Valtuustokysely
Tampereen mielenterveyspalveluista
Mielenterveysongelmat ovat olleet esillä erityisesti tänä
kesänä. Psykiatrian lähetteiden määrä Suomessa on
noussut vuodessa paikoin jopa yli 30 prosentilla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on vastuullaan psykiatrinen
sairaalahoito ja jossain määrin nuorisopsykiatrian avohoitoa. Kuntien tehtävänä
on hoitaa erityisesti avohoidon potilaat. Myös Pirkanmaalla lähetteiden määrä
on kasvanut, ainakin nuorisopsykiatrian osalta. Avohoidon lähetteiden määrä on
kasvanut vuodessa 30 prosenttia. Hoitoon hakeutuvat potilaat ovat sairaampia
kuin ennen. Esim. koulukuraattoreiden määrästä on säästetty, mikä näkyy nuorten
ja koululaisten oireilun ja ongelmien lisääntymisessä. Yhä harvemmalla nuorella
ei ole psykologista ensiapua lähistöllä. Suomalaisten masennus on noussut, mikä
hoitamattomana ja pitkäkestoisena voi johtaa vakavampiin mielenterveysongelmiin.
Mielenterveyspalvelujen kehittäminen,
erityisesti ehkäisevän mielenterveystyön, on erittäin tärkeää. Suurimmat uhat
mielenterveydelle ovat syrjäytyminen, köyhyys, mielenterveyden ongelmat ja
häiriöt, sekä päihdeongelmat. Avun hakeminen mielenterveysongelmiin saattaa
olla monelle korkea kynnys, koska mielenterveysongelmiin liittyy edelleen
häpeää ja leimautumista(stigma).Tästä syystä matalan kynnyksen apu ja
hoitopolku ovat äärimmäisen tärkeitä.
Keskeisiä haasteita tällä hetkellä ovat
erityisesti työikäisten naisten masennus, alkoholinkäyttö erityisesti miehillä,
lasten ja nuorten levottomuus ja sopeutumattomuus, nuorten ahdistuneisuus ja
huumeiden käyttö sekä dementia iäkkäillä henkilöillä. Vakavat
mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä
heikentävät suuresti inhimilliseltä näkökannalta sairastuneen ja hänen
läheisensä elämänlaatua. Haasteita ovat myös esim. mielenterveyskuntoutujien
työtoiminta ja työllistyminen, heidän asumisolosuhteensa
ja asumisen laatu, mielenterveyden ja päihteettömyyden
edistäminen, mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen.
Kuntien tulisi uudistaa mielenterveys- ja päihdestrategiansa ja
uudistaa hoitojärjestelmänsä tarpeita vastaavaksi. Kokemusasiantuntijoiden ja
omaisten panos kehittämistyössä on tärkeää. Kolmannen sektorin palveluja,
osaamista ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tulisi hyödyntää yhä enemmän.
Yhdistyksiä ja järjestöjä tulisi tukea voimakkaammin; monet järjestöt tarjoavat
arvokasta vertaistuki – ja ryhmätoimintaa sekä kouluttavat
kokemusasiantuntijoita.
Psyykkisten sairauksien hoidossa on
siirrytty laitoshoidosta avohoitoon: psykiatriset sairaalapaikat ovat
vähentyneet 25 vuodessa noin 75 %. Kuitenkin mielenterveyslain mukaan henkilö
voidaan määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon vastoin tahtoaan, jos hän on
psyykkisen sairautensa vuoksi vaaraksi itselleen tai muille. Kynnys tällaiseen
hoitoon on kuitenkin korkea. Avohoidon resurssit eivät ole lisääntyneet
riittävästi vastaamaan tarvetta. Palvelujärjestelmä on edelleen valitettavan
pirstaleinen eivätkä peruspalvelut pysty
vastaamaan kysyntään riittävästi.
Hoitojaksojen vähentyminen on lisännyt
lääkkeiden käyttöä ja merkitystä. Psykoterapia on toimiva hoitomuoto, mutta
psykoterapiaan pääsy on monille sitä tarvitseville edelleen vaikeaa ja
kallista.
Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja
mukaanotto hoitoprosessiin on yleistynyt, mutta parannettavaa omaisten
huomioimisessa on vielä paljon. Omaiset ovat kuitenkin parhaimpia
asiantuntijoita, koska he tuntevat sairastuneen parhaiten.
Tamperelaisten tulisi saada nopeasti ja
riittävästi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, mutta Tampereella on eriasteista
hoitoa tarvitsevia suuri määrä eikä hoitoon pääse aina riittävän nopeasti, eikä
hoito ole riittävän nopeaa, tiivistä, monipuolista eikä pitkäjänteistä.
Hoidon päätyttyä monet jäävät oman onnensa
nojaan, varsinkin jos heillä ei ole omaisia tai ystäviä, jotka auttaisivat ja
tukisivat hoitojakson loputtua. Huolena ovat myös ne mielenterveyskuntoutuneet,
jotka ovat syrjäytyneet eikä heillä ole mitään hoitosuhdetta.
Kysymme:
1. Mikä
on Tampereen mielenterveyspalvelujen kokonaistilanne (saatavuus, lähetteet,
hoitojaksot, hoidon seuranta, kuntoutus) tällä hetkellä?
2. Miten
Tampereella panostetaan nyt ja tulevaisuudessa ennaltaehkäiseviin ja matalan
kynnyksen mielenterveyspalveluihin?
3. Miten
Tampere varautuu sote- uudistuksen vaikutukseen mielenterveyspalveluihin?
Tampereella 4.8.2017
Aila
Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Anneli
Kivistö
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Valtuustoaloite
omaishoidon tuen kriteerien päivittämisestä ja omaishoitajien tukimuotojen
kehittämisestä
Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus. Omaishoidon
tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta
toiseen. Suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa. Omaishoitolakia muutettiin
1.7.2016. Lakimuutokset koskivat omaishoitajien lakisääteistä vapaata sekä
omaishoitajille annettavaa valmennusta, koulutusta ja hyvinvointi- ja
terveystarkastuksia. Omaishoitajien valmennus tulee kunnan lakisääteiseksi
tehtäväksi vuoden 2018 alusta.
Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja
vaativuuden mukaan. Tuki jakautuu lasten ja nuorten 0-20 vuotiaiden tukeen sekä
aikuisten, yli 21 vuotta täyttäneiden tukeen.
Tampereella ja Orivedellä hoitoisuusluokkia on neljä, jotka
määrittyvät kriteereiden perusteella: Hoitoisuusluokka 1 eli jatkuva hoidon
tarve: tuki on 392 euroa. Hoitoisuusluokka 2 eli jatkuva ympärivuorokautisen
hoidon tarve: 600 euroa. Tukea alennetaan, jos kotiin annetaan tai saa kodin
ulkopuolista palvelua, Hoitoisuusluokka 3 eli jatkuva ympärivuorokautisen
hoidon tarve: 900 euroa. Tukea alennetaan, jos kotiin annetaan tai saa kodin
ulkopuolista palvelua. Hoitoisuusluokka 4 eli korotettu omaishoidon tuki: 1400
euroa. Hoito korvaa tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen tai
laitoshoidon tai mahdollistaa saattohoidon kotona. Hoito on fyysisesti ja/tai
psyykkisesti erittäin raskasta ja hoidettava tarvitsee ympärivuorokautista
hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tuesta maksettava hoitopalkkio on
veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys.
Omaishoitajien kanssa keskusteltaessa monet kaipaavat lisää
ja säännöllistä informaatiota ja tietoa mm. omaishoitajien asemasta,
palveluista, oikeuksista, lakimuutoksista sekä hoitopaikoista, joihin voi viedä
hoidettavan loman ajaksi ym. Omaishoitajat toivovat, että hoidettavat pääsisivät
samaan tuttuun ja turvalliseen hoitopaikkaan; jatkuva vaihtuminen huolestuttaa
ja aiheuttaa stressiä. Se voi johtaa myös siihen, että omaishoitaja ei voi tai
halua pitää lakisääteisiä vapaapäiviään. Tämä taas johtaa ajan kanssa
omaishoitajan fyysisen ja henkisen terveyden heikentymiseen. Monet
omaishoitajat toivovat seudullista omaishoitokeskusta, jossa voisi saada
erilaisia palveluja saman katon alta sekä tavata toisia omaishoitajia virkistyksen
ja vertaistuen parissa. Aila Dündar-Järvinen on jättänyt vuosien varrella
useita valtuustoaloitteita koskien omaishoitajien toiminta- ja tukikeskusta,
mutta vielä sitä ei ole saatu. Tuki omaishoitajille tulee yhteiskunnalle paljon
halvemmaksi kuin hoidettavan sijoittaminen palveluasumiseen tai laitoshoitoon,
puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta, kun omainen hoitaa läheistään.
Omaishoitajista puhuttaessa puhutaan usein virallisista
omaishoitajista eli heistä, jotka saavat omaishoidon tukea. On kuitenkin paljon
ei- virallisia omaishoitajia, jotka myös tarvitsevat tukea, apua ja
informaatiota elämäntilanteessaan.
Helsinki on uudistamassa
omaishoidon tukea. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee kokouksessa 24.10.2017 ehdotusta
omaishoidon tuen uusituiksi myöntämisperusteiksi. Helsingin kaupunginhallitus
palautti kesällä aikaisemmin uudistetut Helsingin omaishoidon tuen
myöntämisperusteet uudelleen valmisteltaviksi. Uusissa ehdotetuissa
myöntämisperusteissa otetaan huomioon aikaisempaa selkeämmin omaishoidon
henkinen kuormittavuus. Lisäksi esitetään, että
omaishoitaja voi jatkossa käydä tietyin ehdoin kokopäivätyössä. Hoidettava
saa nyt olla poissa hoitajansa luota 8–9 tuntia kodin ulkopuolella, esimerkiksi
vammainen aikuinen päivätoiminnassa tai lapsi/nuori koulussa/
varhaiskasvatuksessa, hoitopalkkion laskematta.
