tiistai 11. elokuuta 2015

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin pormestarimallin uudistamiseksi ja pormestarin valitsemiseksi suoralla kansanäänestyksellä


Jätin valtuustoaloitteen pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi 12.12.2011 sekä tilaaja-tuottajamallin lakkauttamiseksi 10.11.2014. Tampereen kaupunki selvitti päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä pormestarimallista sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuussa 2011. Tuloksia verrattiin marras-joulukuussa v.2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn. 56 % vastaajista v. 2011 koki, että raja politiikan ja virkamiestoiminnan välillä ei ole selkeytynyt. Lisäksi 53 % vastaajista v. 2011 oli sitä mieltä, että pormestari tulisi voida valita myös muista henkilöistä kuin valtuutetuista. Enemmistö viranhaltijoista kannatti v. 2011 pormestarin valintaa muista kuin valtuutetuista kun taas enemmistö luottamushenkilöistä valitsisi pormestarin valtuutettujen joukosta. Tänä vuonna 57 % pormestarimalli- kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koki, että apulaispormestareiden toimenkuva ja toimivalta kaipaisivat selkeyttämistä. Vastaajat kokivat myös, että pormestarin ja tuotannosta vastaavien johtajien välisessä työnjaossa on kehitettävää (57 % vastanneista). Huomattavaa kyselyssä oli, että pormestarin esikunnan roolissa on selkeyttämistä (67 % vastanneista). Näkemykset siitä, pitääkö pormestarin apuna olla nykyistä selkeämmin konsernin operatiiviseen johtamiseen keskittyvä virkamiesjohtaja tai johtajia, jakaantuivat lähes tasan (53 % puolesta, 47 % vastaan).

 

Tampereen kaupunginhallituksen alaisen jaoston, suunnittelujaoston, linjauksen mukaisesti yksi toimintamallin kehittämisteemoista vuonna 2011 oli poliittisen johtamisen kehittäminen. Poliittisen johtamisen kehittämisen tavoitteena on mm. arvioida pormestarin valintatapaa ja luoda perusta valintatavasta päättämiselle sekä arvioida apulaispormestarien roolia suhteessa pormestariin, konsernihallinnon johtajiin ja kaupunginhallitukseen. Pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä apulaispormestareiden roolissa haluttiin korostaa nimenomaan päätoimista lautakunnan puheenjohtajuutta siten, että virkamiesvalmistelu tapahtuisi tilaajaryhmässä ja että apulaispormestareiden  tehtävissä pääpaino olisi valmistelun ja poliittisen päätöksenteon ohjaamisessa sekä edustamisessa kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin päin ts. antaa kasvot päätöksenteolle. Käytännössä apulaispormestarit voivat toimia valtuustossa ns. kaksoisroolissa: valtuutettuna ja ehkä myös valtuustoryhmän puheenjohtajana ja valmistelun suuntaviivoista määräävinä pormestarin alaisina ja varahenkilöinä.

 

Pormestarimalli jakaa edelleen mielipiteitä vuosien jälkeen niin kuntalaisten, päättäjien kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa. Erityisen huolestuttava piirre on ollut apulaispormestareiden vaihtuvuus. Viime valtuustokaudella ainoastaan 1 alkuperäisistä 

v. 2009 tammikuussa valituista 4 apulaispormestarista jatkoi luottamustehtävässään kauden loppuun. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa kaikki nykyiset apulaispormestarit olivat kansanedustajaehdokkaina ja yksi tuli valituksi, joten kaupunginvaltuusto valitsee uuden apulaispormestarin 11.5.2015. Tiheä vaihtuvuus heikentää merkittävästi lautakunnan toimintaa, koko prosessin toimivuutta sekä sitä kautta kuntalaisia koskevia päätöksiä. Myös pormestarin valintatapa herättää edelleen keskustelua: tuleeko pormestarin olla valtuutettu vai ei, pitäisikö pormestari voida valita suoralla kansanäänestyksellä ?

 

 

Esitin Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessani 12.12.2011, että apulaispormestareiden määrää vähennetään neljästä kolmeen ja että Tampereen kaupunki tekee aloitteen sisäasiainministeriölle mahdollisuudesta valita pormestari myös suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2012 syksyn kunnallisvaaleissa. Valitettavasti tähän ei löytynyt riittävästi tahtoa.

 

Tampereen kaupunki käynnisti keväällä 2015 toimintamallin uudistustyön , Tampere 2017- projektin. Myös kaupungin henkilöstö ja päättäjät on otettu tiiviisti mukaan uudistustyöhön.  Valtuustoryhmille tehtiin kysely koskien mm. toiminta- ja pormestarimallia. Kyselyn perusteella pormestarimallin jatkuminen saa kannatusta. Pormestarin rooli nähdään erityisesti poliittisena johtajana, kasvojen antajana poliittiselle päätöksenteolle. Pormestarin valintatapa jakaa valtuutettujen ja valtuustoryhmien mielipiteitä. Osa on sitä mieltä, että nykyinen valintatapa on hyvä; toiset haluavat antaa kansalle mahdollisuuden valita pormestari. Nykyisen tilaaja- tuottajamallin jatkaminen ei saa enää kannatusta. Toimintamallin uudistuksessa nykyisen mallin hyvät puolet halutaan säilyttää. Poliittisen ja

virkamiesjohdon rooleja tulee tulevaisuudessa selkiyttää. Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan 15.6.2015 toimintamallin uudistusta.

 

 

Esitän, että Tampereen kaupunki päättää apulaispormestarien roolista ja tarpeesta, kun tilaaja-tuottajamallin tulevaisuudesta on päätetty. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki valitsee pormestarin suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2017, jos se kuntalain mukaan on silloin mahdollista.

 

 

 

 

Tampereella 11.5.2015

 

 

Aila Dündar- Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )