Katsaus valtuustokauteen v. 2013 - 2017

Nyt kun kuntavaalit ovat ovella, on syytä tehdä lyhyt " tilinpäätös " omalta osaltani päättyvästä valtuustokaudesta. Kuten kotisivuillani olen kertonut, suhtaudun valtuutetun tehtävään hyvin vakavasti ja tunnollisesti. En ole tälläkään valtuustokaudella ollut kertaakaan poissa valtuuston kokouksista enkä muistakaan luottamustehtävistäni.

Olen koonnut valtuustokauden aloitteitani alla olevaan luetteloon. Olen kirjoittanut säännöllisesti Aamulehteen ja Tamperelaiseen ajankohtaisista poliittisista asioista, mutta valitettavasti kaikkia en ole pystynyt tänne tallentamaan. Olen myös ahkera puhuja valtuuston kokouksissa, tallenteet valtuuston kokouksista löytyvät kaupungin sivuilta. Valtuustokyselyjä olen tehnyt myös.

Vuosi 2017:

Aila Dündar-Järvinen:

Valtuustoaloite selvityksen tekemisestä Viistokadun palauttamiseksi ratikan rakentamisen ajaksi 23.1.2017

Valtuustoaloite :Tampereen kaupunki julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi 20.2.2017

Valtuustoaloite koulujen hävikkiruoan myymisestä kuntalaisille 20.3.2017

Vuosi 2016:




Aila Dündar-Järvinen:




Valtuustoaloite Tove Jansson -nimikkopuiston perustamiseksi Tampere-talon läheisyyteen. 15.2.2016




Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi
Tampereen Keskustorilla ja tilojen löytämiseksi Huoltsulle. 15.2.2016






Valtuustoaloite Autonvaihtoviikot -kampanjan käynnistämiseksi Tampereen seudun joukkoliikenteessä. 11.4.2016




Valtuustoaloite toimenpiteistä koskien Tampereen kaupungin pääpankki Nordean kohdistuneita veroparatiisiepäilyistä. 11.4.2016






Valtuustoaloite mielenterveys- ja päihdeneuvoston perustamiseksi Tampereelle. 16.5.2016






Valtuustoaloite valtuuston julkisten iltakoulujen ja kuntalaistilaisuuksien järjestämiseksi koskien Tampereen kaupungin yhtiöitä. 12.9.2016






Valtuustoaloite mielenterveys- ja päihdeneuvoston perustamiseksi Tampereelle 21.11.2016






Valtuustoaloitteet Teerentien liikenneturvallisuus ja ratikan ym. kalliiden hankkeiden kustannuskehitys. 21.11.2016






Valtuustoaloite vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi sekä mahdollisuuksista työllistyä Tampereella 19.12.2016






Vuosi 2015 :




Aila Dündar-Järvinen:



Valtuustoaloite kehitysvammaisten asumispalvelujen- ja vaihtoehtojen lisäämiseksi sekä pitkäntähtäimen suunnitelman tekemiseksi Tampereella. 19.1.2015






Valtuustoaloite nuorisotyöntekijöiden lisäämiseksi. 16.4.2015






Valtuustoaloite Tampereen kaupungin pormestarimallin uudistamiseksi ja pormestarin valitsemiseksi suoralla kansanäänestyksellä. 11.5.2015




Valtuustoaloite Tilakeskuksen konsulttikulujen ja Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitysten selvittämisestä. 15.6.2015




Valtuustoaloite Tampereen Särkänniemen Delfinaariosta – Aila Dündar-Järvinen 14.9.2015






Valtuustoaloite Rantatunnelin ja Hervannan välisen Kekkosentien/Hervannan valtaväylän siltojen somistamiseksi Laulunmaan sillan kaltaiseksi – Aila Dündar-Järvinen 14.9.2015






Valtuustoaloite Sara Hildénin taidemuseon sijoittamiseksi Tampereen keskusta-alueelle – Aila Dündar-Järvinen 9.11.2015




Valtuustoaloite varausmaksujen poistamiseksi Tampereen kaupungin kirjastoissa – Aila Dündar-Järvinen 14.12.2015

Vuosi 2014:

Aila Dündar-Järvinen:

Valtuustoaloite Kämmenniemen, Terälahden ja Sorilan päiväkotilasten puheterapian järjestämisestä. 20.1.2014




Valtuustoaloite peruskoulujen turvallisuuskyselyn tulosten hyödyntämiseksi toimenpide- ja aikataulusuunnitelman avulla. 14.4.2014






Valtuustoaloite diakoniapalvelukeskuksen mahdollistamiseksi Tampereella. 12.5.2014






Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen Keskustorilla. 18.8.2014






Valtuustoaloite omaishoidon tukea alentavien seikkojen ja periaatteiden tuomisesta lautakunnan käsittelyyn. 15.9.2014






Valtuustoaloite Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin lakkauttamiseksi. 10.11.2014

Vuosi 2013:

Aila Dündar-Järvinen:



Valtuustoaloite sähköisestä palvelukartasta. 18.2.2013




Valtuustoaloite kokeilun käynnistämiseksi työpaikan nimettömästä hausta. 18.2.2013






Valtuustoaloite omaishoidon tuen kriteereiden ja palkkioiden päivittämisestä. 18.3.2013






Valtuustoaloite konsulttipalvelujen käytön selvittämisestä Tampereen kaupungissa. 15.4.2013






Valtuustoaloite Tampereen kaupungin perheneuvolan palvelujen saavutettavuudesta ja jonojen purkamisesta. 27.5.2013




Valtuustoaloite aktiivipassin käyttöönottamiseksi Tampereella.16.9.2013






Valtuustoaloite harmaan talouden selvityksen tekemisestä. 16.9.2013






Valtuustoaloite joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi kampanjan avulla. 21.10.2013






Valtuustoaloite yhteistyön lisäämisestä Tampereen Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin kanssa. 16.12.2013

Vuosi 2012:

Aila Dündar-Järvinen:

 Valtuustoaloite Konsulinsaaren käyttöönottamiseksi. 13.2.2012






Valtuustoaloite kuntalaisten kansalaisraadin perustamiseksi Tampereelle. 14.5.2012






Valtuustoaloite alaikäisille alkoholin myymistä ja välittämistä ehkäisevän vuosittaisen Tampereen kaupungin kampanjan järjestämiseksi. 14.5.2012




Valtuustoaloite nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn panostamiseksi, seminaarin järjestämiseksi sekä valtakunnallisen mallin luomiseksi. 28.5.2012




Valtuustoaloite autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle. 28.5.2012






Valtuustoaloitte Tampereen kaupunkiympäristön turvallisuuden parantamiseksi. 18.6.2012






Valtuustoaloite Tampereen kaupungin oman asumisyksikön perustamiseksi autistisille nuorille. 18.6.2012




Valtuustoaloite Acutan jonotusaikojen selvittämiseksi ja perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseksi 20.8.2012




Valtuustoaloite ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kirjakeskuksen perustamiseksi  17.9.2012




Valtuustoaloite ”Tampere-lisän” saamiseksi toimeentulotukeen. 17.9.2012




Valtuustoaloite koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi vuoden 2013 alusta 22.10.2012

Valtuustoaloite selvityksestä maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä Tampereella

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen oppimiselle ja kehitykselle. Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus hyödyntää lasta enemmän kuin mikään muu koulutus. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen hyödyttää lasta, mutta mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun. Ilmainen varhaiskasvatus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia, ennaltaehkäisee tehokkaasti myöhempiä oppimisvaikeuksia sekä vähentää syrjäytymisriskiä. Lasten hyvinvoinnin lisäksi ilmainen varhaiskasvatus parantaisi merkittävästi naisten työllistymismahdollisuuksia. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus on myös tältä kannalta tasa-arvokysymys.

Varhaiskasvatus on osa lapsen opintietä ja sen tulisi olla maksutonta, kuten perusopetuksenkin. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi ja OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Kuntaliiton selvityksen mukaan maksuttomuuden myötä varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrän arvioidaan lisääntyvän noin 18 prosenttia. Valtakunnallista linjausta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta ei ole odotettavissa nykyisen porvarihallituksen aikana. Kunnat voivat kuitenkin itse päättää maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä. Tampereella tulisi käynnistää selvitystyö maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä.

Maksuttomuuteen tulisi siirtyä asteittain, aloittaen esim. 4 ja 5- vuotiaiden maksuttomuudesta, jotta kustannukset jakautuisivat useammalle vuodelle ja tilatarjonta voitaisiin sopeuttaa kysynnän kasvuun.

Esimerkiksi Helsingin kaupunginhallitus päätti viime syksynä budjettineuvottelujen yhteydessä, että Helsinki selvittää maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymistä. Selvitys tehdään kesään mennessä. Ensivaiheessa uudistus koskisi viisivuotiaita. Tämän jälkeen tarkasteltaisiin mallin ulottamista neli- ja kolmivuotiaisiin lapsiin.

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereen kaupunki käynnistää selvitystyön asteittaisesta siirtymisestä maksuttomaan varhaiskasvatukseen, sen eri vaihtoehdoista ja mahdollisista aikatauluista.  Selvitystyöhön tulisi sisällyttää lapsivaikutusten arviointi sekä maksuttomuuden vaikutus tilatarpeisiin ja talouteen.

 

Tampereella 20.3.2017

 

 

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

 

Valtuustoaloite koulujen hävikkiruoan myymisestä kuntalaisille

Koulujen hävikkiruoan myyntiä kuntalaisille on kokeiltu monessa kunnassa hyvin tuloksin, esim. Kuopiossa, Riihimäellä, Tuusulassa ja Tyrnävällä. Ruokahävikin määrä on Suomessa kokonaisuudessaan noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ravitsemusalan, mukaan luettuna ravitsemuspalvelut, kauppa, teollisuus ja kotitaloudet, tuottamasta ruuasta noin 10-15% menee hävikkiin. Pelkästään kotitalouksissa ruokaa heitetään roskiin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on noin 20–30 kiloa henkeä kohti. On arvioitu, että ottamalla tähdelounaskäytäntö kaikkiin Suomen kouluihin voitaisiin säästää vuodessa jopa kaksi miljoonaa ateriaa.

Nelihenkisen perheen ruokahävikki on keskimäärin 100 kiloa vuodessa, joten ruokaa heitetään pois mittavia määriä vuodessa. Merkittävä osa ruokahävikistä syntyy koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden ruoasta. Ruokahävikin vähentäminen kunnissa edistää kestävää kehitystä sekä on erittäin taloudellista yhteiskunnallisesti. Kaikkien kaupunkien ja kuntien tulisi hyödyntää ruokahävikkiruokansa.

Tuusulassa, Hyökkälän koulussa, on päätetty, että ruoka, joka jää koululaisilta yli, myydään ruokailun päätyttyä eläkeläisille. Ruoka syödään koulun ruokalassa erittäin edulliseen hintaan: 1,5 euroa ateria. Kouluruoan myyminen eläkeläisille oli aluksi kokeilu, mutta viime vuoden alussa kokeilu vakiinnutettiin. Ylijäävä kouluruoka päätyisi biojätteeksi, jos sitä ei myytäisi eteenpäin. Tyrnävällä ylijäänyttä kouluruokaa on myyty kunnan kaikissa kouluissa aivan pienimpiä kouluja lukuunottamatta. Myynti alkoi kahden koulun kokeiluna keväällä 2015. Koulujen ylijäämäruoan myynti on ollut Tyrnävällä menestys. Ruoan myyminen ei ole lisännyt keittiöhenkilökunnan työtä eikä ole tuonut kustannuksia. Asiakkaat itse pakkaavat ruoan litran astiaan, jonka saa koulun keittiöstä. Ruoka lunastetaan ruokalipulla, jonka kuntalainen voi ostaa kolmella eurolla kunnanviraston palvelupisteestä.

Esitän, että Tampereen kaupunki edistää kestävää kehitystä ja taloudellisuutta aloittamalla käytännön, että ruoka, joka jää koululaisilta yli, myydään ruokailun päätyttyä kuntalaisille halpaan hintaan. Kaupunki voi aloittaa aluksi kokeilun koulujen hävikkiruoan myymisestä kuntalaisille.

 

Tampereella 20.3.2017

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite: Tampereen kaupunki julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

Oikeusministeriö on käynnistänyt Syrjinnästä vapaa alue- kampanjan. Syrjinnästä vapaa alue - kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot, järjestöt, kaupungit ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen.

Julistautuminen on merkki kaupungin asukkaille, työntekijöille ja työnhakijoille, että Tampereen kaupunki toivottaa kaikki tervetulleeksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee myös syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista.

Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistaudutaan täyttämällä julistautumislomake internetissä ja sitä vastaan saa ”Syrjinnästä vapaa alue”- merkin, joka tulee laittaa näkyvälle paikalle  kaupungin eri tiloissa (esim. kaupungintalolla, työpaikoilla, nuorisotiloissa, kouluissa jne). Kampanjan teemaa voi myös hyödyntää erilaisissa tapahtumissa. Kampanjan ideana on tehdä sitoutuminen yhdenvertaisuuteen näkyväksi.

Kampanjaa toteuttavat yhteistyössä oikeusministeriön kanssa useat tahot, mm. Ihmisoikeusliitto, Vammaisfoorumi ja Allianssi.

Kampanjassa ovat mukana Tampereelta muutamat tahot, mutta koko kaupungin tulisi osallistua kampanjaan.



Esitän, että Tampereen kaupunki osallistuu kokonaisuudessaan oikeusministeriön kampanjaan ja julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Julistautuminen olisi Tampereen kaupungilta tärkeä arvolupaus ja konkreettinen teko. Se kertoo, että Tampereen kaupunki ei hyväksy kiusaamista, syrjintää tai häirintää missään muodossa eikä ketään kohtaan ja että kaupunki tunnustaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden.

 

Tampereella 20.2.2017

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

Valtuustoaloite selvityksen tekemisestä Viistokadun palauttamiseksi ratikan rakentamisen ajaksi

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016, että raitiotie rakennetaan Tampereelle. Raitiotien toteutusaikataulun mukaan rakentaminen alkaa keväällä 2017. Rakentaminen kestää 1-4 vuotta per katukohde. Rakentaminen alkaa v. 2017 useasta kohteesta varikolta Itsenäisyydenkadulle ulottuvalla alueella. Vuosina 2017 – 2020 rakennetaan mm. Hämeenkadun länsipuolella, Tuulensuun alueella, johon käyttöön tulee vain yksi kaista. Monet ovat huolissaan, miten joukkoliikenne ja normaali kulkeminen ja eläminen Hämeenkadulla tulevat sujumaan rakennustöiden ajan ja miten yrittäjät pystyvät toimimaan ja pitämään yrityksensä hengissä, kun mm. kulkeminen liikkeisiin tulee vaikeutumaan huomattavasti.

15.11.2016 valmistui Rantaväylän tunneli. Tunnelin piti helpottaa ruuhkia, mutta toistaiseksi se on aiheuttanut massiiviset ruuhkat mm. Satakunnansillalla, jossa liikennemäärät ovat lisääntyneet tuhansilla autoilla; samalla Tampereen itäpuolelta keskustaan kulkeminen on vaikeutunut erittäin pahasti. Hämeenkadun itäpään avaaminen autoille helpottaa hieman ruuhkia, mutta vain muutaman kuukauden ajan, koska se taas kesän jälkeen suljetaan henkilöautoilta. Liikenne on pahasti jumiutunut tällä hetkellä Tampereen keskustassa, joten raitiotien rakentaminen Hämeenkadulla tulee aiheuttamaan vielä suurempia ongelmia kaikille siellä ja sen lähellä kulkeville ja asioiville. Yksi mahdollisuus estää täydellistä liikenteellistä katastrofia keskustassa ja Hämeenkadulla, olisi palauttaa Viistokatu takaisin. Monet Viistokadun muistavat kokevat ehkä nostalgisia tunteita asiaa kohtaan. Mielestäni Tampereen kaupungin tulisi tehdä nopeasti selvitys, miten Viistokadun palauttaminen ja mahdollisuus ajaa Kauppakadulle länteen päin auttaisi ja helpottaisi keskustassa ja Hämeenkadulla kulkemista ja ajamista sekä paljonko avaaminen maksaisi. Viistokatu oli 1990-luvun lopulla poistettu katuyhteys, jota pitkin pääsi ajamaan autolla Keskustorin halki Tampereen Teatterin edestä Kauppakadulle. Katu oli yksisuuntainen länteen päin. Viistokadulta matkaa pääsi jatkamaan Kauppakatua pitkin edelleen kohti Hämeenpuistoa. Viistokadun kautta kulkeminen sujuvoitti merkittävästi liikennettä Keskustorin ympärillä olevilla alueilla.  Viistokatu lakkautettiin, kun Keskustori laitettiin 1990-luvun lopulta alkaen nykyiseen kuntoon. Viistokadun poistaminen teki keskustorin ja Raatihuoneen edustan yhteneväiseksi alueeksi ja näin isojen tapahtumien järjestäminen keskustorilla mahdollistui, erityisesti kesäisin. Ratikan rakentaminen aiheuttaa niin paljon ”epäjärjestystä” Hämeenkadulla, että isojen tapahtumien järjestäminen keskustorilla olisi Viistokadun palauttamisestakin huolimatta vaarassa.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää nopealla aikataululla mahdollisuudet palauttaa Viistokatu takaisin ratikan rakentamisen ajaksi, jotta keskustassa ja Hämeenkadulla kulkeminen ja ajaminen helpottuisi, samalla tulisi selvittää Viistokadun avaamisen kustannukset.

Tampereella 23.1.2017

Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu  (sd )