Esitetyt
uudet omaishoidon tuen palkkiot olisivat ensi vuoden alusta Helsingissä: Kolme luokkaa
hoitopalkkioille eli 427 euroa, 750 euroa ja 1 679 euroa kuukaudessa. Palkkiot
nousevat ehdotuksessa samalle tasolle kuin naapurikaupunki Espoossa, myös
vammaisten lasten perheiden tuet ovat nousemassa Espoon tasolle. Palkkio
määräytyy hoidon vaativuuden ja kuormittavuuden mukaan. Hoitoluokkaan vaikuttaa nyt aiempaa
vahvemmin myös omaishoidon psyykkinen kuormittavuus ja hoidettavan valvonnan
tarve. Esim. jos omaishoidon syy ei ole selkeä fyysinen vamma, vaan liittyy
vaikkapa mielenterveyteen.
Nyt syksyllä ehdotettujen muutosten arvellaan nostavan ensi vuonna Helsingiltä omaishoidon tukeen kuluvaa summaa noin 1,5 miljoonalla eurolla. Helsinki lisäsi vapaapäivien vuoksi omaishoidon budjettiin 8,5 miljoonaa euroa.
Omaishoidon tuen muutokset valmisteltiin kokonaan uudelleen yhteistyössä omaishoitajien ja järjestöjen kanssa. Helsingin kaupunki lupaa keväällä 2018 tavata järjestöjä uudelleen ja jatkaa vuoropuhelua, onko omaishoidon tuki mennyt oikeaan suuntaan. Tukea saavia omaishoitajia on Helsingissä lähes 4 000. Myös tiedottamiseen kiinnitetään huomiota: omaishoidon tuen nykyisille asiakkaille ja heidän läheisilleen kerrotaan uudistuksesta hyvissä ajoin. Omaishoidon tuen sosiaaliohjaajat arvioivat jokaisen asiakkaan tilanteen uusilla myöntämisperusteilla. Tämän jälkeen tehdään uudet päätökset ja sopimukset vuoden 2018 aikana. Uudet myöntämisperusteet astuisivat voimaan vuoden 2018 alussa. Asiakkaat saavat nykyistä tukea uuden päätöksen voimaantuloon asti.
Esitämme, että Tampereen kaupunki Helsingin
kaupungin tavoin, päivittää omaishoidon tuen kriteerit, periaatteet ja
hoitoisuusluokat ja että omaishoitajat saavat hoitopalkkion, jossa tuen kriteereihin vaikuttaa nyt aiempaa vahvemmin myös omaishoidon
psyykkinen kuormittavuus ja hoidettavan valvonnan tarve. Esitämme, että omaishoitajien tukimuotoja kehitetään ja
tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Omaishoitajien tulee pystyä
pitämään vapaapäivänsä siten, että hoidettava pääsee samaan tuttuun ja
turvalliseen hoitopaikkaan omaishoitajan vapaapäivien ajaksi.
Tampereella 23.10.2017
Aila Dündar- Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Anneli Kivistö
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Valtuustoaloite
Tipotien ja Linnainmaan terveysasemien uuden toimintamallin kehittämisestä, tiedottamisen
lisäämisestä ja auditoinnista
Tipotien ja
Linnaimaan terveysasemien uusi toimintamalli, joka aloitettiin elokuussa, on
herättänyt kuntalaisissa ärtymystä. Huolestuneita yhteydenottoja on tullut
ikäihmisiltä sekä heidän omaisiltaan. Hyvinvointipalveluista vastaavan
apulaispormestarin Johanna Loukaskorven mukaan uuden toimintamallin tarkoitus
on, että asiakas saa oikeaa palvelua nopeammin ja oikeaan tarpeeseen. Hänen
mukaansa edelleen ajan terveysasemalle saa joko puhelimella tai kävelemällä
sisään terveysasemalle, mutta nyt sen ajan saa myös täyttämällä sähköisen
lomakkeen ja siihen yritetään kuntalaisia myös kannustaa. Apulaispormestari on
kertonut, että terveyspalvelujen neuvonta- ja ajanvarausnumerosta (03/10023) ei
kuitenkaan enää varata vastaanottoaikoja Tipotien tai Linnainmaan
terveysasemille, vaan sieltä ohjataan asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita
eli netin yhteydenottolomaketta tai sieltä laitetaan asia eteenpäin
vastuujonoon terveysasemalle. Asiakkaiden itse lähettämiin
yhteydenottolomakkeisiin on palvelulupaus reagoida viimeistään seuraavana
arkipäivänä. Apulaispormestarin mukaan jokaiselle asiakkaalle nimetään uudessa
mallissa yhteyshenkilö, joka useimmiten on sairaanhoitaja ja jonka kautta
asiointi kiireettömissä asioissa jatkossa tapahtuu. Mallin perusta on haettu
Helsingistä. Siellä samankaltainen malli on käytössä kolmella asemalla. Mallin
valmistelu aloitettiin Tampereella tammikuussa 2017. Mallin tarkoituksena on
lyhentää jonoja lääkärille. Lääkärille pääsy on ollut hankalaa ja
puhelinajoillekin on ollut jonoja. Jos tässä onnistutaan, se on monistettavissa
muuallekin esimerkiksi maakunnan terveysasemille, apulaispormestari arvelee.
