otettu käyttöön esim. Jyväskylän kaupungissa alkuvuodesta 2012. Jyväskylän ensimmäisten kansalaisraatien teemat liittyvät yleiskaavavalmisteluun ja hyvän asiakaspalvelun kehittämiseen.
Kansalaisraadin ideana on asioiden yhdessä pohtiminen ja aito keskusteleminen. Kansalaisraadin tehtävänä on käsitellä esim. vaikeita, monitulkintaisia ja tunneherkkiä asiakysymyksiä. Pyrkimyksenä on, että yhteinen ymmärrys löydetään vaikeissakin asioissa riittävästi aikaa ja tietoa varaamalla, kuunnellen jokaisen mielipidettä. Raadit kootaan ilmoittautuneista sillä periaatteella, että raatilaiset tulevat muodostamaan ” Tampereen pienoiskoossa ”. Jyväskylässä raatilaiset käyvät monipuolisia keskusteluita koulutettujen ohjaajien johdolla sekä kuulevat käsiteltävän kysymyksen kannalta merkittäviä asiantuntijoita. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta yhteisen julkilausuman, joka esitellään tiedotustilaisuudessa päättäjille, medialle ja muille aiheesta kiinnostuneille. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa tamperelainen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti tamperelaisia. Näin kaikilla on samat mahdollisuudet tulla valituksi raatilaiseksi. Kuntalaisten kansalaisraatiin osallistuvat ovat oman arkensa asiantuntijoita. Erittäin tärkeää on, että raatilaisten työskentelyn tulokset sitoudutaan ottamaan osaksi käsiteltyjen asioiden valmistelua.
Kansalaisraadit ovat uudenlainen toimiva keskustelevan kansalaisdemokratian muoto. Tämä on osoitettu toteen Vaasan yliopiston hankkeessa, jossa on lähdetty soveltamaan raatiajattelua Suomeen. Vaasassa tieteellisin perustein valittu raati ruotii sille annettuja ongelmia tai kehittämisehdotuksia usean päivän ajan ja tekee niistä allekirjoitetun julkilausuman. Hanketta vetävän professorin mukaan kansalaisraati olisi esim. kuntauudistuksessa hyvä keino selvittää kansalaismielipidettä. Tampereella on käytössä Alue - Alvarit, mutta niiden toimintatavat ovat hitaampia eivätkä ne edusta osallistujapohjaltaan Tamperetta pienoiskoossa, kuten kansalaisraadin idea on.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin kuntalaisten kansalaisraadin perustamiseksi Tampereelle Jyväskylän kaupungin mallin mukaisesti.
Tampereella 14.5.2012
Aila Dündar-Järvinen
kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite alaikäisille alkoholin myymistä ja välittämistä ehkäisevän vuosittaisen Tampereen kaupungin kampanjan järjestämiseksi
Pirkanmaalla aloitettiin vuonna 2010 keväällä K- 18- kampanja, jonka tarkoituksena oli kiinnittää kauppojen huomiota mm. alkoholin myyntiin alaikäisille asiakkaille. Tampereella kampanjassa mukana olivat mm. Lasten parlamentti, vanhempainyhdistykset, Nuorisofoorumi, Pirkanmaan poliisilaitos, Aamulehti, ehkäisevän päihdetyön toimisto Raitsu sekä SPR:n vapaaehtoistoiminnan keskus Tampuri. Mukaan saatiin myös muutama ruokakauppa. Kampanjassa mukana olevat kaupat lupasivat valvoa entistä tiukemmin alkoholin ostajia. Kampanjaan liittyneet kaupat tunnisti K-18 -tarrasta. Kauppojen myyjät allekirjoittavat sopimuksen, jossa he sitoutuvat valvomaan tarkemmin alkoholin ostajia. Lain mukaan alkoholin myyminen ja välittäminen alaikäiselle on kiellettyä.
Kampanja lähti alun perin liikkeelle Iisalmesta.
Vuonna 2011 koulujen päättäjäisaikaan 23.5.-5.6.2011 Tampereella toteutettiin Älä välitä alkoholia alaikäiselle –kampanja, johon osallistui yli 60 myymälää Tampereen alueen K-ryhmästä, Pirkanmaan osuuskaupasta ja Suomen lähikauppa Oy:stä. Tempauksessa oli mukana myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Tampereen kaupunki vetosi kampanjan avulla asukkaisiinsa, jotta alkoholin välittäminen alaikäisille saataisiin loppumaan. Alkoholia myyviin tamperelaisiin vähittäiskauppoihin tuli asiasta kertovia julisteita, kortteja ja ostoskoreihin pohjapapereita. Kampanjan organisaattorit toivoivat vetoomusten herättävän ajattelemaan, miten kohtalokasta alkoholin välittäminen alaikäiselle voi olla. Vaikka kampanjan toiminta-aika oli vain pari viikkoa, toivottiin sillä saatavan aikaan myös pysyvämpiä asennemuutoksia.
Ensisijaisesti nuorten ja alaikäisten alkoholinkäytöstä ovat vastuussa kodit ja vanhemmat. Yhteiskunta ei voi ottaa kasvatusvastuuta vanhemmilta, mutta se voi auttaa vanhempia siinä. Kampanjoissa tulisi painottaa kodin roolia sekä koulujen ja muiden tahojen tukea ja osavastuuta lapsen ja nuoren kasvatuksessa. Yhä useampi nuori saa alkoholia omilta vanhemmiltaan, sisaruksilta sekä ystäviltään. Alaikäisten väärillä henkilöpapereilla ravintolaan pyrkiminen on yhä yleisempää. Nuoret juovat alkoholia yhä nuorempana ja yhä humalahakuisemmin. Juomisella nuoret kokeilevat rajojaan ja purkavat pahaa oloaan. Rajojen asettaminen on tärkeää. Vanhempien antama esimerkki vaikuttaa nuoriin; joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Esitän, että Tampereen kaupunki järjestää ja organisoi laajamittaisen jokavuotisen kampanjan, jolla ehkäistään alkoholin myymistä ja välittämistä alaikäisille sekä tiedotetaan alkoholin haitoista, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita voisivat olla mm. Lasten parlamentti, Nuorisofoorumi, vanhempainyhdistykset, koulut, raittiusjärjestöt, poliisi, ehkäisevän päihdetyön toimisto, kaupat, Alko sekä tiedotusvälineet.
Tampereella 14.5.2012
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
