Koulut ja kunnat saavat itse päättää
lukujärjestyksistä ja kouluaamujen alkamisajankohdasta. Monella koululaisella
koulu alkaa jo heti kahdeksalta aamulla.
Jotkut koululaiset saavat kyydin kouluun
vanhemmiltaan; tosin vanhempienkin työaika on nykyään monesti liukuva. On arveltu,
että aikaiset kouluaamut valmistavat nuorta työelämään ja säännölliseen
aamuheräämiseen. Toisaalta monet seikat puoltavat myöhäisempiä kouluaamuja.
Koulujen aikaisista alkamisajankohdista on puhuttu Suomessa jo pitkään. Monet
tutkijat, tutkimukset ja tahot puoltavat koulujen alkamisajankohdan muuttamista
esim. klo 9:ään. Nuorten elämänrytmi on muuttunut siten, että valvotaan
myöhään, vaikka tiedossa olisikin aikainen aamuherätys kouluun. Jatkuva univaje
vaikuttaa erittäin haitallisesti elämään, koulunkäyntiin, sosiaalisiin
suhteisiin ja oppimistuloksiin. Tosin myöhäisempi koulun alkamisajankohta voi
pidentää koulun päättymistä esim. klo 16 asti iltapäivällä. Koulupäivien
venymistä voi ehkäistä esim. säätelemällä välituntien pituutta. Myös
ruokailuaikoja jouduttaisiin hieman muuttamaan, jos koulu alkaisi myöhemmin. Opetusministeriön
työryhmä huomautti opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä vuonna 2015, että
nuorten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää. Suomen Lukiolaisten
liitto on vastikään esittänyt kahdeksan aamuista luopumista. Helsingin
yliopiston neurologian dosentti Markku Partinen on toistuvasti esittänyt
koulujen alkamisajankohdan myöhäistämistä. Partisen mukaan myöhempää
koulun alkua kannattaisi kokeilla ainakin peruskoulun ylimmillä
luokilla. Tutkijan mukaan kouluaamujen myöhäistäminen parantaisi elämänlaatua
ja koulusuorituksia. Suomen vanhempainliitto selvitti vuonna 2015 vanhempien
mielipiteitä muun muassa koulupäivän alkamisajankohdasta. Vanhempien
barometriin vastasi 1795 henkilöä. Pääsääntöisesti yhdeksältä
alkavat aamut saivat eniten kannatusta, sillä sitä toivoivat alakoululaisten
vanhemmista 41 % ja yläkoululaisten vanhemmista 46 %. Vanhemmista 30 % kannatti
päivän alkamista klo 8.30. Kahdeksan aamuja toivottiin vähiten.
SDP on esittänyt
koulutuspoliittisessa ohjelmassaan joustavaa koulupäivää, jossa lasten
harrastukset nivoutuisivat osaksi koulupäivää ja perheille jäisi enemmän
yhteistä aikaa iltaisin. SDP on esittänyt myös koulurakennusten entistä parempaa
hyödyntämistä lasten harrastustoiminnassa ja koulupäivän mielekkyyden
lisäämistä uudistamalla koulupäivän rakennetta ja toimintakulttuuria. Mielestäni
koulun alkamisajankohdan myöhäistäminen voisi olla yksi keino koulupäivän
rakenteen uudistamiseen. Tärkeintä on kuitenkin koululaisten ja perheiden
elämänlaadun parantaminen.
Esitän,
että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin ja ohjeistaa kouluja suunnittelemaan
koulupäivät niin, että aikaisista kouluaamuista luovutaan.
Tampereella 17.9.2018
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)