Olen saanut
harmistunutta palautetta oman alueeni eli Linnainmaan asukkailta. He kertovat
kokemuksistaan, että uuden toimintamallin myötä asiakas joutuu jonottamaan
puhelimessa pitkiä aikoja, joita sairaat ihmiset eivät jaksa. Lääkärille pääsy
on vaikeutunut huomattavasti. Erityisen harmissaan asukkaat ovat siitä, että
tiedotus uudesta toimintamallista on epäonnistunut; asiasta ei ole tiedotettu
riittävästi, vaikka uuden toimintamallin käyttöönotosta on jo kuukausia.
Saamani palautteen mukaan ennen uutta toimintamallia sairas ihminen sai
terveysaseman vastaanotosta ajan hoitajalle tai lääkärille; nyt asiat eivät
toimi. Asukkaat ovat joutuneet ”päivystämään” puhelimen ääressä ja odottamaan
lääkärin soittoa päiväkausia. Palautteen mukaan myös osa hoitohenkilökunnasta
ei ole tyytyväinen uuteen toimintamalliin.
Esitän, että Tampereen kaupunki kiinnittää nopeasti
huomiota tiedottamiseen ja ottaa huomioon asukkaiden ja hoitohenkilökunnan
palautteen koskien uuden toimintamallin toimivuutta ja kehittää toimintamallia
ja järjestelmää siihen suuntaan, että kaikki asukkaat saavat nopeasti terveydenhuollon
palveluja riippumatta siitä, osaavatko he käyttää digitaalisia palveluja ja
netin sähköisiä lomakkeita vai ei. Esitän myös, että toimintamallin
pilotoinnista suoritetaan auditointi, joka selvittää mallin käyttöönottoon
liittyvät kokemukset ja sen, kannattaako mallia laajentaa.
Tampereella
20.11.2017
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)
Omaishoitajien
asemaa ja tukimuotoja tulee parantaa ja kehittää
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,
vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja
huolenpidon järjestämistä kotioloissa
omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa
säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350
000 omaishoitotilannetta, joista
60 000 on sitovia ja vaativia. Vain
hieman yli 10 % kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon
tuen piirissä. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2015 n. 44 000.
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma on vuosina 2014 - 2020 toteutettava ohjelma,
jossa linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset
ja muut kehittämistoimenpiteet. Kehittämisohjelman mukaan omaishoidon tuella
tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja
omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa
vuodessa. Omaishoito korvaa kunnan järjestämiä palveluja ja siksi se hillitsee
kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua. Omaishoidon hoitopalkkiot
vaihtelevat kunnittain paljon. Myös hoitopalkkioiden ja sosiaalietuuksien yhteensovittamiseen
liittyy ongelmia.
Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa
tukeminen on myös kansantaloudellinen etu. Vain osa sitovaa ja raskasta hoitoa
toteuttavista henkilöistä saa omaishoitosopimuksen kuntansa kanssa. Kuntien
taloudellinen tilanne, omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus ja alibudjetointi
valitettavasti monessa kunnassa estävät lyhytnäköisesti omaishoitajien
tukemisen. Ilman riittävää tukea omaistaan hoitavan fyysinen ja psyykkinen jaksaminen
on koetuksella ja uupumisen vaara on suuri. On valitettavaa, että omaishoidon
tuen hoitopalkkioiden myöntämiselle ei ole olemassa yhtenäisiä, valtakunnallisia
kriteereitä. Omaishoidon tuki tulisi ehdottomasti olla subjektiivinen oikeus.
Jätin Tampereen valtuustossa 23.10.2017
yhdessä valtuutettu Anneli Kivistön kanssa valtuustoaloitteen omaishoidon tuen
kriteerien päivittämisestä ja omaishoitajien tukimuotojen kehittämisestä.
Omaishoitajien asemaa tulee parantaa koko Pirkanmaan alueella, ei vain
Tampereella. Omaishoitajat ja hoidettavat eivät myöskään saa jäädä sote- ja
maakuntauudistuksessa huonoon asemaan. Pirkanmaan Omaishoitajat ry eli PIONI
tulee valvomaan omaishoitajien asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Aloitan
yhdistyksen uutena puheenjohtajana vuoden 2018 alusta.
Aila
Dündar-Järvinen
Pirkanmaan Omaishoitajat ry
PIONI
Valtuustoaloite
Omaishoitajille
oikeus käyttää Tampereen kaupungin liikuntapalveluja ilmaiseksi
Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti
18.1.2018 uusista omaishoidon toimintakäytännöistä. Päätökset koskevat
Tampereen ja Oriveden omaishoitajia. Päätöksen mukaan omaishoitajan
terveydenhoidon mahdollistavia palveluseteleitä myönnetään maksimissaan 10
vuodessa. Seteleitä myönnetään vain, jos omaishoitaja käy sairaanhoitajalla,
lääkärillä tai polikliinisessä toimenpiteessä. Setelillä omaishoitaja voi
hankkia varahoitajan kotiin lääkärikäyntinsä ajaksi. Tähän asti omaishoitaja on
voinut hankkia terveydenhuollon palveluseteleillä Tampereen
palvelusetelituottajien joukosta varahoitajan esimerkiksi fysioterapiassa tai
hierojalla käynnin ajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti myös, että
jatkossa myös alle 21-vuotiailta omaishoidettavilta peritään asiakasmaksu omaishoitajan
sairauden ajalta. Vastaava maksu on aiemmin peritty vähintään 21-vuotiailta
asiakkailta. Omaishoitajille on tähän saakka voitu myöntää ylimääräisiä, sadan
euron arvoisia palveluseteleitä virkistysvapaita varten. Lautakunta päätti,
että niitä ei enää myönnetä. Virkistysvapaiden ja terveydenhuollon
palvelusetelien yhteiskustannus oli v.2017 92 500 euroa, josta
virkistysvapaiden osuus oli 16 500 euroa.
