Tampereen kaupungilla on vireillä tai meneillään historiallisen suuria ja kunnianhimoisia kaupunkikehityshankkeita, kuten esimerkiksi uusi asuinalue Vuorekseen ja Ratinaan, uusi kaupan keskittymä Lakalaiva/ Lahdesjärvelle, Kolmen kulman teollisuusalueen kehittäminen, seudullisen joukkoliikennesuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano, ns. ratikkahanke, kaupunkikeskustan kehittämishanke P- Hämppi, keskustan monitoimihallihankkeeseen liittyvän kannen rakentaminen, kunnianhimoinen ilmastostrategia, Rantaväylän tunnelihanke, Koukkuniemen alueen kehittäminen jne. Pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman 2010-2024:n mukaan peruskaupungin, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen investoinnit ovat seuraavan 15 vuoden aikana yhteensä 4 370 miljoonaa euroa, josta tulorahoituksella voidaan kattaa vain 41 %.
Merkittäviä investointimenoja vuositasolla ovat esimerkiksi normaalit tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit (vuoden 2010 budjetissa n. 32 M€) ja yhdyskuntarakentaminen (kadut, sillat, satamat jne.), jotka vuoden 2010 budjetissa ovat n. 25 M€. Kuluvan vuoden talousarvion investointien kokonaismäärä on noin 132 miljoonaa euroa ja noin 10 % kaupungin kokonaismenoista. Toteutuessaan suuret kaupunkikehityshankkeet lisäävät investointien osuutta merkittävästi.
Lisäksi merkittäviin investointeihin otetaan kantaa kaupunginvaltuustossa normaalista talousarvioprosessista ja pitkän tähtäimen taloussuunnitelmista riippumatta, kuten osoittaa valtuuston päätös lähteä mukaan monitoimihallihankkeeseen 19.5.2010. Tässä päätöksessähän kaupunki sitoutui osallistumaan kaupungin omistaman tontin saattamiseen rakennuskelpoiseksi 18,7 miljoonalla eurolla (alv 0%), vapauttamaan kiinteistöyhtiön tontin vuokrasta 30 vuodeksi ja ostamaan myöhemmin määriteltäviä palveluita monitoimiareenasta 0,5 miljoonalla eurolla vuodessa (elinkustannusindeksiin sidottuna, alv 0%) 15 vuoden ajan.
Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus valmistelee kesällä 2010 kaupungille uuden investointiohjelman, jolla Helsinki vähentää investointejaan 150 – 200 miljoonalla eurolla vuodessa kun kaupungin investoinnit ovat yleensä 600 – 700 miljoonan euron vuositasolla. Investointien on yleensä nähty tuovan kunnille etuja taloudellisen laskusuhdanteen aikana, jolloin esimerkiksi tavallisesti samaan aikaan tapahtuva rakennuskustannusten lasku helpottaa kunnille tarpeellisten rakennus- ja korjausinvestointien toteuttamista. Samalla laman aikaan tehtävillä rakennusinvestoinneilla on uskottu olevan työllisyyden kannalta myönteisiä vaikutuksia. Nykyisen taloudellisen kehityksen valossa kunnille ei talouden taantumasta kuitenkaan ole kertymässä suurtakaan etua rakennuskustannusten laskun muodossa. Todellisuudessa rakennuskustannukset nousivat 0,6 prosenttia vuoden 2010 toukokuussa edellisen vuoden toukokuusta (kokonaisindeksi). Rakentamisen työkustannukset pysyivät vuoden aikana ennallaan. Kuluvan vuoden huhtikuusta toukokuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,2 prosenttia. Käytännössä siten rakentaminen on tullut nykyisen talouden taantuman aikana lähes pelkästään kalliimmaksi. Myös rakentamisen paikallista työllisyyttä lisäävät vaikutukset voidaan asettaa kyseenalaisiksi, sillä urakkakilpailujen seurauksena esimerkiksi Helsingin seudun rakentamisen työllistävien vaikutusten on katsottu valuneen usein ei-helsinkiläisille rakentajille. Helsinki ei siten katso kaupungilla enää olevan selkeää tarvetta investointeihin perustuvalle elvytykselle ja katsoo voivansa ajaa investointejaan alas osittain lykkäämällä niitä ja luopumalla osasta kokonaan.
Maailmantalous sukelsi syksyllä 2008 sodan jälkeisen ajan syvimpään taantumaan. Erityisesti yhteisöverojen tuotoista riippuvaisille kaupungeille taantuma on ollut raskas. Investointeja on rahoitettu Tampereen kaupungissa merkittävältä osaltaan ottamalla lisää lainaa. Vuonna 2009 Tampereen kaupungin vuosikate riitti vain noin puoleen kaupungin investoinneista, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä kasvoi 1338 euroon asukasta kohden. Kuluvan valtuustokauden valtuustosopimuksessa on linjattu, että kuntaveroprosentti säilytetään nykyisellään vuoteen 2012 saakka. Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteeksi säästää kaupungin henkilöstömenoissa kuluvalla valtuustokaudella 45 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 budjetissa henkilöstömenoja ollaan vähentämässä 20 miljoonalla eurolla. Merkittävä osa henkilöstömenojen säästöistä syntyy mm. henkilöstön vapaaehtoisten palkattomien lomien avulla. Myös palvelutuotannon tehokkuutta ollaan nostamassa siten, että valtuustokaudella syntyy 25 miljoonan euron lisäsäästöt. Koska lainanottoon perustuva investointien elvyttävä vaikutus on nykyisessä taloustilanteessa perustellusti asetettu kyseenalaiseksi monissa yhteyksissä, on tarpeen Helsingin tavoin myös Tampereella arvioida uudelleen investointien tarpeellisuutta ja prioriteettijärjestystä ja hylätä niistä osa sekä lykätä niistä joitakin pitkälle tulevaisuuteen. Helsingin tavoin esim. osa liikenneinvestoinneista voidaan katsoa tässä taloustilanteessa mahdottomaksi toteuttaa. Yksi tällainen hylättävä kohde voisi Tampereella olla esim. Rantaväylän tunnelihanke.