Muutokset tulevat voimaan helmikuun 2018 alusta. Kesällä
2016 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä taataan ympärivuorokautisesti hoitoon
sidottuna oleville omaishoitajille kolme vuorokautta vapaata kuukaudessa. Jos
omaishoidettava on kodin ulkopuolella hoidossa yli viisi päivää kuukaudessa,
vapaita kertyy kaksi vuorokautta. Aiemmin omaishoitaja ei saanut vapaita, jos
hoidettava oli hoidossa muualla tai esimerkiksi sairaalassa yli viisi päivää
kuukaudessa. On myös mahdollista, että kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että
lakisääteisen vapaan vuorokauden voi jakaa myös neljään kuuden tunnin jaksoon. Omaishoitajat
tekevät fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä hoitaessaan läheistään. Arjesta
selviytyäkseen he tarvitsevat hyvää fyysistä ja henkistä toimintakykyä.
Omaishoitajien hoitaessa läheistään inhimillisesti kotona, omaishoidon myötä
kunnan varoja säästyy suuri määrä verrattuna siihen, että omaista hoidettaisiin
laitoksessa.
Koska omaishoitajat eivät saa enää esim. ylimääräisiä virkistysvapaita, esitän, että omaishoitajien fyysisen ja henkisen toimintakyvyn edistämiseksi Tampereen kaupunki tarjoaa omaishoitajille kaupungin liikuntapalvelujen vapaakortin maksutta. Jos omaishoitajat voivat käyttää Tampereen liikuntapalveluja ilmaiseksi, heidän toimintakykynsä ja elämänlaatunsa paranevat.
Tampereella
22.1.2018
Aila
Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
(sd)
Valtuustoaloite Tampereen bussilinja 15:n reittiosan rautatieasema- Keskustori – Pispalanharju jatkamiseksi
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 20.12.2017 hyväksyessään joukkoliikenteen palvelutason kesäaikataulukaudelle 2018, että linjan 15 reittiosa Pispalanharju - Keskustori lakkautetaan. Linjareitti kulkee jatkossa Järvensivulta rautatieaseman kautta Petsamoon. Pispalan ja Pyynikin korvaava tarjonta linjalla 25, jonka vuorotarjontaa lisätään. Perusteluina reittiosan lakkauttamiseen on mm. että Pispalan koulun remontti alkaa kesäkuussa ja se hankaloittaa Pispalanharjun pääteaseman käyttöä.
Joukkoliikennelautakunta päättää 22.2.2018
joukkoliikenteen palvelutasosta talvikaudella 2018 - 2019. Esityksen mukaan
linjalla 15 on edelleen reittimuutos. Uusi reitti on Petsamo - rautatieasema -
Järvensivu. Reittiosa rautatieasema- Keskustori - Pispalanharju lakkautetaan.
Täten esityksen mukaan myös tulevalla talvikaudella Pispalanharjun reittiosa
lakkautetaan.
Allekirjoittanut sai muutama viikko
sitten yhteydenottoja linjan 15 Pispalanharjun reittiosan lakkauttamisesta
huolestuneilta kuntalaisilta. Tällä viikolla asiasta on puhuttu laajasti jo
julkisuudessakin. Linjaosan jatkamisen puolesta kerätään myös nimiä adressiin,
joka luovutetaan Tampereen kaupunginvaltuustolle 19.2.2018. Nimiä on kerätty sunnuntai-iltaan
18.2.2018 mennessä 1631 kpl, joista 1276 kpl Tampereelta.
Perusteluja
reittiosa rautatieasema- Keskustori – Pispalanharju jatkumiseksi :
Linja 15 on ainoa, jolla Pispalanharjulla asuvat autottomat ikäihmiset, lapset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja vähävaraiset pääsevät korkean harjun päälle; itse asiassa kelle tahansa normaalikuntoisellekin harjulle kipuaminen ilman kantamuksiakin on raskasta. Pispalanharjulle tulee korkeuseroa valtatieltä 30 metriä( 10 krs ), ja Tahmelasta linja 25:n pysäkiltä peräti 67,5 metriä, eli 30 kerroksisen kerrostalon verran (lähde: Maanmittauslaitos). Pispalanharjulla linjan 15 vaikutusalueella Ylä- Pispalassa (rajauksella Rinnekatu, Pispankatu, Kiviaidankatu, Mäkikadun alkupää koulun takana) asuu noin 700 asukasta. Näistä n. 250 on yli 55 vuotiaita, n. 120 yli 70-vuotiaita (MML). Tampere pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Päätös reittiosan 15 lakkauttamisesta on täydellisessä ristiriidassa kyseisen pyrkimyksen kanssa, ja edistää tehokkaasti yksityisautoilua. Käytännössä, jos Harjulle ei pääse bussilla enää lainkaan, tämä tarkoittaa sitä, että niiden, jotka eivät halua tai voi urheilla päivittäin, on hankittava henkilöauto. Osalle, kuten alaikäisille ja varattomille tämä ei tietenkään ole edes mahdollista, ja lähes jokainen vanhus menettää ajokorttinsa terveydentilansa vuoksi ennemmin tai myöhemmin. Ylä-Pispalassa linjan 15 em. vaikutusalueella alle 18- vuotiaita lapsia on noin 80. Verotietojen mukaan Ylä-Pispalan tulotaso on paljon pienempi kuin muualla Pispalassa, ja yksityisiä vuokratalojakin on paljon. On hyvä tiedostaa, että kerran hankittua autoa myös käytetään yleisesti enemmän, ei vain Harjulle nousuun, mikä lisää hiilipäästöjä. Pispalan paikoitustilanne on myös erittäin huono. Vaikka bussin nykyinen kääntöpaikka otettaisiin osin paikoitusalueeksi, se ei kompensoi kasvavaa automäärää.
Uudessa kaavassa ei ole varauduttu tähän linjamuutokseen lainkaan - Pispalan kaavoittajaa ei oltu tietojen mukaan informoitu tästä muutoksesta. Lisääntyvä liikenne on myös vaaratekijä erityisesti lapsille. Ylä-Pispalan alueella kadut ovat kapeita eikä jalkakäytäviä ole. Varsinkin Pispalan koulun esikoululaisten saattoliikenne on jo nyt ongelma. Heidät on saatettava luokkiin asti, ja autolla tultaessa alue ruuhkautuu jatkuvasti pahoin.
Käytännössä myös koululaisten harvat retket uimahalliin sekä museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin vaikeutuvat, koska siirtyminen muille pysäkeille vie runsaasti aikaa koulupäivästä. Pispan koulun vanhempainyhdistys ry:n hallituksen mukaan Pispalan koulun kulttuuri- ja liikuntaretket loppuvat kokonaan, jos linja poistuu. Vanhempainyhdistyksellä ei valitettavasti ole varaa kustantaa busseja yli tuhannelle (250op.x 4 matkaa =1000) yksittäiselle henkilömatkalle, jotka liittyvät mm. uuden OPS:n mukaiseen ilmiöopetukseen ja kulttuurikasvatukseen. Kaupunki ei ole kertonut myöntävänsä avustuksia tähän tarkoitukseen. Lisäksi turvallinen liikkuminen Pyynikintie 2:een koulun väistötiloihin v. 2018 - 19 on myös tämän myötä ongelma, johon kaupunki ei ole esittänyt turvallista ratkaisua. Linja 15:ta pysäkki on sopivasti väistökoulun vieressä, bussin 25 paljon kauempana kadunylitysten takana. Käytännössä pieniä lapsia tullaan kuljettamaan autoilla paljon, mikä tulee ruuhkauttamaan tukkoista Mariankatua entisestään. Myöskään linjan 25:en vuorovälin lisäys tuskin riittää, kun sadat oppilaat alkavat käyttää ko. yhteyttä päivittäin. Myös tiedotus asiasta on ollut alueella asuvien mukaan huonoa. Koulun rehtorille, alueen kaavoittajalle tai paikallisille yhdistyksille (asukasyhdistys, vanhempainyhdistys) ei ole tullut mitään tietoa asiasta; asia selvisi vasta, kun aktiivisesti alettiin tiedustella koulun remontin vaikutuksesta linja-autoliikenteeseen.
Näyttää siltä, että linjan 15 reittiosan lopettamispäätös on tehty taloudellisin perustein eikä sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia ole selvitetty lainkaan. Päätös on myös eriarvoistava. Joukkoliikenneyhteys tulee säilyttää Pispalanharjun ja keskustan välillä siten, että se palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä tasapuolisesti.
Esitän edellä mainittuihin perusteluihin vedoten, että Tampereen bussilinja 15:n reittiosaa rautatieasema - Keskustori – Pispalanharju ei lakkauteta.
Tampereella 19.2.2018
Aila Dündar- Järvinen
Kaupunginvaltuutettu ( sd )
Valtuustoaloite
Tampereen kaupungin konsulttikulujen – ja sopimusten selvittämisestä ja ottamisesta
osaksi Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa
Tampereen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan
27.11.2017, että kaupungin talouden tasapainottamisohjelma toteutetaan.
Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 18.12.2017 kaupungin vuoden 2017
tilinpäätösennustetta. Kaupungin tulosennuste päätyy 19,5 milj. euroa
alijäämäiseksi, kun valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukainen tulos
on 24,0 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin tammi-lokakuun ulkoinen tulos ilman
satunnaisia eriä oli 42,4 milj. euroa alijäämäinen. Menot ovat ylittymässä
erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jonka toimintakatteen
tilinpäätösennuste on 40,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Kaikkien
palvelulinjojen nettomenot ovat ylittymässä alkuperäiseen talousarvioon nähden.
Tampereen kaupungin talouden kääntämiseksi tasapainoon vuoden 2018 talousarvion
päätöksen yhteydessä on linjattu, että talouden tasapainottamiseksi laaditaan
taloussuunnitelmakauden kattava koko kaupunkia koskeva erillinen talouden
tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman laadinta käynnistettiin
välittömästi ja ohjelma valmistuu keväällä 2018. Ohjelman toimenpiteet
jaksotetaan toteutettavaksi vuosina 2018 - 2021 ja vuoden 2019 talousarvio
valmistellaan talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan. Tampereen kaupunginhallitus ohjaa
tasapainottamisohjelman laadintaa.
Olen jättänyt valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin konsulttipalvelujen käytön
selvittämisestä 15.4.2013 sekä 15.6.2015 jätin valtuustoaloitteen Tilakeskuksen
konsulttikulujen ja Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitysten
selvittämisestä. Aamulehden selvityksen mukaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
maksoi konsulttipalveluista noin 2,8 miljoonaa euroa vuosina 2011– 2014. Aamulehden
mukaan Tampereen kaupungin säästöt eivät ole vähentäneet konsulttien käyttöä.
Kaupungin kiinteistöjen korjauksista vastaava Tilakeskus on lisännyt konsulttiostoja
yli puoli miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Konsulteille on maksettu
esimerkiksi rakennusliikkeiden tuntityönä tekemien korjaustöiden valvonnasta,
suunnittelusta ja projektipäällikön tehtävien hoitamisesta työmailla. Aamulehti
uutisoi vuonna 2015, että Tampere on maksanut kymmenien kohteiden korjauksista
ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin kohdebudjetteihin.
Aamulehden selvityksessä budjettien reiluja ylityksiä löytyi kymmenistä
kohteista. Aamulehden jutun mukaan kyseisten budjettiylitysten yhteissumma oli
vuosilta 2011– 2014 noin 9,5 miljoonaa euroa.
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen
yhtiöittämisestä 2.10.2017. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen perustettiin
Tampereen Tilapalvelut Oy -niminen osakeyhtiö. Tampereen kaupunki ja Tampereen
Tilapalvelut Oy allekirjoittivat liiketoiminnan kauppakirjan 21.12.2017.
Tampereen Tilapalvelut Oy osti Tampereen kaupungilta Tampereen Tilakeskus
Liikelaitoksen palveluliiketoiminnan 2,5 miljoonalla eurolla. Tilakeskuksen
henkilöstö, noin 230 henkilöä, siirtyi Tampereen Tilapalvelut Oy:n
palvelukseen. Kaupungin tilaomaisuus siirtyi Tampereen Tilakeskus
Liikelaitoksesta asunto- ja kiinteistölautakunnan vastuulle 1.1.2018.
Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä vastaa
palvelutilaverkkojen suunnittelusta ja kehittämisestä. Tampereen Tilapalvelut
Oy toimii in house -yhtiönä ja tuottaa omistajalleen Tampereen kaupungille
rakennusten ja tilojen rakennuttamispalveluja, isännöinti- huolto ja kunnossapitotoimintaa
sekä niihin liittyvää suunnittelua, konsultointia ja palvelujen myyntiä. Yhtiöllä on liikevaihtoa vuonna 2018 noin 110
milj. euroa.
Tampereen kaupunginvaltuutetut, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet sekä
johtavat virkamiehet pohtivat 16.3.2018 seminaarissa kaupungin talouden
tasapainottamista ja sopeutuksen keinovalikoimaa. Tampereen talouden
sopeuttamistarve on tällä hetkellä noin 40–50 miljoonaa euroa.
Valtuustokaudella noudatetaan tiukkaa menokuria: menot voivat vuosittain kasvaa
1–2 prosenttia. Tampereen tilikauden tulos on pudonnut suurten kaupunkien
parhaimpien joukosta heikoimpien joukkoon. Tehostamistoimenpiteet kohdistuvat
koko kaupunkikonserniin, ja tarkastelussa ovat kaikki tulo- ja menovirrat.
Kaupungin talouden tuloihin ja menoihin voidaan vaikuttaa mm. palvelumaksuilla,
kiinteistöverolla, taksoilla ja takausprovisioilla, osakeyhtiöiden osingoilla,
omaisuuden myymisellä, verotulojen vauhdittamisella ja sen edellyttämillä
toimenpiteillä. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelma käsitellään
kaupunginvaltuustossa 23.4.2018. Vuoden 2019 talousarviokehys käsitellään
18.6.2018 kaupunginhallituksessa.
Ulkopuolisten konsulttipalveluiden hankkimista tulisi
arvioida kriittisesti ja niiden hankinta tulisi ottaa osaksi talouden
tasapainottamisen ohjelmaa. Kustannuksia voidaan säästää mm. vähentämällä
suorahankintoja. Ulkopuolisia konsulttipalveluita tilattaessa tulisi käyttää
entistä tiukempaa harkintaa ja määrittää kaupungin konsulttipalveluiden
hankinnoille omaa hankintalakia selkeästi alhaisempi kilpailutusraja. Esimerkiksi
voitaisiin määrittää, että kaikki yli 3000 euron hankinnat tulisi kilpailuttaa
ja että luovutaan suorahankinnan käytöstä. Lisäksi tarjouspyyntöjä tulisi
lähettää aiempaa käytäntöä useammalle potentiaaliselle tarjoajalle. Tällä voisi
olla kustannuksia alentava vaikutus, vaikka hankinta toki suoritetaan käyttäen
muitakin kuin pelkästään hintakriteeriä. Tarkoituksena ei ole lisätä kaupungin
työntekijöiden taakkaa, vaan löytää parempi tasapaino konsulttipalveluiden
tilaamisen ja kustannusten välillä. Lisääntyvä kilpailu oletettavasti laskee
hankittavien palveluiden hintoja.
Konsulttien käytön tarvetta, konsulttien käytöstä saatuja
hyötyjä ja tehtyjä konsulttisopimuksia kustannusarvioineen tulisi arvioida
uudelleen ja ottaa osaksi talouden tasapainottamisohjelmaa.
Esitän,
että Tampereen kaupunki tekee nopealla aikataululla selvityksen
konsulttikuluista ja suunnitelman, miten konsulttikuluja – ja sopimuksia voidaan vähentää. Esitän myös, että
konsulttikulujen pienentäminen otetaan osaksi Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa.
Tampereella
19.3.2018
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
( sd )
Valtuustoaloite
valtuutettujen aktiivisuusrekisterin perustamiseksi Tampereen kaupungin
sivuille
Vaalitutkija ja yliopistonlehtori Sami Borg käsitteli
Kuntalehden (7.6.2018) kolumnissaan maakuntavaaleja ja sitä, miten
kansanedustajat ja maakuntavaltuutetut ehtivät hoitaa luottamustehtäviään
muiden tehtävien lisäksi. Hän ehdotti maan kattavaa aktiivisuusrekisteriä,
jonka tiedot toimisivat samoin kuin tiedot vaalirahoituksesta. Kansalaisille
tulisi jatkossa tarjota kattavaa ja ajantasaista tietoa sitä, missä kaikissa
luottamustehtävissä kansanedustajat ja maakuntavaltuutetut toimivat ja kuinka
usein he osallistuvat tai eivät osallistu luottamuselinten kokouksiin. Hän
arvelee, että viestimet esittelisivät tällaisia tietoja, jotka vaikuttaisivat
ajan myötä äänestämiseen. Äänestäjät näkisivät, kuka ehtii ja kuka ei ehdi
hoitaa toimiaan.
Jos tietoja Tampereen kaupunginvaltuutettujen
aktiivisuudesta haluaa seurata, löytyy tiedot tällä hetkellä hajanaisesti eri
paikoista Tampereen kaupungin sivuilta. Läsnäolot ja poissaolot löytyvät eri
toimielinten pöytäkirjoista, valtuustoaloitteet- ja kyselyt omasta kohdastaan,
pidetyistä puheenvuoroista valtuustossa löytyy kellonaikatieto kokousraportista,
josta on kuitenkin hankala tehdä yhteenvetoa valtuutetun pitämistä
puheenvuoroista. Sami Borgin ehdotus aktiivisuusrekisteristä on kannatettava.
Tampereen kaupungin tulisi jo nyt koota ja pitää ajantasaista rekisteriä
sivuillaan valtuutettujen aktiivisuudesta. Kun uudet maakuntavaltuutetut
aloittavat työnsä, myös aktiivisuus maakuntahallinnossa tulisi näkyä ja
perustaa sitten oma aktiivisuusrekisterinsä maakuntahallinnon sivuille.
Seuraavat kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2021. Äänestysinto paranisi
varmasti, kun kuntalaiset, äänestäjät ja tiedotusvälineet saisivat kattavaa ja
ajantasaista tietoa kuntapäättäjien aktiivisuudesta jo nykyisellä
valtuustokaudella. Kun kaikki oleellinen tieto löytyy samasta paikasta, on
helpompi seurata valtuutettujen työskentelyä ja toimintaa. Aktiivisuusrekisteri
hyödyttää myös valtuutettuja itseään ja valtuustoryhmiä. Tampereella
tiedotusvälineet julkaisevat pari kertaa valtuustokaudessa tilastoja
valtuutettujen toiminnasta, mutta melko satunnaiset otokset eivät korvaa
ajantasaista ja kattavaa aktiivisuusrekisteriä kaupungin sivuilla.
Esitän,
että Tampereen kaupunki perustaa nopealla aikataululla valtuutettujen
aktiivisuusrekisterin sivuilleen. Yhdestä ja samasta rekisteristä tulisi näkyä
kattavasti ja ajantasaisesti kaupunginvaltuutettujen läsnäolot ja poissaolot
kokouksista (valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat ), valtuutettujen
tekemät valtuustoaloitteet ja valtuustokyselyt sekä puheenvuorot valtuuston
kokouksissa. Kun uudet maakuntavaltuutetut aloittavat työnsä, samanlainen
aktiivisuusrekisteri olisi tärkeää perustaa myös maakuntahallinnon sivuille.
Tampereella
18.6.2018
Aila
Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
(sd)